Kannanottoja

Tekijä
Otto-Ville Mikkelä
-
1532

Roihuvuori-Seuran kannanottoja ja lausuntoja

2022 

Roihuvuori-Seuran lausunto Herttoniemen luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman 2022–2031 luonnoksesta (pdf: 2022-01-Roihuvuori-Seura-lausunto – 1-2022).

2021 

Roihuvuori-Seuran kannanotto harjoitusjäähallin vaikutuksista Roihuvuoreen (22.3.2021  kannanotto pdf).

2020

Roihuvuori-Seura ry:n lausunto Roihuvuoren täydennysrakentamisen suunnitteluperiaatteiden luonnoksesta (12.2.2020, linkki, pdf)

2016

2015

2013

2012

2011

2010

2009

2008

   KANNANOTTOJA 2008 – 2013

                 –
Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen
Helsingin kaupungin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen
Helsingin kaupungin sosiaaliviraston perhepalvelujohtaja Raili Metsälä
Helsingin itäisen perhekeskuksen päällikkö Riitta Vartio
Itäkeskuksen leikkipuistoalueen johtava leikkipuisto-ohjaaja Hanne Latva
Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan jäsenet

Leikkipuisto Tuhkimo rakennettava uudelleen

uudisrakennuksesta japanilaistyylinen perheiden kokoontumispaikka

Leikkipuisto Tuhkimon tasakattoinen rakennus suljettiin 20.10. kosteusvaurioiden takia. Puiston toiminta siirtyi väliaikaisiin tiloihin Prinssintien nuorisotalon tiloihin. Nyt onkin esitetty, ettei Tuhkimon puistoon tehtäisi lainkaan uutta leikkipuistotilaa, vaan toiminta siirrettäisiin Roihuvuoren nuorisotalon tiloihin. Tämä ei missään tapauksessa ole mielekästä.
Roihuvuoren nuorisotalon tiloissa leikkipuisto ei ole pystynyt lunastamaan paikkaansa lapsiperheiden yhteisöllisenä tilana, mikä johtuu muun muassa sijainnista ja epämiellyttävästä ja turvattomaksi koetusta ympäristöstä. Näyttäkin siltä että Leikkipuisto Tuhkimon kävijämäärät ovat romahtaneet muuton seurauksena. Leikkipuisto nuorisotalon tiloissa estää toiminnan kehittämistä jatkossa. Tämä koskee sekä leikkipuiston että nuorisotalon toimintaa.

Oivallinen sijainti

Leikkipuisto Tuhkimo sijaitsee kahden kallioharjanteen välisessä laaksossa rauhallisessa ja turvallisessa paikassa. Kulkuyhteyksien osalta vanha sijainti on myös turvallisempi kuin uusi. Asialla on merkitystä varsinkin lasten iltapäiväkerhojen kannalta, pääseehän alueen kahdelta ala-asteelta katuja ylittämättä puistoteitä pitkin vanhaan leikkipuistoon turvallisesti. Nuorisotalo taas sijaitsee Roihuvuoren vilkkaiman risteyksen tuntumassa, jota ollaan vielä muuttaamassa kiertoliittymäksi mikä tuskin parantaa alueen liikenneturvallisuutta. Leikkipuisto rakennettiin jo 1960-luvulla, ja se on siten osa alueen alkuperäistä identiteettiä. Puiston perinteinen alue on osa Roihuvuoren aluepuistoa. Alueella on myös lasten uima- ja kahluuallas, jota ei voi toteuttaa nuorisotalon pihalla alueen pienuuden ja mäkisyyden vuoksi. Nuorisotalon tontti on muutenkin aivan liian pieni ja maastonmuodoiltaan sopimaton siihen toimintaan, mitä vanhassa Tuhkimossa on ollut. Kesäkaudella pienet ja isot lapset eivät mitenkään mahdu yhtäaikaa nuorisotalon pihalle. Tuhkimon leikkipuisto sijaitsee lamavuosina rakennetun Roihuvuoren japanilaistyylisen puutarhan ja Helsingissä asuvien japanilaisten ja japanilaisten yritysten lahjoittaman kirsikkapuiston välissä. Viime vuonna rakennettu puutarhan ja puiston yhdistävä polku kulkee leikkipuiston vierestä. Japanilaistyylisestä puutarhasta on pikkuhiljaa kehittymässä nähtävyys.

Tärkeää vertaistukea ahtaasti asuville

Leikkipuiston lähialueella Roihuvuoren ja Tammisalon kaupunginosissa asuu 1339 lapsiperhettä, joilla on yhteensä 680 0-6 vuotiasta lasta ja 0-12 vuotiaita lapsia on 1230. Tämän lisäksi puistossa käy varsin paljon lapsia myös Herttoniemenrannan ja Marjaniemen alueilta. Puistossa on käyty kauempaakin, aina Vuosaaresta saakka. Roihuvuoren asunnot ovat hyvin pieniä, vaikka huoneluku soveltuisikin lapsiperheille. Asuntojen keskimäääräinen pinta-ala on vain 54 m², mikä johtuu siitä, että Roihuvuori rakennettiin pääosin vuosina 1955 – 1965. Koko kaupungissa asuntojen keskipinta-ala on 64 m², siis kymmenen neliömetriä suurempi. Asuntojen ahtaus korostaa leikkipuiston kokoontumistilan tärkeyttä. Leikkipuiston tila onkin ollut myös merkittävä perhejuhlien pitopaikka. Onpa siellä järjestetty valmistujaisiakin. Uudelleen rakennettavan rakennuksen tulee soveltua yhteisöllisyyttä tukevaan iltatoimintaan sekä esimerkiksi imetystukiryhmän kokoontumiseen. Leikkipuisto Tuhkimo onkin siis ollut keskeinen tapaamispaikka alueen ja lähiympäristön lapsiperheille. Puisto on ollut alueen ainoa ei-kaupallinen tila lapsiperheiden tapaamisiin ja se tukee lasten vanhempien omaehtoista sosiaalista toimintaa. Vanhempien mahdollisuus keskustella lasten odotuksesta, imetyksestä, univaikeuksista ja muista arjen askarruttavista kysymyksistä on erittäin tärkeää ja arvokasta vertaistukea. Perinteisellä paikallaan leikkipuisto on antanut tähän hyvät mahdollisuudet, kun lapset leikkivät puiston välineillä omaan tahtiinsa ja näköyhteys vanhempaan on helppo säilyttää. Tuhkimon leikkipuistossa on kesäisin ollut kaupungin järjestämä puistoruokailu, jossa on ruokaillut kesän aikana päivittäin noin 140 lasta. Muuna aikana vanhemmat ovat järjestäneet vuoroittain maanantaisin ns. soppakuppilan leikkipuiston tiloissa. Muina päivinä pienet lapset vanhempineen ovat lämmittäneet omat lounaansa. Koululaisten iltapäivätoimintaan ilmoittautuneet ovat saaneet välipalan.

Leikkipuistokulttuuri elvytettävä!

Leikkipuisto Tuhkimo on siis Roihuvuori-Seuran mielestä rakennettava mahdollisimman nopeasti uudelleen vanhan puiston alueelle. Talon uudisrakennusta suunniteltaessa olisi otettava huomioon myös rakennuksen soveltuminen perhejuhlakäyttöön sekä pienimuotoisten yleisötilaisuuksien ja näyttelyiden järjestämiseen. Esitämme myös että leikkipuistoa uudelleen suunniteltaessa mietittäisiin, voitaisiinko se toteuttaa japanilaistyylisesti, jolloin leikkipuisto yhdistäisi arkkitehtuurillaan japanilaistyylisen puiston eri osia. Tärkeintä on kuitenkin saada puistorakennuksen kunnostus käyntiin nopeasti, jotta kaupunki hyötyy suhdannekäänteen pudottamista urakkahinnoista. Perheiden leikkipuistokulttuuria ei saa lamaannuttaa!

