Ohessa luettavana Roihuvuori-seuran laatima kannanotto nk. uimahallitontille.
Arkkitehti Siv Nordström
Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet
Roihuvuori-seuran lausunto Herttoniemen uimahallitontin asemakaavan muutokseen (Tontti 43285)
Roihuvuori-seura katsoo että Mr.Fruit Oy:n aikomus rakentaa puutarhamyymälä on kannatettava ja toteutuessaan se monipuolistaa alueen palveluita. Myymälärakennuksen mitoitus on n. 1000 m², ja sen sijoitus Johan Sederholmin tien ja Abraham Wetterintien kulmaan on hyväksyttävissä.
Mahdollisen kuplahallin edes väliaikaista sijoittamista uimahallin tontille Roihuvuori-seura sen sijaan pitää kaupunkikuvallisesti huonona ratkaisuna.
Roihuvuorelaiset ovat jo 1970-luvulta toivoneet uimahallia alueelle. Kaakkoinen suurpiiri, johon Roihuvuorikin kuuluu, on joutunut olemaan ilman uimahallia, vaikka Herttoniemen-rannan rakentaminen ja muu täydennysrakentaminen ovat lisänneet alueen asukasmäärää huomattavasti. Vuonna 1992 alueella asui 38 324 asukasta kun 2008 väkiluku oli kohonnut jo 46 108 asukkaaseen. Tulevan Laajasalon Kruunuvuorenrannan rakentamisen myötä tarve uimahallille vain korostuu, sillä aluetta ollaan kaavoittamassa noin 10 000 uudelle asukkaalle. Vuosaaren urheilutalo Oy:llä on varaus uimahallintonttiin. Varaus umpeutuu kahden vuoden kuluttua. Yhtiön johto on viestinyt uskovansa uimahalliprojektin rahoituksen tulevan varauksen seuraavalla viisivuotiskaudella. Roihuvuori-seura katsookin että uimahallin varausta alueelle tulisi jatkaa.
Roihuvuori-seura esittää kuitenkin, että tutkittaisiin vielä mahdollisuutta sijoittaa uimahalli nykyisen tontin sijaan ns. vanhan poliisiaseman tontille (43057/9) Abraham Wetterin tien toiselle puolelle. Tällöin Herttoniemen kartanon aluetta voitaisiin kehittää ottamalla huomioon kartanon huomattava kulttuurihistoriallinen merkitys. Tontti 43057/9 on nykyiseen kaavaan merkitty yleisten rakennusten tonttina.
Herttoniemen kartano ympäristöineen on kulttuurihistoriallisesti merkittävimpiä kartanoita koko pääkaupunkiseudulla. Kartanon alueella on kerrostumia 1700-luvulta alkaen. Muun muassa Viaporin linnoituksen luoja sotamarsalkka Augustin Ehrensvärd, Helsingin merkittävin kauppias Johan Sederholm ja Viaporin Ruotsin vallan ajan viimeinen komentaja varaamiraali Carl Olof Cronstedt ovat aikoinaan omistaneet kartanon. Suomen ensimmäinen posliinitehdas, joka samalla oli Suomen ensimmäinen osakeyhtiö aloitti toimintansa 1762 kartanon alueella. Tehtaan posliinipolttamo muutettiin kartanon päärakennukseksi arkkitehti Pehr Granstedtin piirustusten pohjalta vuonna 1815. Cronstedtin aikana rakennettiin kartanon barokki- ja englantilaistyyliset puistot. Molemmat ovat merkittäviä koko Suomen mittakaavassa. Aikansa merkittävin arkkitehti Suomessa Carl Ludvig Engel on suunnitellut puistoihin kaksi huvimajaa.
Viime vuosisadan alkupuolella kartanon omistaja Svenska odlingens vänner i Helsingfors -yhdistys siirsi kartanon pohjoispuolelle rakennuksia ruotsinkieliseltä rannikkoseudulta. Yhdistyksen tarkoituksena oli luoda alueelle ruotsinkielisen kulttuurin ulkoilmamuseo Seurasaaren mallin mukaan. Vaikka museovirasto vastusti aikoinaan hanketta, yhdistys ehti siirtää merkittävän määrän rakennushistoriaa alueelle. Näyttävimmät siirretyistä rakennuksista ovat Hangosta siirretty Täcktomin kartanon tuulimylly sekä Sipoosta tuotu Knusbackan tila ulkorakennuksineen. Kartanon päärakennuksessa toimii kartanomuseo ja Knusbackan talossa talonpoikaismuseo. Herttoniemen kartano puistoineen on Helsingin merkittävin kulttuurihistoriallinen kohde kantakaupungin ja Suomenlinnan ulkopuolella. Kuriositeettina voi mainita, että alueen museot ovat ainoat museot Helsingissä kaupungin maantieteellisen keskilinjan (Suutarila-Pukinmäki-Kuusiluoto-Kulosaarensilta-Vallisaari) itäpuolella. Kaupungissa toimii kaikkiaan yli 80 museota.
Nyt kartanon aluetta rajaavat selkeästi Johan Sederholmin tie, Abraham Wetterin tie sekä Linnanrakentajantie. Roihuvuori-seura on huolissaan alueen pohjoisosien rakentamisen vaikutuksista kartanomiljöön ja ulkoilmamuseon toimivuuteen. Toisaalta seuran mielestä alueen pohjoisosat ovat nyt siivottomassa ja hoitamattomassa kunnossa, ja ne tulisi maisemoida osaksi kartanon aluetta avarana maalaismaisena puistoalueena, joka alkaisi Abraham Wetterin tieltä ja jatkuisi aina kartanolle saakka. Tällöin alueen kulttuurihistorialliset piirteet tulisivat selvemmin esille ja alue sitoutuisi paremmin kaupunkikuvaan. Samalla myös Abraham Wetterin tien toiselle puolelle myöhemmin rakennettavien asuintalojen arvostus nousisi. Kartanon arvon nostaminen vaikuttaisi myös alueemme imagoon. Itä-Helsinki kun on paljon muutakin kuin viime vuosikymmeninä rakennetut lähiöt ongelmineen, se on myös osa Helsingin arvokasta historiaa.
Roihuvuori-seuran puolesta 21.12.2008
hallituksen jäsen
Otto-Ville Mikkelä
puheenjohtaja
Pia Pilhjerta
*
