Punavuoren kotikaupunkipolku

punavuori kotikaupunkipolut kartta

Versio 19.12.2014
Reitin pituus 3,7 km
Kohteita 27 + 5 tietolaatikkoa

Julkaisija Punavuoriseura ry
Toimittanut Pauli Saloranta / Suomen Kotikaupunkipolut tmi
Työryhmä Pirjo Salo (pj), Sakari Alanen, Yvonne Behncké, Aleksi Neuvonen, Paavo Sollamo ja Haide Österlund
Rahoitus Suomen Kulttuurirahasto sekä Helsingin kaupungin aluetyön yksikkö ja tapahtumayksikkö
Kiitos kaikille tietoja antaneille tahoille ja yksityisille kaupunkilaisille!

Johdanto

Punavuoren ja Kampin vanhimmat korttelit Bulevardin kahta puolta kaavoitettiin 1812 ”Uudenmaan esikaupungiksi”, siis uuden pääkaupungin ensimmäiseksi asumalähiöksi. Täällä oli alusta alkaen omat torit ja lähipalvelut vossikoineen ja saunoineen sekä vuonna 1821 nykyisen telakan paikalle avattu kylpylä, jossa annettiin mineraalihoitoja erilaisiin vaivoihin.

Lähtökohtaisesti Punavuori oli vaatimattomampaa asuinseutua kuin Helsingin monumentaalikeskusta. Vuokratonteille puurakennuksiin asettui aluksi enimmäkseen työväestöä, kalastajia ja merimiehiä. Täältä hakivat kortteerin myös monet köyhät opiskelijat, joista myöhemmin kasvoi maamme suurmiehiä: Aleksis Kivi, J. L. Runeberg, J. W. Snellman ja Fredrik Cygnaeus muiden muassa.

Nykyiselleen Punavuori kaupungistui noin sata vuotta sitten. Täällä voikin aistia erästä Suomen vanhinta kaupunkikulttuuria.

Kirjallisuutta mm.

Marjatta Peltola: Elämää Punavuoressa. Osakeyhtiö 33:n tarina. (1993)
Kaija Ollila ja Kirsti Toppari: Puhvelista Punatulkkuun. Helsingin vanhoja kortteleita. (Helsingin Sanomat 1977)
Terttu Niutanen (toim.): Sinebrychoffit – osa suomalaista teollisuus- ja kulttuurihistoriaa. (Sinebrychoff 2009)
Iiris Hälli ja Teresia Liljelund (toim.): Punavuori joka voisi olla. Näyttelyluettelo. (Kaupunginkanslian tiedotustoimisto 1991)
Elina Nummi: Vihreät sylit. Kävelyretkiä Helsingin puistoihin. (Edita 2010)
Antti Manninen: Kenen kadulla asut? (Helsingin Sanomat 2009)
Antti Manninen: Puretut talot. 100 tarinaa Helsingistä. (Helsingin Sanomat 2008)
Arvi Ilonen: Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa arkkitehtuuriopas. (Otava 2000)
Helsingin nimistötoimikunta: Helsingin kadunnimet. Toinen korjattu painos. (Helsingin kaupunki 1981)
Harri Nykänen ja Tom Sjöberg Tom: Rööperi – rikoksen vuodet 1955–2005(Johnny Kniga 2005)

Antiikkia ja Designia (vintage) Fredrikintorilla

Hengettret2

Iso Roobertinkadulla antiikkiliikettä pitävä Christine Kangaspunta oli pitkään miettinyt miten Fredrikitorille voisi järjestää antiikkimarkkinat kansainvälisen maliin mukaan. Hän puhui asiasta Punavuoriseuran Eeva-Liisa Näsin kanssa, ja yhdessä he lähtivät viemään ideaa eteenpäin kaupungin virkamiesten kanssa.

Kaikki innostuivat asiasta ja tämän seurauksena paikalliset kauppiaat aloittavat ainutlaatuisen tori-myynnin.  Aarteitaan kivijalkamyymälöistään kauppiaat tuovat torille seuraavina sunnuntaipäivinä: 3. ja 24. toukokuuta, 7. kesäkuuta, 5. ja 19. heinäkuuta, 2. ja 16. elokuuta Ja mahdollisesti 6. ja 20. syyskuuta. 