Roihuvuori-Seuran puolesta Helsingin Roihuvuoressa 29.11.2008

johtokunnan jäsen
Otto-Ville Mikkelä

puheenjohtaja
Pia Pilhjerta

                  –

Arkkitehti Siv Nordström
Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet

Roihuvuori-seuran lausunto Herttoniemen uimahallitontin asemakaavan muutokseen

(Tontti 43285)

Roihuvuori-seura katsoo että Mr.Fruit Oy:n aikomus rakentaa puutarhamyymälä on kannatettava ja toteutuessaan se monipuolistaa alueen palveluita. Myymälärakennuksen mitoitus on n. 1000 m², ja sen sijoitus Johan Sederholmin tien ja Abraham Wetterintien kulmaan on hyväksyttävissä.

Mahdollisen kuplahallin edes väliaikaista sijoittamista uimahallin tontille Roihuvuori-seura sen sijaan pitää kaupunkikuvallisesti huonona ratkaisuna.

Roihuvuorelaiset ovat jo 1970-luvulta toivoneet uimahallia alueelle. Kaakkoinen suurpiiri, johon Roihuvuorikin kuuluu, on joutunut olemaan ilman uimahallia, vaikka Herttoniemenrannan rakentaminen ja muu täydennysrakentaminen ovat lisänneet alueen asukasmäärää huomattavasti. Vuonna 1992 alueella asui 38 324 asukasta kun 2008 väkiluku oli kohonnut jo 46 108 asukkaaseen. Tulevan Laajasalon Kruunuvuorenrannan rakentamisen myötä tarve uimahallille vain korostuu, sillä aluetta ollaan kaavoittamassa noin 10 000 uudelle asukkaalle. Vuosaaren urheilutalo Oy:llä on varaus uimahallintonttiin. Varaus umpeutuu kahden vuoden kuluttua. Yhtiön johto on viestinyt uskovansa uimahalliprojektin rahoituksen tulevan varauksen seuraavalla viisivuotiskaudella. Roihuvuori-seura katsookin että uimahallin varausta alueelle tulisi jatkaa.

Roihuvuori-seura esittää kuitenkin, että tutkittaisiin vielä mahdollisuutta sijoittaa uimahalli nykyisen tontin sijaan ns. vanhan poliisiaseman tontille (43057/9) Abraham Wetterin tien toiselle puolelle. Tällöin Herttoniemen kartanon aluetta voitaisiin kehittää ottamalla huomioon kartanon huomattava kulttuurihistoriallinen merkitys. Tontti 43057/9 on nykyiseen kaavaan merkitty yleisten rakennusten tonttina.

Herttoniemen kartano ympäristöineen on kulttuurihistoriallisesti merkittävimpiä kartanoita koko pääkaupunkiseudulla. Kartanon alueella on kerrostumia 1700-luvulta alkaen. Muun muassa Viaporin linnoituksen luoja sotamarsalkka Augustin Ehrensvärd, Helsingin merkittävin kauppias Johan Sederholm ja Viaporin Ruotsin vallan ajan viimeinen komentaja vara-amiraali Carl Olof Cronstedt ovat aikoinaan omistaneet kartanon. Suomen ensimmäinen posliinitehdas, joka samalla oli Suomen ensimmäinen osakeyhtiö aloitti toimintansa 1762 kartanon alueella. Tehtaan posliinipolttamo muutettiin kartanon päärakennukseksi arkkitehti Pehr Granstedtin piirustusten pohjalta vuonna 1815. Cronstedtin aikana rakennettiin kartanon barokki- ja englantilaistyyliset puistot. Molemmat ovat merkittäviä koko Suomen mittakaavassa. Aikansa merkittävin arkkitehti Suomessa Carl Ludvig Engel on suunnitellut puistoihin kaksi huvimajaa.

Viime vuosisadan alkupuolella kartanon omistaja Svenska odlingens vänner i Helsingfors
-yhdistys siirsi kartanon pohjoispuolelle rakennuksia ruotsinkieliseltä rannikkoseudulta. Yhdistyksen tarkoituksena oli luoda alueelle ruotsinkielisen kulttuurin ulkoilmamuseo Seurasaaren mallin mukaan. Vaikka museovirasto vastusti aikoinaan hanketta, yhdistys ehti siirtää merkittävän määrän rakennushistoriaa alueelle. Näyttävimmät siirretyistä rakennuksista ovat Hangosta siirretty Täcktomin kartanon tuulimylly sekä Sipoosta tuotu Knusbackan tila ulkorakennuksineen. Kartanon päärakennuksessa toimii kartanomuseo ja Knusbackan talossa talonpoikaismuseo. Herttoniemen kartano puistoineen on Helsingin merkittävin kulttuurihistoriallinen kohde kantakaupungin ja Suomenlinnan ulkopuolella. Kuriositeettina voi mainita, että alueen museot ovat ainoat museot Helsingissä kaupungin maantieteellisen keskilinjan (Suutarila-Pukinmäki-Kuusiluoto-Kulosaarensilta-Vallisaari) itäpuolella. Kaupungissa toimii kaikkiaan yli 80 museota.

Nyt kartanon aluetta rajaavat selkeästi Johan Sederholmin tie, Abraham Wetterin tie sekä Linnanrakentajantie. Roihuvuori-seura on huolissaan alueen pohjoisosien rakentamisen vaikutuksista kartanomiljöön ja ulkoilmamuseon toimivuuteen. Toisaalta seuran mielestä alueen pohjoisosat ovat nyt siivottomassa ja hoitamattomassa kunnossa, ja ne tulisi mai-semoida osaksi kartanon aluetta avarana maalaismaisena puistoalueena, joka alkaisi Abraham Wetterin tieltä ja jatkuisi aina kartanolle saakka. Tällöin alueen kulttuurihistorialliset piirteet tulisivat selvemmin esille ja alue sitoutuisi paremmin kaupunkikuvaan. Samalla myös Abraham Wetterin tien toiselle puolelle myöhemmin rakennettavien asuintalojen arvostus nousisi. Kartanon arvon nostaminen vaikuttaisi myös alueemme imagoon. Itä-Helsinki kun on paljon muutakin kuin viime vuosikymmeninä rakennetut lähiöt ongelmineen, se on myös osa Helsingin arvokasta historiaa.

Roihuvuori-seuran puolesta 21.12.2008

johtokunnan jäsen
Otto-Ville Mikkelä

puheenjohtaja
Pia Pilhjerta

                 –


Arkkitehti Siv Nordström
Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet

Roihuvuori-seuran lausunto Herttoniemen yritysalueen eteläosan asemakaavan muutokseen

(Hankenro 755, Kslk 2008-1734)

Helsingin kaupunki on muuttamassa Herttoniemen yritysalueen asemakaavaa. Roihuvuoren asukkaat kokevat nyt kaavoitettavan alueen Roihuvuoreen kuuluvaksi, vaikka se sijaitseekin Herttoniemen teollisuusalueen osa-alueella. Suunnitelmassa on onnistuttu korjaamaan alueen epämääräisyys kiitettävästi. Roihuvuoren tärkein sisääntuloväylä, Abraham Wetterin tie, on ollut epäsiisti ja jäsentymätön, mikä on nyt muuttumassa alueen rakentamisen myötä.

Vaikka Roihuvuori on pääsääntöisesti toteutettu puutarhakaupunkimaisesti, Roihuvuori-seura katsoo kuitenkin, että kaavoitettavalla alueella voitaisiin toteuttaa tästä eroavaa ”tehokkaampaa” korttelimaista täydennysrakentamista Roihuvuoren ominaispiirteitä vahingoittamatta.

