Itsenäisyyspäivän lipunnnosto 6.12.2011

247
suomenlippu.jpg
suomenlippu.jpg

 

Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet Roihuvuoressa

Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet käynnistyivät perinteisesti Roihuvuoressa lipunnostolla. Itsenäisyyspäivän puheen piti tänä vuonna Roihuvuori-Seuran puheenjohtaja Veijo Lehto. Tilaisuudessa lauloi kamarikuoro Cantiamo.

veijolehto.jpgRoihuvuori-Seura ry:n puheenjohtaja Veijo Lehdon puhe tilaisuudessa

Suomi juhlii tänään 94-vuotista itsenäisyyttään. Maallamme on toki paljonkin pitempi historia, sillä asutusta on ollut todella kauan, jo vuosituhansia. Nyt on kuitenkin syytä tarkastella itsenäisyysaikamme eri ajanjaksoja, jotka voidaan jakaa esimerkiksi viiteen eri ajanjaksoon.

Ensimmäisiä paria vuosikymmentä kuvaa kansallinen jakautuminen sekä levottomuudet,
jotka sisältävät käydyn kansalaissodan tai vapaussodan. Myöhemmin 1930-luku sisälsi
laman ja lapuanliikkeen kyyditykset, jolloin tyypillistä olivat ääriliikkeet ja väkivalta.
Yhteiskunnan uusia rakentajia oli myös jo tuolloin mukana aina korkeimmassa poliittisessa
päätöksentekoprosessissa. Vuonna 1927 silloinen sosialidemokraattinen pääministeri Väinö Tanner otti vastaan suojeluskuntien paraatin vapaussodan muistopäivänä. Tämä aiheutti Tanneria kohtaan voimakasta kritiikkiä niin oikeiston kuin vasemmiston piirissä.

img_8887.jpgToinen ajanjakso on sotavuodet ja niiden tuoma kansallinen eheytyminen yhteisen
vihollisen edessä.

Kolmas jakso on sodanjälkeinen aika aina 1980-luvun lopulle asti. Tuo aika alkoi
sotakorvauksilla ja voimakkaalla jälleenrakentamisella. Suomi ja suomalaiset vaurastuivat ja suomalaisen hyvinvointivaltion synty alkoi.

Neljäs jakso alkoi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ja maassamme ylikuumenneen
talouden romahtamiseen. Tuolloin alkoi Suomen lama-aika. Markka devalvoitiin 1991 ja markka päästettiin kellumaan 1992, joka pahensi erityisesti valuuttalainoja ottaneiden
asemaa. Työttömyys hipoi lähes 20 prosentin tasoa.

 

Viidentenä jaksona voimme pitää nykyistä ajanjaksoa eli Euroopan Unionin aikaa. Suomi päätti vuonna 1994 liittyä Euroopan Unioniin ja sitten vuonna 2002 markka korvattiin eurolla. Alku EU:ssa oli menestyksellinen sillä korot laskivat voimakkaasti ja lama jäi muutenkin taakse sekä Suomesta tuli nopeasti yksi Euroopan menestyneimmistä ja vahvimmista talouksista, jota asiaa moni ei ollut uskonut euron tullessa käyttöön. Vuonna 2008 Euroopan taivaalle alkoi kerääntyä tummia pilviä, joiden vaikutukset ulottuvat myös Suomeen. Suomalaiset kokevat olevansa syyttömiä näihin talousongelmiin ja EU:n ja jopa euron kannatus on vajonnut ennätyksellisen alas. Tällä hetkellä elämme tässä reaalimaailmassa ja odotamme mitä omat johtajamme yhdessä eurooppalaisten virka- veljiensä ja –sisartensa kanssa saavat aikaan eurooppalaisen talouden vakiinnuttamiseksi. Nyt on selvää tarvetta meidän suomalaisten puhaltaa yhteiseen hiileen.

Hyvät läsnäolijat. Suomalaisuuteen ovat itsenäisyyden aikana aina kuuluneet yhteisesti hyväksytyt symbolit.Tällaisia ovat mm. Suomen lippu, leijonavaakuna, suhtautuminen toiseen maailmansotaan ja jopa Linnan juhlat. Viime aikoina on esiintynyt eräitä huolestuttavia piirteitä kun mainittuja symboleita on alettu käyttämään lyömäaseina toisia, esimerkiksi eri tavalla ajattelevia tai maahanmuuttaneita ja maahamme jo vakiintuneita henkilöitä kohtaan. Symbolit ja niihin liittyvät suomalaisuuden tunnusmerkit kuuluvat kaikille suomalaisille eikä niiden yhdistävää merkitystä saa pilata eikä mikään erillinen ryhmittymä saa omia niitä itselleen.

Mitä sitten tulee Roihuvuoreen, niin roihuvuorelaisten ja täällä toimivien yhteisöjen aktiivinen toiminta on edelleen kantanut runsasta hedelmää tämän vuoden aikana.
Roihuvuori-Seura ry:n jäsenmäärä on kasvanut vuodessa 100 henkilöllä ja se on nyt
350 henkilöä. Jäsenet toimivat aktiivisesti vapaaehtoisesti eri tehtävissä ja konkreettisia tuloksia on nähtävissä. Muistamme viime vuotisen Suomen Kotiseutuliiton päätöksen nimetä Roihuvuori vuoden kaupunginosaksi koko maassa. Tänä vuonna palkitseminen jatkui kun seuran aktiivijäsen Otto-Ville Mikkelä sai oikeusministeriön vuoden Demokratia-palkinnon, jonka tasavallan presidentti antaa hänelle juhlallisessa tilaisuudessa 8.12.2011. Haluan esittää tässä yhteydessä mitä parhaimmat kiitokset kaikille yhteisiä ponnistuksia Roihuvuoren eteen tehneille niin yksityisille henkilöille kuin eri yhteisöille.

Tänään 94-vuotisjuhlapäivänämme olkoon Suomen siniristilippu vahvin symbolimme ja ehdotankin kolminkertaista eläköön huutoa isänmaalle ja sen symboleille.

img_8889.jpg