On tärkeää että torilla on myynnissä laadukkaita esineitä ja huonekaluja, sanoo Christine Kangaspunta. Tämä ei ole kirpputori, sitä varten Hietalahden tori on olemassa. 

Fredrikintorilla oleva torikahvila tulee olemaan auki toripäivinä.

Hengettret2Christine Kangaspunta ja Eeva-Liisa Näsi vielä tyhjällä Fredrikintorilla

27 Bulevardi

Puistokatu on Espan vastine ja jatke ensimmäisessä asemakaavassa. Se johtaa halki Uudenmaan esikaupungin Erottajalta Hietalahden torille, joka oli ajateltu Kauppatorin vastineeksi. Yksi Helsingin hienoimmista kaduista sai varsilleen merkkirakennuksia kuten Teknillisen korkeakoulun (1877) ja Aleksanterin teatterin (1879).

26 Telakkaranta

26 Telakkaranta 0789

Hietalahden kuivatelakkatoiminta periytyy 1860-luvulta, jolloin Helsinki teollistui voimakkaasti. Toiminnan siirryttyä Hernesaareen alkoi tilojen muuttaminen toimisto-, liike- ja kulttuurikäyttöön. Tänne juurtui silloin mm. Elävän Musiikin yhdistys ELMU, kun entiset tilat Lepakossa joutuivat vasaran alle.

Telakkarannan alueesta järjestettiin 2010 kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu. Sen voitti tanskalainen toimisto Lundgaard & Tranberg ehdotuksella, jossa vaihtelevamuotoiset uudisrakennukset jatkavat säilytettävien punatiilimakasiinien sekä Merikorttelin ulkoista ilmettä. Punavuoren asukkaat vastustivat liian suurisuuntaisena pitämiään kolosseja niin ankarasti, että vuoden 2012 versiossa rakentamisen määrää on vähennetty 8 000 kerrosneliömetriä ja korkeutta madallettu enintään kahteentoista kerrokseen. Rantaan laiturin puolelle on osoitettu enemmän oleskelutilaa ja aiemmin hotelliksi suunniteltuun rakennukseen luvataan toteuttaa vaihtoehtoisesti pienliikkeitä ja toimistotiloja.

ksv.hel.fi/fi/projektisivu/Telakkaranta/Telakkaranta

Pasi Karjulan ja Marko Vuokolan veistossarja Olo n:o 22 on kutsukilpailun voittajateos Helsingin kulttuuripääkaupunkivuodelta 2000. Sen muodostavat yli 50 teräspalloa Hietalahden rannan tuntumassa. Osa palloista on sisällä liiketiloissa, asuinrakennusten sisäpihoilla ja jopa julkisessa vessassa. Niinpä teos ei varsinaisesti ala eikä lopu mistään, vaan on koko ajan läsnä alueella. Se on valittu Helsingin suosituimmaksi julkiseksi taideteokseksi – suosion myötä palloja myös varastetaan silloin tällöin, jolloin teoksen läsnäolo laajenee entisestään.

www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=319

Maisemassa Jätkäsaari tavoittelee kantakaupunkimaista asumista 16 000 asukkaalle osana Helsingin rantojen avautumisen megaprojektia Vuosaaren tavarasataman rakentamisen ansiosta. Osayleiskaava tuli voimaan 2006 ja rakentaminen jatkuu pitkälle 2020-luvulle. Matkustajasatama jatkaa toimintaansa. Kiihkeää keskustelua herätti Tyynenmerenkadun varteen ehdotettu, 120 metriä korkea tornihotelli, joka kaatui kaupunkisuunnittelulautakunnassa keväällä 2013.

www.uuttahelsinkia.fi/fi/lansisatama
kaupunginosat.net/jatkasaari/tietoa-seurast/kannanotot/28-jatkasaareen-kaavailtu-tornihotelli

Ks. tietolaatikko: Itämeri

 

26 Telakkaranta 0789

25 Neuvostoliittolainen kortteli

21 Mallask tunneli 0786

Neuvostoliiton suurlähetystö rakennutti puistoon kolme elementtitaloa lähiötyyliin vuosina 1974–77, yhteensä 219 asuntoa. Julkisivujen pesubetonipintaa on sittemmin kohennettu karaattilevyllä. Suojainen sisäpiha on rakennettu viihtyisäksi suihkulähteineen, kun pysäköinti on järjestetty betonikannen alle.