Suunnitelma sitoo toteutuessaan onnistuneella tavalla Roihuvuoren, Herttoniemenrannan ja Herttoniemen teollisuusalueen toisiinsa. Roihuvuori-seura on tyytyväinen varsinkin kahdeksankerroksisen vanhusten palvelutalon sijoitukseen Abraham Wetterin tien ja Sahaajankadun risteyksessä. Rakennus on kaupunkikuvallisesti keskeisellä paikalla ja sen ulkoasuun tulisi kiinnittää jatkosuunnittelussa erityistä huomiota. Vanhustenpalvelutalon suunnittelussa kannattaa huomioida myös ikkuna- ja parvekenäkymät Vesitorninpuistoon/Kirsikkapuistoon. Vaikka puisto on vielä osittain hoitamaton, sen muutostyöt ovat jo käynnistyneet.

Roihuvuori-seura esittää myös, että vanhustenpalvelutaloon harkittaisiin allastilaa vanhusten kuntouttamista ja vauvauintia varten Kampin palvelutalon tapaan. Kyseisiä palveluita ei ole Kaakkoisen suurpiirin alueella ja vaikka lähistölle rakennettaisiinkin uimahalli, eivät ne ole eri kohderyhmien takia toisiaan poissulkevia.

Kaupallisten liiketilojen sijoittamista omistustalon katutasoon seura pitää myös hyvänä. Seuran mielestä liiketiloja pitäisi kaavoittaa myös vuokratalon ja senioritalon alakertaan Abraham Wetterin tien varteen.

Abraham Wetterin tien vastakkaisella puolella olevat talot ovat kadulle päin sulkeutuneita. Alue sijaitsee teollisuusalueen kupeessa. Jotta kävelijät eivät kokisi aluetta uhkaavaksi, jatkovalmisteluissa on kiinnitettävä erityistä huomiota ihmisten turvallisuuden tunteeseen. Ideaa kevyenliikenteen väylästä palvelutalolta Herttoniemen metroasemalle seura pitää hyvänä ja kannattaa.

Roihuvuoressa kerrostaloasuntojen keskimääräinen pinta-ala on vain 54 m², mikä johtuu Roihuvuoren rakentamisen ajankohdasta: talot on rakennettu pääosin 1955–1965. Asuntojen keskipinta-ala Helsingissä on 64 m², siis kymmenen neliömetriä suurempi kuin Roihuvuoressa. Monien kasvavien perheiden on täytynyt muuttaa alueelta muualle, koska isompien asuntojen löytäminen täältä on ollut hankalaa. Tästä syystä Roihuvuori-seura ehdottaakin, että alueelle pyrittäisiin rakentamaan pääasiassa isoja perheasuntoja (vähintään 4 h ja k).
Ohessa on tilasto Roihuvuoren asuntokannasta vuodelta 2007.

asuntojen_koko.jpgLisää perheasuntoja tarvitaan alueella sekä omistus- että vuokra-asuntoina. Mahdollisuutta kaavoittaa isoja asuntoja tukevat myös valmiina olevat lapsiperheiden palvelut: koulut, kirjastot ja leikkipuistot sijaitsevat lähellä kaavoitettavaa aluetta.

Alueelle rakennettavissa autotallipaikoissa tulisi jo rakennusvaiheessa ottaa erillisillä sähkömittareilla huomioon tulevien sähköautojen latausmahdollisuus.

Joukkoliikenneyhteydet rakennettavilla alueilla ovat erinomaiset: Laajasalon, Roihuvuoren ja Tammisalon linja-autot kulkevat läheltä ja Herttoniemen metroasema on kävelymatkan päässä.

Roihuvuori-seura katsoo, että alueella ja varsinkin myöhemmin kaavoitettavalla kaavamuutosalue II:lla Kirvesmiehenkadun länsipuolella tulisi tutkia mahdollisuutta kaavoittaa asuntoja ilman autopaikkoja vastoin kaupungin yleistä normia. Jos rakennuksiin ei rakennettaisi autopaikkoja, vuokrataloissa voisi olla alhaisempi vuokra ja omistusasuntojen myyntihinnat halvempia ja samalla liikenteen osalta ratkaisu olisi kestävän kehityksen strategian mukainen.

Roihuvuori-seuran puolesta Helsingin Roihuvuoressa 8.1.2009

johtokunnan jäsen
Otto-Ville Mikkelä

puheenjohtaja
Pia Pilhjerta

                 –

Apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen
Opetustoimen johtaja Rauno Jarnila
Opetusviraston linjanjohtaja Outi Salo
Opetusviraston tilapalvelupäällikkö Susanna Sarvanto
Opetuslautakunnan jäsenet
Kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämispäällikkö Harri Kauppinen

Roihuvuori-seuran esitys Roihuvuoren ala-asteen rakennuksen peruskorjaamiseksi

Kansantalouden ajauduttua taantumaan viime vuoden aikana on esitetty, että kaupunki ja valtio pyrkisivät elvyttämään taloutta peruskorjaamalla esimerkiksi koulurakennuksia. On myös esitetty, että kaupunki elvyttäisi aikaistamalla investointiohjelmaansa eli käynnistäisi sellaisia rakennus- ja perusparannushankkeita, joita ollaan joka tapauksessa toteuttamassa lähivuosien aikana. Elvytyskohteita valittaessa on tärkeintä, että hankkeet saadaan käyntiin mahdollisimman nopeasti ilman viiveitä. Tämän takia Roihuvuori-seura ehdottaa jo monesti lykkääntyneen Roihuvuoren ala-asteen perusparannuksen aloittamista ensi tilassa elvytystoimena.

Arkkitehtonisesti merkittävä rakennus

Roihuvuoren ala-asteen koulurakennus on valmistunut 1967. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti ja professori Aarno Ruusuvuori, joka oli yksi merkittävimmistä 1960–1980 lukujen arkkitehdeistä Suomessa. Ruusuvuori on suunnitellut muun muassa Helsingin kaupungintalon lisärakennuksen, Tapiolan kirkon sekä WeeGee-talon Espoossa.

Vajaan vuosikymmenen aikana Roihuvuoren ala-asteen jo useaan kertaan suunnitellut peruskorjaukset ovat jääneet toteuttamatta eri syiden takia, vaikka korjauksen tarve on jopa maallikonkin nähtävissä. Rakennuksen kuntoon ovat kiinnittäneet huomiota niin henkilökunta kuin vanhemmat ja muut käyttäjät koululla vieraillessaan.

Betoni rapistunut, ikkunoita ei saa auki, hometta

Koululle saavuttaessa kiinnittyy huomio ensimmäisenä pihaan, jossa pinnoitteessa on runsaasti routavaurioita, halkeamia ja kuoppia piha-alueella kauttaaltaan. Julkisivun betonipinta on rapautunut useista kohdin, betoniraudat ovat näkyvissä ja ruostuneet, betoninkappaleita pudonnut. Lasitiiliosa ulkoseinästä on rikkoutunut useita kertoja, lasitiiliverhouksen sisäpuolella ja väleissä on rakennus- ja korjausjätettä. Aidat, ovet ja piharakenteet repsottavat.

