Lämmintä ruokaa tiistaina ja torstaina

Betaniassa on tarjolla lämmintä ruokaa kohtuuhinnalla tiistaisin ja torstaisin alkaen kello 11

Hinta vain 3€. Annokseen kuuluu lisäksi näkkileipä ja maito.

Kuukausittain vaihtuva ruokalista julkaistaan Facebook-sivuillamme

 

 

Ilmastokadun ensimmäisen aurinkovoimalan avajaiset 2.8

Roban_paneelit1.jpg

Roban_paneelit1.jpgHelsingin kantakaupungin tiettävästi ensimmäinen asuinkerrostalon aurinkovoimala on asennettu Iso Roobertinkadun ja Fredrikinkadun kulmaan! Paneeleja juhlistetaan Roballa tiistaina 2.8.2016 klo 14-16 osoitteessa Iso Roobertinkatu 32.

Ilmastokadun aurinkojuhlissa voit nauttia Rupla Cafén pienistä tarjoiluista, kuulet lisää KOy Fredrikinpasaasin katon uusista paneeleista ja saat lisätietoa aurinkoenergiasta sekä sen mahdollisuuksista kerrostaloissa. Nappaa mukaasi Ilmastoinfon auringonkukansiemeniä ja lataa kännykkäsi aurinkosähköllä! Tutustu tapahtumaan ja osallistu Facebook-tapahtumassa: Ilmastokadun aurinkojuhlat

Ilmastokatu yhteistyössä Dodo ry:n kanssa on tehnyt aurinkosähkökartoituksen seitsemään kiinteistöön Iso Roballa. Ensimmäisenä paneelit katolleen ehti asentaa kiinteistöosakeyhtiö Fredrikinpasaasi. Yhtiökokouksessa päätös syntyi asukkaiden keskuudessa yksimielisesti.

Punavuoren asukastalo Betania

Betania kuva

Punavuoren asukastalo Betania on kaikille alueen asukkaille tarkoitettu kahvila, nettipiste ja harrastuspaikka. Samoissa tiloissa toimii myös perhetalo ja nuorisotalo.

Olemme auki:
ma – ti klo 9-16 (kahvila auki klo 14 asti)
ke – pe klo 9-14

Tervetuloa! Betania kuva

Osoite
Perämiehenkatu 13
00150 Helsinki

Puhelin (kahvila)
(09) 310 44709

Tilavaraukset vain sähköpostilla
betania (at) hel.fi

 

 

 

 

 

Aurinkoenergiaa kantakaupungissa

Aurinkosähkö tulee vuosi vuodelta kannattavammaksi myös taloyhtiöille. Nyt on kantakaupungin kiinteistöjen aika alkaa tuottaa omaa energiaansa. Tule kuulemaan kuinka helppoa se on! Aurinkoenergiaillassa käydään läpi aurinkosähkön hyödyntämisen perusteet erityisesti taloyhtiön näkökulmasta.

Aurinkoenergiasta innostuneille Iso Roobertinkadun taloyhtiöille tarjotaan keväällä 2016 maksutta kaikki hankintoihin tarvittava apu tuottolaskelmasta tarjouspyynnön tekemiseen.

Tervetuloa taloyhtiöiden ja kiinteistöjen aurinkoenergiailtaan klo 18 Roba Café -kahvilaan osoitteeseen Iso Roobertinkatu 24.Tapahtumassa puhuvat aurinkoenergiapioneeri Janne Käpylehto ja muut asiantuntijat.

Voit lukea aiheesta lisää Aurinkosähköä kerrostaloon oppaasta https://drive.google.com/file/d/0B9JEtFEIxDLTUjl3U3c2ZmhxUUE/view?usp=sharing

tai katsoa Suomen Ympäristökeskuksen esittelyvideon https://www.youtube.com/watch?v=u2ZFZFTSRNU

Rööperiin mä kaipaan niin – muistellaan menneitä

Iso Roobertinkatu 1 Helsinki 1907

Ensimmäinen ilta kevään sarjasta jossa muistellaan menneitä aikoja Punavuoressa. Sarjan aloittaa museologian dosentti Marja-Liisa Rönkkö, joka kertoo miten voimme taltoida tätä urbaania perimätietoutta. Paikka on Snellman ala-asteen koulu, Punavuorenkatu 8-10
.

