Tasavallan presidentti Tarja Halonen jakoi Suomen ensimmäisen demokratiapalkinnon Helsingissä järjestetyssä Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaarissa 8.12.2011. Palkinnon sai viisi vapaaehtoistoimijaa, yhtenä heistä roihuvuorelainen Otto-Ville Mikkelä.Oikeusministeriön demokratiapalkinnolla tehdään tunnetuksi suomalaista demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa sekä niiden parissa toimivia tahoja. Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 juhlistamiseksi palkinnon teemana on tänä vuonna vapaaehtoistoiminta. |
 |
Demokratiapalkittu Otto-Ville Mikkelä (Kuvat: Johanna Aydemir)
Lue lisää –linkin alta on luettavissa Tasavallan presidentti Tarja Halosen sekä Otto-Ville Mikkelän puheet Demokratiapalkinnon jakotilaisuudessa. |
Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Demokratiapalkinnon jakotilaisuudessa vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaarissa 8.12.2011
Aktiivinen kansalaisyhteiskunta on olennainen osa modernia hyvinvointiyhteiskuntaa. Vapaaehtois- ja järjestötoiminta tukee tärkeällä tavalla ihmisten osallisuutta ja on koko demokraattisen yhteiskunnan pohja. Vapaaehtoistyön tarkoituksena ei ole korvata julkista sektoria, vaan olla sen kaveri ja uudistaja. Vapaaehtoistoiminta voi olla myös ideapaja, joka kohentaa jo toimivia palvelujärjestelmiä.
Demokratiapalkinto jaetaan tänä vuonna ensimmäisen kerran. Se on kansallinen palkinto, jolla halutaan tehdä tunnetuksi kansalaisyhteiskuntaa ja sen merkitystä. Vuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi ja sen juhlistamiseksi ensimmäinen palkinto annetaan vapaaehtoisille. Tämä valinta korostaa vapaaehtoistoiminnan merkitystä ja erityispiirrettä suomalaisessa yhteiskunnassa ja demokratiassa – tehdään, ei vaan puhuta.
Demokratia ei toimi pelkkien vaalien varassa. Toimiva kansalaisyhteiskunta on yksi demokratian keskeisimmistä elementeistä. Vapaaehtoistoiminta antaa tilaisuuden toimia omien arvojensa ja tärkeiksi kokemiensa asioiden puolesta. Vapaaehtoistoiminnan vuoden Euroopan-laajuinen tunnuskin on ”Vapaaehtoisena vaikutat”.
Demokratian lisäksi vapaaehtoistoiminta edistää monta muuta, tärkeää arvoa. Vapaaehtoistoiminta tukee yksilöiden ja yhteisön hyvinvointia. Se tuo erilaisia ihmisiä yhteen ja lisää keskinäistä välittämistä ja yhteisöllisyyttä.
Vapaaehtoistoiminnassa pääsee kokeilemaan uutta ja tekemään sellaisiakin asioita, mitä opiskelu- tai työelämä ei välttämättä tarjoa. Sitä kautta se vahvistaa osaamista ja sosiaalisia taitoja. Vapaaehtoistoiminta koskettaa monen suomalaisen arkipäivää: Kohtaamme vapaaehtoisia ohjaamassa lasten harrastuksia ja keskustelemassa vanhusten kanssa, vaikuttamassa ympäristömme puolesta tai järjestämässä kulttuuritapahtumia.
Vapaaehtoistoiminta jää kuitenkin usein huomaamatta arjessa, ja se otetaan toisinaan itsestäänselvyytenä. Vapaaehtoistoiminnan vuoden aikana toimijat eri puolella Suomea ovat tehneet näkyväksi tätä työtä, kiittäneet tekijöitä ja kutsuneet uusia ihmisiä mukaan.
Demokratiapalkintoehdotuksia saivat antaa kaikki suomalaiset. Ehdotuksissa kiitettiin naisia, miehiä, nuoria, vanhoja, toimijoita yhteiskunnan eri alueilla. Ne kertovat siitä, miten monipuolisesti suomalaiset erilaisissa elämäntilanteissa osallistuvat vapaaehtoistoimintaan. Te olette suomalaisuuden brändin tekijöitä.
Monista ansiokkaista ehdotuksista valitut viisi palkittavaa ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka vapaaehtoistoiminnan kautta yksittäinen ihminen voi vaikuttaa merkittävästi yhteisönsä hyvinvointiin ja tuoda iloa toisen ihmisen elämään. He ovat toiminnallaan luoneet lisää välittämistä, tasa-arvoisia mahdollisuuksia ja aktiivisuutta yhteiskuntaan. Toivottavasti vapaaehtoistoiminta on samalla palkinnut tekijänsä antamalla heille hyvää mieltä sekä uusia ihmisiä ja näkökulmia elämään.