Sisätiloissa tummunut ja rapistunut betonipinta hallitsee näkymiä. Lasipinnat ovat säröillä ja harmaantuneita, ilmeisesti alkuperäisiä 40 vuoden takaa. Lähes puolia avattavaksi tarkoitetuista ikkunoista ei pysty avaamaan mekanismin rikkonaisuuden vuoksi. Osa on jumittunut paikoilleen, osassa kahvat eivät toimi, osassa on tilapäiskorjauksena suljettu koko ikkuna kiinteästi. Myös säleverhot ovat hajalla. Koska koulun koneellinen ilmanvaihto on alitehoinen ja luokkien ilmanvaihto olematonta, olisi tuuletusmahdollisuus välttämätön. Huonon sisäilman huomaa jo lyhyillä käynneillä iltakäytön, tapahtumien tai vanhempainiltojen yhteydessä, kokonaisen koulupäivän aikana ilmanlaatu on usein huono. Ilmanvaihto talossa ei toimi. Huono sisäilma ja runsas pöly aiheuttavat henkilökunnassa ja oppilaissa tavallista enemmän hengitystie- ja iho-oireita ja sairaspoissaoloja.

Kattorakenteissa on ollut useita kertoja vuotoja. Sateella useisiin luokkatiloihin tulee vettä sisään, sekä ikkunarakenteiden yläosista että katon läpi. Vuotojälkiä on useissa luokissa. Haju ja sisärappauksen putoileminen kielivät sisäkaton kosteudesta ja vaurioista. Yhdestä päätyluokasta korjattiin homevahinko (musta tähtihome) toissa lukuvuonna. Toisessa luokassa toteutettiin tänä lukuvuonna iso ikkunarakenteen korjaus suuren vesivuodon takia. Myös muissa ikkunoissa on vastaavia kostumisjälkiä. Juhla- ja liikuntasalissa lattiapinnoite on rikki, näyttämö verhoineen rikki ja alkuperäiset tuolit sälöytyneitä.

Monipuolinen koulu

Roihuvuoren ala-asteen pääkoulussa toteutetaan vuosiluokkiin sitoutumatonta opetusta (VSOP) ja rakennuksessa työskentelee päivittäin lähes 350 lasta ja aikuista. Siellä toimii kaksi ruotsinkielistä kielikylpyluokkaa, kaksi erityisopetusluokkaa, maahanmuuttaja-taustaisten oppilaiden valmistava luokka ja kolme vironkielistä luokkaa. Valmistavien ja vironkielisten luokkien vuoksi koulun oppilaista puhuu enemmän kuin kolmannes äidin-kielenään muuta kuin suomea. Oppilaiden kirjavista lähtökohdista huolimatta koulu on onnistunut työssään hyvin. Esimerkiksi tutkimuksissa koulun poikaoppilaat ovat saavuttaneet odotusarvoa korkeamman tuloksen. Koulun oppilaaksiottoalue käsittää Marjaniemen, osan Itäkeskusta ja puolet Roihuvuoresta. Koulutulokkaista noin 94 % valitsee oman lähikoulunsa. Omalta oppilaaksiottoalueelta tulevien lisäksi Roihuvuoren ala-asteelle tulee kansainvälisestä painotuksesta johtuen oppilaita Kaakkoisen suurpiirin alueelta. Koulu on myös yksi niistä 22 peruskoulusta ja ala-asteesta Suomessa, jotka kuuluvat Unesco -ASP – koulujen kansain-väliseen verkostoon. Kaikkiaan tällaisia Unesco-kouluja on maailmassa yli 7500 oppilaitosta.

Ansioitunut yhteisö

Kesäkuussa 2007 Roihuvuoren ala-aste sai Opetushallituksen vuosittain myöntämän Cygnaeus-palkinnon. Cygnaeus-palkinto annetaan yksityiselle henkilölle tai yhteisölle erityisistä ansioista yleissivistävän tai ammatillisen koulutuksen, aikuiskoulutuksen tai muun sivistystoimen kentällä. Se on arvostetuin Suomessa myönnettävä palkinto opetusalalla. On erittäin valitettavaa, että valtakunnallisesti näin arvostettu opinahjo toimii tiloissa, joiden peruskorjausta on viime vuosina lykätty toistamiseen.

Suunnitelmat ovat jo olemassa

Viimeisen kahdeksan vuoden aikana Roihuvuoren ala-asteen peruskorjaus on suunniteltu kolmesti (v. 2001, 2003 ja 2004). Peruskorjaus on kuitenkin aina peruuntunut viime metreillä rahanpuutteeseen tai muuhun syyhyn vedoten. Viimeksi peruskorjaus pantiin jäihin 2005 silloisten kouluverkkoselvittelyjen vuoksi. Kaksi viimeistä peruskorjausta on suunnitellut arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa Ky. Opetusviraston edustajana hankkeessa on toiminut arkkitehti Anneli Nurmi. Jo tehdyt suunnitelmat on helppo tarvittaessa päivittää tämän hetkisiä tarpeita vastaaviksi. Koululta löytyvät hankesuunnitelmiksi asti tehtyinä seuraavat suunnitelmat: 1) vuodelta 2001 kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa, 2) vuodelta 2003 tammikuussa opetuslautakunnan hyväksymä mutta kaupunginkansliassa puoltamatta jätetty suunnitelma ja 3) vuonna 2004 tehty uusi hankesuunnitelma (valmistunut marraskuussa 2004). Kansiollinen näitä hankesuunnitelmia löytyy koulun kansliasta. Kaiken kaikkiaan valmiiksi tehtyjä, piirrettyjä ja laskettuja suunnitelmia on siten jopa neljä kappaletta, joista kaksi on aloittamista vaille valmista, ja muutama luonnostelma päälle.

Nyt suunnitelmat todeksi – yli 300 ihmisen työpaikka vihdoin kuntoon

Herääkin kysymys kuinka paljon noihin makaamaan jätettyihin suunnitelmiin on uponnut rahaa. Tehdäänkö muutaman vuoden päästä uudet suunnitelmat ja kulutetaan kaupungin rahaa lisää? Jos jokin aikaisemmista suunnitelmista toteutettaisiin, on osa tulevasta peruskorjauksesta jo tavallaan maksettu. Nyt olisikin korkea aika toteuttaa suunnitelmat ja turvata 300 helsinkiläisen lapsen ja vajaan 30 aikuisen opiskelu ja työskentely kunnollisissa, turvallisissa koulutiloissa ja samalla elvyttää kansantalouttamme.

Roihuvuori-seura ry:n puolesta Roihuvuoressa helmikuun 24. päivänä 2009

Otto-Ville Mikkelä
johtokunnan jäsen

Pia Pilhjerta
puheenjohtaja

                 –

Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen
Helsingin kaupungin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen
Helsingin kaupungin sosiaaliviraston va. perhepalvelujohtaja Sisko Lounatvuori
Helsingin itäisen perhekeskuksen päällikkö Sanna Teiro
Itäkeskuksen leikkipuistoalueen johtava leikkipuisto­ohjaaja Hanne Latva
Leikkipuisto Tuhkimon Tiiminvetäjä Inka Siren
Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan jäsenet

Esitys Leikkipuisto Tuhkimon kesätoiminnasta 2009

Helsingin kaupunki on ajamassa alas Leikkipuisto Tuhkimon toimintaa. Roihuvuori-­seura katsoo tämän olevan lyhytnäköistä ja tuhoisaa. Leikkipuistotoiminnassa keskeistä on lasten ja kotivanhempien ulkoilu. Liikunta ja ulkoleikit lisäävät fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Sosiaalisia verkostoja tukeva yhdessäolo rauhallisessa ja miellyttävässä ympäristössä torjuu ennakolta myöhempiä ongelmia niin lasten kuin vanhempienkin osalta. Tällä hetkellä Tuhkimon korvaavana tilana on käytössä Roihuvuoren nuorisotilan piha, joka ei kuitenkaan sovellu lapsia aktivoivaan ja inspiroivaan leikkiin, kuten Tuhkimo on soveltunut jo vuosikymmeniä. Nuorisotalon piha on epäkäytännöllinen paitsi kokonsa myös maaston epätasaisuuden vuoksi: kallioisuus ja jyrkät syvyyserot vaikeuttavat pienten lasten pihalla liikkumista. Pihalla ei ole turvallista näköyhteyttä kaikkialle.