Iso Roobertinkatu 1 Helsinki 1907

23 Merikortteli

Suomen Kaapelitehdas rakennutti 28 000 m2:n vankan punatiilisen kokonaisuuden 1920-luvun vaihteessa. Koko korttelin kiertävät tilat mahdollistivat pitkien puhelinkaapelien valmistamisen tehokkaasti. Mukana oli myös emoyhtiö Suomen Gummitehtaan raakakumivalssaamo. Kaapelitehdas siirtyi Salmisaareen 1939 ja taloon sijoittui mm. Airam, jossa Kaapelitehdas oli osakkaana. Sotavuosina sen tuotanto oli elintärkeää Suomelle, niin sotaväelle kuin kotirintamallekin.

Lampputehtaasta vuonna 1952 alkanut tulipalo poltti koko ullakon: kun liekkien tieltä heitettiin kadulle Karhun lätkävarusteita, niin ne satoivat kuin taivaasta seudun pikkupoikien käyttöön. Sittemmin talossa ovat toimineet mm. Kone ja Nokia. Nyt pöhisevät erilaiset luovien alojen suunnittelu-, konsultti- ja mediatoimistot. Kaffa Roasteryssä paahdetaan Punavuoren omia kahvisekoituksia käsityönä.

Vuonna 2012 esiteltiin 10 500 m2:n lisärakennusehdotus Cloud City, valkoinen pikselimäinen korkea lisärakennus Merikorttelin sisäpihalle. Suunnitelman teki Ala-arkkitehdit, taustalla hollantilaisia kiinteistösijoittajia. Punavuorelaiset vastustivat tätä Helsingin design-pääkaupunkivuodenkin ohjelmistossa ollutta ehdotusta ankarasti. Merikorttelin rakennus on suojeltu, mutta sisäpihaa ei.

www.merikortteli.fi
fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kaapelitehdas
www.airam.fi/airam/historia/historia
www.kaffaroastery.fi/paahtimo
www.ala.fi/works/project/121-cloud-city
www.saraco.fi/DowebEasyCMS/?Page=MerikortteliCloudCity

Viereinen Telakkapuistikko oli ensin nimeltään Dockstorget, suomeksi Tokantori. Sitä somistaa Matti Hauptin miehekäs pronssiveistos Kohottava voima, jonka pystytti Suomen Kaapelitehdas 50-vuotisjuhlansa kunniaksi 1962. Tilaajan toimialan lisäksi teoksessa on viittauksia kuvanveiston historiaan Michelangelosta Rodiniin.

taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=132

22 Fazerin tehdas

Oy Karl Fazer Ab on leipomoalan kansallinen ikoni ja monet sen tuotteet sukupolvien tuntemia klassikoita. Yrityksen perusti Karl Fazer (1866–1932), joka oli toiseksi nuorin sveitsiläissyntyisen turkkurin Eduard Fazerin kahdeksasta lapsesta. Karl ryhtyi isänsä toiveen vastaisesti sokerileipuriksi ja opiskeli kondiittorimestariksi mm. Pietarissa ja Pariisissa. Fazer avasi vuonna 1891 venäläis–ranskalaisen konditorian Kluuvikadulle vanhempiensa kotitalon alakertaan. Suklaan valmistus alkoi 1894 ja Tehtaankadun tuotantorakennus valmistui 1898. Yritys oli pian alallaan maan suurin ja koko kortteli siirtyi Fazerin omistukseen 1919.
Sotien jälkeen Fazer jatkoi laajenemistaan Karl Fazerin pojan, Sven Fazerin johdolla aloittaen mm. leivän myynnin vähittäiskaupoille. Tehtaankadun tehdas siirtyi Vantaan Vaaralaan rakennettuun Fazerilaan vuonna 1963. Erilaisten ulkomaisten yhteistyökuvioiden jälkeen Fazer on edelleen kotimainen perheyritys, jolla on parikymmentä leipomoa Itämeren alueella. Kolme makeistehdasta ja kaksi keksitehdasta toimivat Suomessa työllistäen 1 200 henkeä.