Samalla, kun palkitsemme tänään ansioituneita vapaaehtoistoimijoita, tahdomme kiittää myös kaikkia vapaaehtoisia ja heidän taustayhteisöjään. Lähes puolitoista miljoonaa suomalaista on mukana vapaaehtoistoiminnassa ja antaa korvauksetta aikaansa toisten ihmisten ja yhteisömme hyvinvoinnin parantamiseksi. Ilman vapaaehtoisia suomalainen yhteiskunta näyttäisi hyvin erilaiselta – eikä taatusti paremmalta. Nämä ihmiset ansaitsevat kiitoksemme.
Otto-Ville Mikkelän puhe Demokratiapalkinnon jakotilaisuudessa vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaarissa 8.12.2011
Arvoisa Suomen tasavallan presidentti,
hyvä oikeusministeri ja juhlaseminaarin yleisö
Kun minulle soitettiin noin kuukausi sitten, luulin soittajaa puhelinmyyjäksi. Soitto oli kuitenkin ilmoitus, että olin saanut Oikeusministeriön demokratiapalkinnon. Sana demokratia eli kansanvalta on yksi suomalaisen yhteiskunnan kauneimpia sanoja. Helmikuussa 1990 olin itse vaatimassa Helsingin yliopiston hallinnon demokratisointia vallatussa hallintorakennuksessa. Tuolta ajalta saakka sanalla on ollut erityinen merkitys ja arvo minulle.
Palkintolautakunnan tehtävä ei varmastikaan ole ollut helppo, palkinnonsaajaksi kun oli lähes 400 varmasti hyvää ehdotusta. Sitä tunteekin pientä syyllisyyttä kaikkien niiden varmasti hyvien ehdotusten puolesta, jotka jäivät nyt palkitsematta. Tämä palkinto onkin nähtävä valtiovallan huomionosoitukseksi kaikelle vapaaehtoistyölle Suomessa. Me palkitut henkilöt ja järjestöt olemme vain jäävuoren huippu.
Maailmanpankin tutkija Michael Woolcock on kuvannut sitä, milloin ihmiset ovat onnellisia: osa onnellisimmista ja palkitsevimmista hetkistämme kuluu keskustellessamme naapuriemme kanssa, syödessämme ystäviemme kanssa, osallistuessamme uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimiessamme vapaaehtoisessa yhdyskuntatyössä. Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen taas on sanonut, että välittämisen elämäntavakseen omaksuneet ihmiset ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä. Vaikuttaa hyvin yksinkertaiselta, ja niinhän se onkin.
Sanana vapaaehtoistyö ei ehkä olekaan kaikista onnistunein. Yksi ongelma siinä on sana työ. Itse en ollut itse asiassa ennen palkintoa edes ajatellut tekeväni vapaaehtoistyötä. Samoin luulen ajattelevan niiden muutaman sadan vapaaehtoisen, jotka Roihuvuoressa ovat olleet mukana järjestämässä tapahtumia ja toimintaa. Heidän kannustimenaan on ollut yhdessä tekeminen ja tarve osallistua, olla mukana ja iloita siitä, mitä voi yhdessä saada aikaan. Näin uskon valtaosan vapaaehtoistyötä tekevien ajattelevan, jos juuri kukaan edes kovin tietoisena pohtii omia motiivejaan – on vain asioita, joita haluaa tehdä ja ihmisiä, joiden kanssa se hyvin luonnistuu.
Kaikki saavat jotakin.
On hienoa että vapaaehtoistyö noteerataan ensimmäisen Oikeusministeriön demokratiapalkinnon saajana. Kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoisten työhän toimii monesti kansalaisten ja virkamiesten ja poliitikkojen välillä ja mahdollistaa demokraattisen järjestelmän toiminnan. Vapaaehtoistyö tukee muutoinkin demokraattisen yhteiskunnan toimintaa. Palkituista esimerkiksi Luetaan yhdessä -verkosto mahdollistaa maahanmuuttajanäitien yhteiskuntaan osallistumisen. Verkoston työ maahanmuuttajanaisten kanssa kantaa hedelmää vielä vuosikymmenten jälkeen äitien ja koko perheen parempana kotoutumisena. Hyöty ei siis ole pelkästään henkilökohtainen, vaan leviää laajalti koko yhteisöön, eikä sitä voi rahassa mitata.
Lopuksi esittäisin kaikkien viiden palkitun puolesta kiitokset Suomen tasavallan presidentille ja oikeusministerille. On suuri kunnia saada näin arvovaltainen palkinto. Kiitos kuuluu myös Raha-automaattiyhdistykselle, joka rahoituksellaan mahdollistaa monia vapaaehtoisten hankkeita, jotka tekevät Suomesta paremman paikan elää ja olla.
Esittäisin vielä kiitokset Yleisradiolle ja toimittaja Airi Vahaskarille onnistuneiden palkinnonsaajien esittelyiden teosta. Niiden vaikutuksesta on jo ilmoittautunut uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan.
Kiitos!