Leikkipuisto Tuhkimon rakennus on saatava osittaiseen kesäkäyttöön

Leikkipuisto Tuhkimon tasakattoinen rakennus suljettiin 20.10.2008 kosteusvaurioiden takia. Puiston toiminta siirtyi silloin väliaikaisena ratkaisuna Prinssintien nuorisotalon tiloihin. Leikkipuistotoiminta ei ole kuitenkaan siellä saavuttanut sitä suosiota mitä Leikkipuisto Tuhkimo ennen kosteusvaurion toteamista nautti. Roihuvuori-­seura katsoo, että Tuhkimon puisto tulee voida käyttää kosteusvauriosta huolimatta rajoitetusti juuri kesällä, lomien aikaan.

Leikkipuisto Tuhkimon tämänhetkinen käyttö

Leikkipuisto Tuhkimo ja sen leikkivälineet ovat ahkerassa käytössä, vaikka rakennus onkin suljettu. Paikalla ei ole leikkipuiston henkilökuntaa eikä siellä ole mahdollisuutta lämmittää ruokaa tai käydä vessassa. Sijaintinsa, leikkivälineidensä ja miellyttävän ympäristönsä puolesta Leikkipuisto Tuhkimo tarjoaa kuitenkin lapsiperheille huomattavasti paremmat mahdollisuudet ulkoiluun kuin väliaikaispuisto nuorisotalolla.Tämän vahvistavat nykyiset kävijämäärät selvästi. Vanhemmat vastaavat pitkälti itse alueen viihtyvyydestä ja he ovat luoneet puitteet lelujen ja leikkimökin käytölle sekä tapahtumien järjestelyille. Alueen äidit ja isät ovatkin omaehtoisesti ottaneet vastuuta toiminnasta: päivisin puistossa kokoontuu jopa kymmenen lapsiperhettä leikkimään ja toimimaan yhdessä. Aktiiviset vanhemmat siistivät puistoa korjaamalla paikkoja ja keräämällä roskia. Kuten Karhupuistossa, myös Roihuvuoressa asukasaktiivisuus pitää negatiivisen kierteen poissa alueelta. Leikkipuisto Tuhkimo on siis suljettunakin tärkeä alueen yhteisöllisyyden kehittäjä.

Juuri kesäaikaan Tuhkimo kukoistaa

On oletettavaa, että kesällä, lomien aikaan, Leikkipuisto Tuhkimon käyttöaste kasvaa entisestään. Silloin puistossa on perinteisesti järjestetty puistoruokailu sekä mahdollisuus virkistyä puiston kahluualtaissa. Nämä koetaan yleisesti myönteisenä lisänä puiston jo erinomaisille puitteille. Tälle kesälle on kuitenkin suunnitteilla turhia, viihtyvyyttä heikentäviä toimenpiteitä. Sosiaaliviraston perhepalvelut on päättänyt, että ruokailu järjestetään Leikkipuisto Tuhkimon sijasta nuorisotalolla, ja ainoastaan kesäkuussa. Puistoruokailu ei kuitenkaan ole rakennuksesta kiinni. Nuorisotalon ulkotilat ovat liian pienet jo nyt, kesäkuussa ruokailuun osallistuvien koululaisten määrä on moninkertainen nykyiseen verrattuna. Ruokaa ei valmisteta Leikkipuistossa, vaan tuodaan muualta, eikä ruokailu tapahdu sisätiloissa. Ruokailu voidaan hyvin järjestää perheiden toiveiden mukaisesti Leikkipuisto Tuhkimossa entiseen tapaan. Kahluualtaita ei olla Sosiaaliviraston perhepalveluiden suunnitelmien mukaan täyttämässä, koska puistossa ei ole henkilökuntaa. Altaat ovat kuitenkin ilman henkilökunnan valvontaa olleet ennenkin käytössä iltaisin. Perhepalveluiden tulee osoittaa henkilökuntaa koko kesäksi vanhaan leikkipuistoon ja järjestää hyvin suosittu ruokailu myös heinäkuuksi ja elokuun alkuviikoiksi.

Mahdollisuus käyttää puiston saniteettitiloja

Koska Leikkipuisto Tuhkimo on suljettunakin suosittu virkistys­ ja ulkoilukohde, puiston aktiivisille käyttäjille on mahdollistettava leikkipuiston kosteusvaurioista kärsivän rakennuksen saniteettitilojen käyttö. Vaihtoehtoisesti puistoon on syytä hankkia välittömästi väliaikainen parakki, jossa on mahdollisuus vaipanvaihtoon, vessassa käyntiin ja ruoan lämmittämiseen mikroaaltouunissa, käsien pesuakaan unohtamatta.

Pikainen tarve saada uusi rakennus Leikkipuisto Tuhkimoon

Itäkeskuksen leikkipuistoalueen johtavan leikkipuisto­ohjaajan Hanne Latvan mukaan Leikkipuisto Tuhkimon kosteusvauriorakennuksen purkutyöt alkavat aikaisintaan 2015. Roihuvuori-­seura katsoo (kts myös Roihuvuori-­seuran kannanotto 29.11.2008→), että Leikkipuisto Tuhkimoon on saatava mahdollisimman nopeasti uusi rakennus vanhan tilalle. Talon uudisrakennusta suunniteltaessa on otettava huomioon myös rakennuksen soveltuminen perhejuhlakäyttöön sekä mahdollisuus pienimuotoisten yleisötilaisuuksien ja näyttelyiden järjestämiseen. Esitämme myös, että leikkipuistoa uudelleen suunniteltaessa mietitään, voidaanko se toteuttaa japanilaistyylisesti, jolloin leikkipuisto yhdistäisi arkkitehtuurillaan Roihuvuoressa olevan japanilaistyylisen puiston eri osia. Tärkeintä on kuitenkin saada puistorakennuksen kunnostus käyntiin nopeasti, jotta kaupunki hyötyy suhdannekäänteen pudottamista urakkahinnoista. Mikäli purku­ ja rakennustyöt käynnistyvät vasta 2015, tulee hyvin toimivaan leikkipuistotoimintaan ikävä katkos. Tämä olisi omiaan heikentämään alueen viihtyvyyttä lapsiperheiden näkökulmasta. Perheiden leikkipuistokulttuuria ei saa lamaannuttaa!

Helsingin Roihuvuoressa 26.5.2009 Roihuvuori-­seuran ry.:n puolesta

Jani Marjanen
johtokunnan jäsen

Pia Pilhjerta
puheenjohtaja

                 –

Arkkitehti Timo Karhu
Arkkitehti Siv Nordström
Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet

Lausunto Herttoniemen metroaseman ja Hertan korttelin kaavaluonnoksesta (Kslk 2010-0096)

Kaupunkisuunnitteluviraston uusi Herttoniemen metroaseman ja Hertan korttelin kaavaluonnos on hyvin tervetullut. Herttoniemen keskusta kärsii tällä hetkellä alueen jäsentymättömyydestä, mikä tekee alueesta epäviihtyisän. Kevyt liikenne on suurten väylien keskellä paikoin hankalaa. Metroaseman tuomia hyviä liikenneyhteyksiä on syytä hyödyntää ottamalla huomioon paitsi liiketilojen ja toimistojen myös yksittäisten asukkaiden tarpeet. Alueen tiivistäminen ja uudelleensuunnittelu on tervetullutta myös sen kasvavan liikennevirran vuoksi, joka vääjäämättä seuraa Laajasalon uusien asuinalueiden rakentamisesta.