www.fazergroup.com/fi/tietoa-meista/history–heritage

Tietolaatikko: Design District

Helsingin ”design-kortteli” ulottuu Punavuoresta Kamppiin, Kluuviin ja Ullanlinnaan käsittäen lähes 200 luovien alojen toimijaa: sisustus- ja antiikkiliikkeitä, muodin- ja koruntekijöitä, gallerioita, museoita, hotelleja ja ravintoloita. Toimiipa Iso Roballa Bukowskin taide- ja desinghuutokauppakin. Kesäkaudella Design Districtissä järjestetään puistomyyjäisiä, Late Night Shopping -iltoja sekä englanniksi opastettuja kävelykierroksia. Kaiken keskellä Diana-puiston laidalla on alan toimijoita yhdistävä Design Forum Finland. Se toimii turisteille porttina eksoottisen suomalaisen muotoilun maailmaan kuin kansallispuiston opastuskeskus.

www.designdistrict.fi

Palaa kohteeseen 9 Kolmikulma.

Tietolaatikko: Sinebrychoffit

Venäläinen kruununtalonpoika Pjotr Sinebrjuhov muutti perheineen Vanhaan Suomeen 1700-luvun lopulla ja piti kanttiinia Ruotsinsalmen linnoituksessa Kotkansaarella. Suomen sodan jälkeen Ruotsinsalmen rykmentti siirrettiin Viaporiin, jossa edellisen poika Nikolai Sinebrychoff jatkoi toimintaa. Pian Sinebrychoffista tuli varuskunnan suurin tavarantoimittaja. Lisäksi hän hankki yhtiölleen yksinoikeuden viinanpolttoon sekä myös oluen valmistukseen Helsingissä, harjoitti rakennusurakointia ja ulkomaankauppaa ja jopa kullanhuuhdontaa Siperiassa.

Nikolai Sinebrychoff asui poikamiehenä vaatimattomasti Viaporissa kuolemaansa 1848 saakka. Perheyrityksen ja talon peri nyt nuorempi veli Paul Sinebrychoff ja tämän jälkeen hänen leskensä Anna Sinebrychoff (os. Tichanoff). Heidän aikanaan panimo kasvoi monialaiseksi suuryhtymäksi. Osakeyhtiö siitä tuli 1888. Kauppaneuvos Paul Sinebrychoff oli aikanaan Helsingin suurin veronmaksaja, kaupunginvaltuuston jäsen sekä kiinteistön- ja maanomistaja, joka hallussa olivat mm. Hagalundin ja Otnäsin kartanot Espoossa. Hän piti hyvää huolta työntekijöistään, perusti näiden lapsille koulun ja teki lahjoituksia kulttuurikohteisiin.

Seuraavassa sukupolvessa Nicolas Sinebrychoff oli enemmän suuntautunut purjehdukseen kuin liiketoimintaan. Vastuun saikin 29-vuotiaana Paul Sinebrychoff nuorempi. Avioiduttuaan näyttelijä Fanny Grahnin kanssa hän kiinnostui taiteesta jo 1880-luvulla. Lapseton pariskunta keräsi laajan ulkomaisen maalaustaiteen kokoelman aikomuksenaan lahjoittaa se lopulta valtiolle. Leskeksi jäätyään Fanny toteutti suunnitelman vuonna 1921, jolloin myös Sinebrychoffien kotimuseo avattiin. Sukunimen viimeinen kantaja kuoli 1944.

www.sinebrychoffintaidemuseo.fi/tutustumuseoon/historiaa/museonhistoria/suku

Palaa kohteeseen 1 Sinebrychoffin panimokortteli.