Ilona Ylinampa 288 Kokoomus
1. Kerro itsestäsi: mikä on suhteesi Roihuvuoreen?
Roihuvuori on ainoa paikka, jossa olen asunut Helsingissä ja jonne olemme 5-vuotiaan tyttäreni kanssa kotiutuneet todella hyvin.
2. Mitä Roihuvuoren ominaispiirteitä korostaisit, jos olisit mukana
Roihuvuoren brändityöryhmässä?
Roihuvuori on viihtyisä ja kotoisa asuinpaikka. Merenranta on muutaman sadan metrin päässä, metrolla pääsee nopeasti keskustaan, naapurit tervehtivät kerrostalon rapussa ja bussipysäkilläkin ohikulkijat juttelevat toisilleen. Täällä on tietynlaista yhteisöllisyyttä, joka näkyy esimerkiksi vuosittaisten kyläjuhlien ja paikallisjalkapallo-otteluiden järjestämisenä.
3. Miten uskot Roihuvuoren muuttuvan seuraavan 20 vuoden aikana? Entä
miten itse haluaisit sen muuttuvan?
Uskon, että Roihuvuori kasvaa niin henkisesti kuin fyysisestikin seuraavien 20 vuoden aikana. Haluaisin Roihuvuoren muuttuvan entistä viihtyisämmksi ja idyllisemmäksi alueeksi – joka olisi lähiön sijasta enemmän pieni kylä kaupungin sisällä, jossa meillä olisi Asaa lainatakseni värikäs, kaunis ja kuohuva elämä, sillä tämä kylä ei oo kylmä ja ikävä.
4. Kaupunki pohtii tällä hetkellä erilaisia asukasvaikuttamisen
malleja. Millä keinoin asukkaitten pitäisi kuntavaaleissa äänestämisen
lisäksi saada äänensä kuuluviin kaupungin päätöksenteossa?
Lähidemokratiaa pitäisi lisätä, jotta esimerkiksi lähiön asukkaat eivät kokisi jäävänsä Helsinkin keskustan ”jalkoihin” ja siten menettäisi kiinnostustansa yhteisten asioiden hoitoon ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Esimerkiksi paikallisseurojen kuten Roihuvuori Seuran vaikutusvaltaa ja mahdollisuuksia pitäisi lisätä esimerkiksi tukemalla heitä taloudellisesti ja muilla tavoin.
5. Kaupunki haluaa kaavoittaa lisää asuntoja Roihuvuoreen. Mihin niitä
pitäisi ensisijaisesti rakentaa ja millaisia?
Roihuvuoressa on tällä hetkellä yksi ainut omakotitalo – kaikki muut rakennukset täällä ovat kerrostaloja. Roihuvuoreen olisi mielestäni hyvä rakentaa pientaloja, kuten luhtitaloja ja rivitaloja kuten esimerkiksi Helsingin kaupunki rakentaa Myllypuroon tällä hetkellä. Yksittäistä paikkaa en haluaisi lähteä nimeämään, koska se riippuu rakennustarpeesta, sen laajuudesta ja asuntojen koosta yms. tekijöistä. Kaiken kaikkiaan kannata kuitenkin lisäasuntojen kaavoittamista Roihuvuoreen.
6. Millaisena näet Roihuvuoren kirjaston kaltaisten pikkukirjastojen
tulevaisuuden?
Roihuvuoren kirjaston aktiivisena käyttäjänä, kannatan pikkukirjastojen olemassaoloa – jos niille on todellista tarvetta eli ihmiset oikeasti käyvät niissä. Roihuvuoren kirjasto on hyvä esimerkki aktiivisesta kokoontumispaikasta, jossa kirjojen lainaamisen lisäksi tavataan ihmisiä, pidetään kahviloita ja kokoontumisia sekä lainataan urheiluvälineitä.
7. Tuhkimonpuistossa ei ole pariin vuoteen ollut kapungin
leikkipuistotoimintaa, vaan toimintaa ovat pyörittäneet vapaaehtoiset
vanhemmat. Miten näet Tuhkimonpuiston tulevaisuuden?
Itsekin 5-vuotiaan tytön äitinä olen leikkipuistoillut Tuhkimonpuistossa lukuisia kertoja ja surrut sen kohtaloa. On sääli, että kaupunki ei ole tukenut Tuhkimonpuiston leikkipuistotoimintaa enää pariin vuoteen. Tuhkimonpuistossa toimi aiemmin myös mm. perhekerhoja, joten koen puiston toiminnan arvokkaaksi ja kannatettavaksi.
8. Mitä ongelmia näet Roihuvuoressa ja mitä niille pitäisi tehdä?
Roihuvuori kärsii edelleen hieman levottoman lähiön maineesta täysin syyttä, vaikka tämä on oikeasti viihtyisä asuinalue, jossa on aktiivista toimintaa ja jonne on viime vuosina muuttanut erityisesti lapsiperheitä ja ensiasunnon ostajia. Kaiken kaikkiaan näen laajemmassa kaavassa Roihuvuoressa samoja ongelmia kuin muissakin helsinkiläisissä lähiöissä eli alueiden sosioekonomisen eriytymisen. On totta, että täällä on suhteessa enemmän työttömyyttä, maahanmuuttajia ja meno on paikoin värikkäämpää kuin vaikkapa Etelä-Helsingin arvoalueilla.
Lähtökohtaisesti olen kuitenkin sitä mieltä, että Suomessa ei (onneksi) ole mitään gettoja (ainakaan vielä) ja kaikenlaista kulkijaa mahtuu jokaiseen paikkaan – myös Eirassa ja Westendissä on omat katujuopponsa. Lisäksi ihmettelen ihmisten ennakkoluuloja Itä-Helsingistä, koska suurimmaksi osaksi täällä asuu ihan tavallisia ihmisiä ja löytyyhän täältäkin myös vauraat hienostoalueet miljoonalukaaleineen kuten Jollas, Marjaniemi, Tammisalo ja Kulosaari.
9. Palvelut jakautuvat Helsingissä epätasaisesti, ja Itä-Helsinki on joutunut erityisen epätasa-arvoiseen asemaan. Miten lähtisit korjaamaan tilannetta?
Tilanteen olisi hyvä puuttua tasaamalla palveluiden jakautumista, koska Itä-Helsingissä asuu kuitenkin todella paljon ihmisiä, joiden tarpeita ei voida olla huomioimatta.