Roihuvuori-seura on pääosin tyytyväinen kaavaluonnokseen. Se toivoo kuitenkin, että Itäväylän ylittävät kevyen liikenteen yhteydet otettaisiin jatkosuunnittelussa paremmin huomioon. Itäväylän eteläpuoleinen Herttoniemi on syytä liittää kiinteämmin metroasema-alueeseen. Lisäksi on syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota liityntäliikenteen sujuvuuteen tulossa olevan, mahdollisesti hyvinkin pitkän, rakennusjakson aikana.

Itäväylän ylittävät kevyenliikenteen yhteydet

Yksi Herttoniemen keskuksen suurimmista ongelmista on se, että Itäväylä jakaa alueen kahtia. Se tekee erityisesti kevyen liikenteen kulkureitit Roihuvuoren ja Herttoniemenrannan suunnalta metroasemalle ja Itäväylän pohjoispuolisiin kauppoihin tukkoisiksi ja epäviihtyisiksi. Tuleva Suunnittelijankadun silta ja siihen suunnitellut yhteydet helpottavat erityisesti Roihuvuoresta metroasemalle ja takaisin suuntaavia. Roihuvuori-seura katsoo, että jatkosuunnittelussa tulisi kuitenkin erityisesti kiinnittää huomioita kulkumahdollisuuksiin Itäväylän yli sekä siten liittää Itäväylän eteläpuolinen Herttoniemi metroasema-alueeseen nykyistä paremmin. Itäväylän eteläpuoli ei tällä hetkellä kuulu suunnittelualueeseen, mutta Kaupunkisuunnitteluviraston viitesuunnitelman ilmakuvasovituksissa jalankulkusillat ovat silti mukana. Ne sijaitsevat sekä nykyisen S-marketin ja K-supermarket Hertan välillä että metroaseman ja suunnitteilla olevan Megahertzin tontin uusien rakennusten välillä. Ilmakuvasovitukseen on myös sisällytetty mahdollisuus kattaa Itäväylä Linnanrakentajantien sillan ja suunnitteilla olevan Suunnittelijankadun sillan väliltä. Katteen päälle on myös suunniteltu pysäköintilaitosta ja pientä viheraluetta.

Roihuvuori-seura toivoo Itäväylän ylittävien kevyenliikenteen yhteyksien kehittämistä. Se toivoo mm. ilmakuvasovituksessa näkyvien siltojen sekä Itäväylän päällisen pienen viheralueen jatkosuunnittelua. On tärkeää, että Itäväylän eteläpuolella asuvat ihmiset voivat helposti hyödyntää Itäväylän molemmilla puolilla sijaitsevia palveluita kulkiessaan Herttoniemestä muualle kaupunkiin ja takaisin. Itäväylän kattaminen tiivistäisi aluetta huomattavasti, joten Roihuvuori-seura suhtautuu ajatukseen pääosin myönteisesti. Se vierastaa kuitenkin näkyvän pysäköintilaitoksen sijoittamista tällaiselle näkyvälle ja jalankulkijoillekin siten merkitykselliselle paikalle. Pysäköinti sopii paremmin maan alle.

Liityntäyhteyksien toimivuus

Roihuvuorelaisten kannalta on tärkeää, että liityntäliikenne Herttoniemen metroasemalla toimii mahdollisimman vaivattomasti. Kaavaluonnoksessa hahmoteltu bussiterminaali näyttää takaavan saman tason vaihtoyhteyksille mutta mahdollistaa myös yhteyksien parantamisen. Roihuvuori-seura on huolissaan siitä, miten liityntäliikenne toimii kaavaluonnoksessa mahdollistettavien rakennustöiden aikana. On selvää, että Herttoniemen metroaseman ja Hertan korttelin uudistustyöt ovat pitkäkestoinen prosessi. Roihuvuori-seura toivoo, että asiaan kiinnitetään hankkeen jatko-suunnittelussa erityistä huomioita.

Helsingin Roihuvuoressa 29.1.2010 Roihuvuori-seura ry.

Jani Marjanen
sihteeri

Veijo Lehto
puheenjohtaja

                 –
Apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen
Kirjastotoimen johtaja MaijaBerndtson
Roihuvuoren kirjastonjohtaja Leeni Hurskainen
Kirjastolautakunnan jäsenet 

Roihuvuoren kirjastoa ei tule lakkauttaa

Roihuvuori-seura vastustaa ehdottomasti kirjastotoiminnan lopettamista Roihuvuoressa. Säästö olisi kaupungin kannalta näennäinen, ottaen huomioon rakennuksen vaikean muokattavuuden muuhun käyttöön sekä sen ennaltaehkäisevän vaikutuksen alueen asukkaiden sosiaalisessa hyvinvoinnissa. Alueen asukkaiden lähipalveluihin kirjaston lopettaminen tekisi vaikeasti paikattavan aukon. Tähän mennessä kirjaston säilyttämistä vaativan julkilausuman on allekirjoittanut yli 1600 alueen asukasta ja helmikuun alussa pidetty asukastilaisuus veti paikalle yli 200 henkeä. Molemmat luvut kertovat kirjaston tärkeydestä alueen ihmisille.

Kirjastorakennus

Arkkitehti Claus Tandefeltin suunnittelema Roihuvuoren kirjasto on valmistunut 1958. Se on jo pelkästään interiööriltään säilyttämisen arvoinen paikka. Alkuperäiset kalusteetkin ovat vielä hyväkuntoisia. Rakennus tarvitsee kuitenkin perusteellisen kunnostuksen, mikä lienee yksi syy kirjaston päätymiseen lakkautuslistalle. Tällä hetkellä Roihuvuoren kirjaston vuokra jaettuna lainausten määrällä on kaupungin edullisimpia (ks. Palveluverkkomuistio 17.12.2009 liite 12). Rakennuksen pienestä koosta johtuen hinta on kilpailukykyinen myös peruskorjauksen jälkeen vaikka tilavuokrat kaksinkertaistuisivat nykyisestä. Kirjastorakennus on alkujaan suunniteltu nykyiseen käyttötarkoitukseensa eikä sen vuokraaminen ulkopuoliselle olisi mahdollista muutoin kuin merkittävien investointien jälkeen. Jos tiloille ei löydy muuta käyttöä, ei kaupungillekaan koituisi kirjaston lakkautumisesta säästöä. Kaupungin omistaman rakennuksen toisessa kerroksessa toimii kaupungin hammashoitola, jonka on tarkoitus jatkaa, vaikka kirjasto päätettäisiinkin lopettaa. Peruskorjaus on siinäkin tapauksessa välttämätön.

Itä-Helsinki on kulttuuripaitsiossa

Roihuvuoren kirjasto palvelee Roihuvuoren, Tammisalon ja Herttoniemenrannan asukkaita. Alueilla asuu yhteensä noin 18 358 ihmistä (ennuste 2019 alueella 18 256 asukasta). Vaikka Itä-Helsingissä asuu yli neljännes helsinkiläisistä, 150 000 asukasta, se on kulttuuritarjonnassa jäänyt lapsipuolen asemaan verrattuna muuhun Helsinkiin. Esimerkiksi Kulosaaren sillan itäpuolella on vain yksi museo, sekin yksityinen. Kaikkiaan pääkaupungissamme on kuitenkin yli 70 museota. Kaupallinenkin kulttuuritarjonta on Itä-Helsingissä vähäistä. Suppea kulttuuritarjonta on muutamaa kirjastoa lukuun ottamatta keskittynyt Itäkeskuksen Stoaan ja Vuosaaren Vuotaloon. Sen sijaan, että kirjastoja lakkauttamalla vinoutetaan tilannetta entisestään, tarjontaa pitää siis ennemminkin lisätä.