Mallaskadun tunneli siirsi keskustaan lännestä tulevan liikenteen Bulevardilta Uudenmaankadulle, joka oli aiemmin puistoon päättyvä, rauhallinen asuntokatu. Tunnelin kaaharipojista on tehty väitöskirjakin (Heli Vaarala 2004).

21 Mallask tunneli 0786

24 Betania

patsas ja Betania 1

Valmistui 1903 kristillisen Kaupunkilähetyksen taloksi, suunnittelija vapaaherra Karl August Wrede. Tämä tunnetaan Helsingin Vanhan kauppakujan sekä Turun kirjaston suunnittelijana sekä Sinebrychoffien luottoarkkitehtina. Saatuaan uskonnollisen herätyksen Wrede piirsi mm. Betanian, Diakonissalaitoksen ja Lähetysseuran talot.

Betaniassa on toiminut sadan vuoden aikana mm. lastenseimi, kansankeittiö, turvakoti ja kirjasto. Nyt ovat Helsingin kaupungin päiväkoti Meripirtti, nuorisotalo, perhetalo sekä asukastalo Betania. Punavuoriseura on ollut alkaen suunnittelemassa asukastalon toimintaa. Siellä pidetään harrastusryhmiä, järjestetään kokouksia ja aktivoidaan järjestöyhteistyötä alueella.

Vuonna 2001 Betaniaan muutti Universum, johon kuuluu neljän helsinkiläistä vapaata teatteria: Aurinkoteatteri, Teater Mars, Sirius Teatern ja Teatteri Venus. Rakennuksen pääportaikko on arvioitu rakennustaiteellisesti ja historiallisesti 1. luokkaan hyvin säilyneenä kokonaistaideteoksena.

www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3878 (Karl August Wrede)
www.hel.fi/www/Helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalinen-tuki-ja-toimeentulo/asukastoiminta/asukastilat/betania/
www.hel.fi/www/Helsinki/fi/paivahoito-ja-koulutus/paivahoito/paivakotihoito/paivakodit/paivakoti-meripirtti
www.universum.fi
www.hel.fi/hel2/kaumuseo/rakennusinventoinnit/porrashuoneita/portaat/31207.htm

patsas ja Betania 1

21 Tehtaanpuisto = Sepänpuisto

21 Teht.puisto 0775

Senaattori Otto Wilhelm Klinkowström perusti jo 1825 Punanotkoon puutarhan, joka oli avoinna yleisölle. Seuraavina vuosikymmeninä Kaartin pataljoona käytti sitä ampumaratana ja vihannesten viljelyyn. Joulukuussa 1866 Kaartin ruutivarasto räjähti särkien monet lähistön puutalot asuin­kelvottomiksi ja rikkoen ikkunoita muissakin kaupunginosissa. Vuonna 1875 suunniteltiin Erottajalta rantaan johtava Punanotkon esplanadi ja siihen liittyvä, nykyistä kolme kertaa suurempi puisto. Vuonna 1887 Paavalinkatu, Kapteeninkatu ja Kalastajankatu muutettiin Tehtaankaduksi. Sen eteläpuolelle varattiin nyt tilaa suurelle tehdasalueelle. Varaus peruttiin vuonna 1900, mutta nimi ja puisto jäivät muistoksi hylätyistä suunnitelmista.
Tehtaanpuiston yhteiskoulu perustettiin yksityiskouluna vuonna 1934 Eiran yhteiskoulun toiminnan kariuduttua erimielisyyksiin. Se toimi Ehrensvärdintiellä, kunnes siirtyi 1976 Vuosaareen, omaksui peruskoulujärjestelmän ja jakautui Tehtaanpuiston yläasteeksi ja lukioksi.
Leikkipuisto Seppä on avoin kaikille leikkijöille. Aamupäivisin sisätiloissa on kerhotoimintaa alle kouluikäisille ja iltapäivisin koululaisille. Iltaisin järjestetään perhevalmennusta esikoisensa saaneille vanhemmille. Urheilukentälle jäädytetään talvisin luistinrata.
Agricolan kirkko valmistui 1935, suunnittelija Lars Sonck, funktionalistinen. Nykyisen kaupunginosajaon mukaan Punavuoressa.