Roihuvuoressa ei ole asukastaloa, ja kirjasto onkin ollut merkittävä sosiaalisten ja kulttuuritilaisuuksien pitopaikka. Asukkaat ovat itse järjestäneet osan kulttuuritapahtumista, mm. kirjailijailtoja ja lasten sanataidepajoja. Ohjelmassa on ollut myös nukketeatteria ja musiikkiesityksiä. Tulevaisuudessa kirjastoon on suunnitteilla mm. asukkaiden vetämiä lukupiirejä. Helmikuun alussa pidetyssä asukasillassa tuli kirjaston käyttäjiltä varteenotettavia ehdotuksia rakennuksen käytön lisäämiseksi, mm. ehdotukset pienimuotoisesta kahvilasta sekä tietokoneen käytön opastusta seniorikansalaisille (esim. laskujen maksamisessa).

Viime kesästä lähtien Roihuvuoren kirjaston palvelut ovat olleet aiempaa laajemmat: sieltä on voinut lainata urheiluvälineitä (talvella suksia, monoja ja luistimia sekä kesällä pesäpallovälineitä, kävelysauvoja, tennismailoja jne). Aloittelijoita on voitu jopa opastaa uuden harrastuksen pariin. Urheiluvälineiden kysyntä on ylittänyt tarjonnan.

Lähikirjasto on erityisen tärkeä lapsille ja vanhuksille

Lähikirjasto on erityisen tärkeä palvelu paitsi lapsille ja heidän perheilleen myös vanhuksille, joiden on vaikea liikkua alueen ulkopuolella omin avuin. Kirjaston sulkeminen ja mahdollisesti uuden kirjastotalon rakentaminen esimerkiksi Herttoniemen metroasemalle vähentäisi väistämättä näiden ryhmien kirjastokäyntejä. On myös huomioitava, että roihuvuorelaisia työssäkäyviä aikuisia palvelee varsin hyvin Itäkeskuksen kirjasto, joten heille Herttoniemen metroaseman kirjasto merkitsisi osin päällekkäistä palvelua.

Roihuvuoren kirjasto sijaitsee Helsingin suurimman peruskoulun, Porolahden peruskoulun, vieressä. Sen läheisyydessä sijaitsee myös Roihuvuoren ala-aste. Myös alueen päiväkodit ja perhepäivähoitajat ovat tottuneet käyttämään kirjastoa ahkerasti. Kirjaston yhteistyö näiden tahojen kanssa on tiivistä. Esimerkiksi kirjavinkkaus aktivoi lapsia kirjojen lainaamiseen. Koululaisille kirjasto on turvallinen ja virikkeellinen ympäristö myös koulun jälkeen. Kirjaston käyttäjistä peräti 40 % onkin lapsia, mikä on Helsingin kirjastonkäyttötilastoissa merkittävä luku. Tällainen lasten ja heidän perheidensä poikkeuksellinen aktiivisuus ennakoi alueella 10–20 vuoden päästä keskimääräistä pienempää nuorten aikuisten syrjäytymisvaaraa.

Lähivuosina kirjaston läheisyyteen parinsadan metrin päähän Abraham Wetterin tielle rakennetaan lisää asuntoja. Noin kolmasosa uudisrakentamisesta suunnataan senioreille, jotka eivät mielellään hae kirjastopalveluja etäältä. Investoinnit kotona asuvien ikääntyvien palvelutarjontaan maksavat pian itsensä, sillä liikkuva, henkisesti vireä vanhus on myös yhteiskunnalle edullinen.

Kirjastorakennus on yhteinen olohuone

Vuoden 2010 alusta laajennettujen ja yhtenäistettyjen aukioloaikojen (ma-to 12-20, pe-la 10-15) jälkeen myös työssäkäyvät ja opiskelijat pystyvät käyttämään entistä täysipainoisemmin omaa kirjastoaan. Tämä onkin näkynyt välittömästi käyttäjäluvuissa. Heti tammikuussa 2010 kirjaston kävijämäärät nousivat peräti 16 % vuodentakaiseen verrattuna, vaikka tieto uusista aukioloajoista ei ollut edes vielä tavoittanut kaikkia asukkaita.

Kaiken kaikkiaan arkkitehti Claus Tandefeltin kodikas kirjastorakennus koetaan alueen yhteiseksi olohuoneeksi, jossa yhtäältä voi viettää aikaa rauhallisessa ja epäkaupallisessa ympäristössä, mutta josta toisaalta aukeavat kirjastoverkoston mahdollisuudet kaikkialle pääkaupunkiseudulle.

Roihuvuori-seura ry:n puolesta Helsingin Roihuvuoressa 4.3.2010.

johtokunnan jäsen
Otto-Ville Mikkelä

johtokunnan puheenjohtaja
Veijo Lehto

                 –
Helsingin kaupungin sosialitoimi: http://palveluverkko.hel.fi/

Leikkipuisto Tuhkimo rakennettava uudelleen  (II)

Tuhkimontiellä, Helsingin Roihuvuoressa toimivan Leikkipuisto Tuhkimon tasakattoinen rakennus suljettiin 20.10.2008 kosteusvaurioiden takia. Puiston toiminta siirtyi väliaikaisiin tiloihin Prinssintien nuorisotalon yhteyteen. Roihuvuoren nuorisotalon tiloissa leikkipuisto ei ole pystynyt lunastamaan paikkaansa lapsiperheiden yhteisöllisenä tilana, mikä johtuu muun muassa sijainnista ja epämiellyttävästä ja turvattomaksi koetusta ympäristöstä. Leikkipuisto nuorisotalon tiloissa estää toiminnan kehittämistä jatkossa.

Oivallinen sijainti

Tuhkimontien leikkipuisto sijaitsee kahden kallioharjanteen välisessä laaksossa rauhallisessa ja turvallisessa paikassa. Kulkuyhteyksien osalta vanha sijainti on myös turvallisempi kuin uusi. Asialla on merkitystä varsinkin lasten iltapäiväkerhojen kannalta, pääseehän alueen kahdelta ala-asteelta katuja ylittämättä puistoteitä pitkin vanhaan leikkipuistoon turvallisesti. Nuorisotalo taas sijaitsee Roihuvuoren vilkkaimman risteyksen tuntumassa.
Tuhkimon leikkipuisto rakennettiin jo 1960-luvulla, ja se on siten osa alueen alkuperäistä identiteettiä. Puiston perinteinen alue on osa Roihuvuoren aluepuistoa. Se sijaitsee lamavuosina rakennetun Roihuvuoren japanilaistyylisen puutarhan ja Helsingissä asuvien japanilaisten ja japanilaisten yritysten lahjoittaman kirsikkapuiston välissä. 2008 vuonna rakennettu puutarhan ja puiston yhdistävä polku kulkee leikkipuiston vierestä.
Alueella on myös lasten uima- ja kahluuallas, jota ei voi toteuttaa nuorisotalon pihalla alueen pienuuden ja mäkisyyden vuoksi. Nuorisotalon tontti on muutenkin aivan liian pieni ja maastonmuodoiltaan sopimaton siihen toimintaan, mitä vanhassa Tuhkimossa on ollut. Kesäkaudella pienet ja isot lapset eivät mitenkään mahdu yhtaikaa nuorisotalon pihalle.
Leikkipuiston lähialueella Roihuvuoren ja Tammisalon kaupunginosissa asuu 1 339 lapsiperhettä, joilla on yhteensä 680 0–6-vuotiasta lasta ja 0–12-vuotiaita lapsia on 1 230. Tämän lisäksi puistossa käy varsin paljon lapsia myös Herttoniemenrannan ja Marjaniemen alueilta. Puistossa on käyty kauempaakin, aina Vuosaaresta saakka. Roihuvuoren asunnot ovat hyvin pieniä, vaikka huoneluku soveltuisikin lapsiperheille. Asuntojen keskimääräinen pinta-ala on vain 54 m², mikä johtuu siitä, että Roihuvuori rakennettiin pääosin vuosina 1955–1965. Koko kaupungissa asuntojen keskipinta-ala on 64 m², siis kymmenen neliömetriä suurempi. Asuntojen ahtaus korostaa leikkipuiston kokoontumistilan tärkeyttä. Leikkipuiston tila onkin ollut myös merkittävä perhejuhlien pitopaikka.
Ennen puiston väliaikaisiin tiloihin siirtymistä toteutetussa Itä-Helsingin leikkipuistojen asiakastyytyväisyyskyselyssä Leikkipuisto Tuhkimo sai parhaat arvostelut lähes kaikissa kategorioissa.