21 Teht.puisto 077521 Agricola 0774

fi.wikipedia.org/wiki/Tehtaanpuistofi.wikipedia.org/wiki/Tehtaanpuisto

www.hel.fi/hki/tehty/fi/Koulun+esittely

www.hel.fi/hki/Vuolu/fi/Koulun+esittely/Koulun+historiaa

www.hel.fi/hki/Vaka/fi/Leikkipuistot+ja+perhetalot/Leikkipuisto+seppa

www.helsinginkirkot.fi/fi/kirkot/mikael-agricolan-kirkko 

20 Kanniston leipomo ja myymälä

20 KannistonL 0749

Alma ja Unto Kannisto perustivat leipomon 1914. Kankurinkadulle se muutti viime sotien jälkeen ja pysyi saman perheen omistuksessa aina vuoteen 1985. Vuosituhannen vaihteessa valikoimaa modernisoitiin säilyttäen samalla perinteiset tuotteet ja aidon leivonnan menetelmät. Uusi leipomo rakennettiin vuonna 2006 Merimiehenkatu 20:en. Kanniston piparkakku rasioineen on voittanut useita alan palkintoja ulkomaita myöten. Leipomo toimii nykyään Herttoniemessä. Entisen leipomon tiloissa toimii vuoden 2017 keväästä alkaen ravintola Levain.  

20 KannistonL 0749

www.kannistonleipomo.fi/meista

19 Kamome (ent. Kahvila Suomi – Ruokala Lokki)

19 Suomi_SAM 1210

Itse tehtyä kotiruokaa tarjoileva Kahvila Suomi oli tapahtumapaikkana vuonna 2006 Naoko Ogigamin hyväntuulisessa elokuvassa Ruokala Lokki. Sen myötä kahvilasta on tullut japanilaisten turistien suosima vierailukohde. Nykyään tässä paikassa toimii Ravintola Kamome, jonka omistaja vuodesta 2015 on japanilainen Hideki ”Rocky” Ogawan. Hän on asunut yli 20 vuotta suurimmaksi osaksi Suomessa.

19 Suomi_SAM 1210

Ks. tietolaatikko: Punavuori kirjallisuudessa ja muissa taidemuodoissa

www.kahvilasuomi.fi

www.nikkatsu.com/movie/official/kamome-movie/

18 Helsingin vierasmaja

Valmistui 1893, suunnittelija nuori arkkitehti Selim A. Lindqvist (1867–1939). Tämä oli uskomattoman tuottelias: suunnitteli Helsinkiin yli 100 rakennusta. Tunnetuimpia ovat Eiran jugend-villat Johanna ja Ensi, useat keskustan liiketalot kuten Aleksanterinkatu 13 sekä Suvilahden voimalaitos ja Vallilan ja Töölön raitiovaunuhallit. Lindqvist kävi urallaan läpi kaikki tyylikaudet uusrenessanssista funkikseen soveltaen samalla usein ensimmäisenä uusia teknisiä keksintöjä kuten betonilaattarakennetta tai kerrostalon roskakuilua. Jo opiskeluaikanaan Lindqvist suunnitteli Vuorimiehenkatu 4:n tunnetun ”Silitysrauta”-talon, jonka ylimmän kerroksen ateljeehuoneistossa myöhemmin itsekin asui perheineen ennen muuttoa Pitäjänmäelle 1908. Siellä hän kuului paikallisen puhelinosakeyhtiön ja sähköyhtiön johtokuntiin sekä Helsingin maalaiskunnan kunnallislautakuntaan (nyk. Vantaan kunnanhallitus) vuosina 1919–26. Vaimo Emmy puolestaan palveli maalaiskunnan kansansivistyslautakunnassa (nyk. opetuslautakunta) vuosina 1919–37.

Tultuaan mielestään asiakkaidensa huijaamaksi ja kärsittyään taloudellisesti rahan arvon romahtaessa lama-aikana Lindqvist masentui ja joutui välillä hoitoon mielisairaalaankin. Lopulta hän eristäytyi muulta maailmalta talonsa kellariin omien piirustustensa sinikopioiden keskelle.

www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3837