Leikkipuisto Tuhkimon tämänhetkinen käyttö

Tällä hetkellä Ruoihuvuoren-Tammisalon MLL sekä roihuvuorelaisten vanhempien liittymä Pro Tuhkimo pyörittävät päivittäistä lapsiperheille suunnattua toimintaa Tuhkimontien leikkipuistossa. Kaupunki vuokraa MLL:lle leikkipuistorakennuksen käyttökelpoista osaa, mikä mahdollistaa ruokailun, vaipanvaihdot sekä laulu- ja leikkihetket puistossa.
Sijaintinsa, leikkivälineidensä ja miellyttävän ympäristönsä puolesta Tuhkimontien leikkipuisto tarjoaa lapsiperheille paremmat mahdollisuudet ulkoiluun kuin väliaikaispuisto nuorisotalolla. Vanhemmat vastaavat pitkälti itse alueen viihtyvyydestä ja he ovat luoneet puitteet rakennuksen, lelujen ja leikkimökin käytölle sekä tapahtumien järjestelyille. Alueen äidit ja isät ovatkin omaehtoisesti ottaneet vastuuta toiminnasta: päivisin puistossa kokoontuu jopa kymmenen lapsiperhettä leikkimään ja toimimaan yhdessä. Aktiiviset vanhemmat ovat siistineet puistoa korjaamalla paikkoja, sisustamalla paikkoja, hankkimalla tarpeellisia välineitä ja keräämällä roskia. Kuten Karhupuistossa, myös Roihuvuoressa asukasaktiivisuus pitää negatiivisen kierteen poissa alueelta.
Tuhkimontien vapaaehtoistyöhön perustuva leikkipuistotoiminta täydentää kaupungin järjestämän Prinssintien väistötilan toimintaa. Vaikkakin kahden leikkipuiston ylläpitäminen Roihuvuoressa on loistava palvelu roihuvuorelaisille, olisi toivottavaa, että jatkossa sekä kaupungin ylläpitämä että aktiivisten vanhempien aktiivisuus saataisiin kanavoitua saman katon alle, uuteen puistorakennukseen Tuhkimontielle.

Pikainen tarve saada uusi rakennus Tuhkimontielle

Leikkipuisto Tuhkimo on rakennettava mahdollisimman nopeasti uudelleen vanhan puiston alueelle. Talon uudisrakennusta suunniteltaessa olisi otettava huomioon myös rakennuksen soveltuminen perhejuhlakäyttöön sekä pienimuotoisten yleisötilaisuuksien ja näyttelyiden järjestämiseen. Esitämme myös, että leikkipuistoa uudelleen suunniteltaessa mietittäisiin, voitaisiinko se toteuttaa japanilaistyylisesti, jolloin leikkipuisto yhdistäisi arkkitehtuurillaan japanilaistyylisen puiston eri osia. Tärkeintä on kuitenkin saada puistorakennuksen kunnostus käyntiin nopeasti, jotta kaupunki hyötyy suhdannekäänteen pudottamista urakkahinnoista. Perheiden leikkipuistokulttuuria ei saa lamaannuttaa!

Roihuvuori-seura ry:n puolesta 5.3.2010.

Jani Marjanen
johtokunnan jäsen

Veijo Lehto
johtokunnan puheenjohtaja

                 –

Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen
Helsingin kaupungin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen
Helsingin kaupungin sosiaaliviraston perhepalvelujohtaja Sisko Lounatvuori
Helsingin itäisen perhekeskuksen päällikkö Riitta Vartio
Itäkeskuksen leikkipuistoalueen johtava leikkipuisto-ohjaaja Hanne Latva
Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan jäsenet ja varajäsenet

Ehdotus puistoruokailun järjestämiseksi ja uima-altaiden käytöksi Leikkipuisto Tuhkimoon

Leikkipuisto Tuhkimo suljettiin syksyllä 2008 kosteusvaurion vuoksi. Kaupungin järjestämä leikkipuistotoiminta siirtyi pian väistötiloihin Prinssintielle. Tuhkimontien vanhassa leikkipuistossa on jatkettu roihuvuorelaisten vanhempien organisoiman Pro Tuhkimo -liikkeen osalta vapaaehtoistoimintaan perustuvaa leikkipuistotoimintaa. Lisäksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Roihuvuoren ja Tammisalon paikallisyhdistys on järjestänyt tiloissa lauluhetkiä ja muuta toiminta. Koska Prinssintien väistötiloissa käynnistyy kesäksi salaojitusremontti sekä mitä todennäköisimmin myös piha-alueen remontti, ehdottaa Roihuvuori-seura ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Roihuvuoren ja Tammisalon paikallisyhdstys ns. puistoruokailun järjestämistä vanhassa Tuhkimontien leikkipuistossa.

Kaupungin ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutus

Tällä hetkellä Roihuvuoressa on kaksi leikkipuistoa, joista alueen lapsiperheet voivat nauttia. Alkuperäistä Tuhkimontien puistoa pyöritetään vapaaehtoisvoimin kun taas Prinssintien leikkipuisto toimii kaupungin palveluna ja tarjoaa myös iltapäiväkerhotoimintaa koululaisille. Puistojen tapahtumat täydentävät toisiaan. Osin on järjestetty myös yhteisiä tapahtumia, kuten helmikuussa järjestetty laskiaisrieha Tuhkimontien puistossa. Vaikkakin kahden leikkipuiston ylläpitäminen on loistava palvelu roihuvuorelaisille, olisi toivottavaa, että jatkossa sekä kaupungin ylläpitämä että aktiivisten vanhempien toiminta saataisiin kanavoitua saman katon alle, uuteen puistorakennukseen Tuhkimontielle.

Yksi keino luoda kaupungin ja kansalaisyhteiskunnan väliselle yhteistyölle uusia puitteita on järjestää vuotuinen kesän puistoruokailu Tuhkimontien puistossa. Perinteisesti palvelu on ollut hyvin suosittu ja Prinssintien tilojen ollessa ainakin yhden remontin alaisena ei puistoruokailun järjestäminen Prinssintiellä ole mielekästä. Kuten helmikuussa järjestetyssä laskiaisriehassa, voitaisiin Palmian toimittama ruoka tuoda suoraan puistoon, kaupungin leikkipuistohenkilökunta jakaisi ruoan sekä Pro Tuhkimo -liikkeen ja MLL:n paikallisyhdistyksen väki vastata tiloista.

Tuhkimontien leikkipuiston sulkemisen jälkeen 2008, syntyi ripeästi Pro Tuhkimo -liike ensin ylläpitämään puistoa ja sen leikkimökkiä sekä edesauttamaan puistorakennuksen uudelleenrakentamista. Sittemmin liike on pyörittänyt kaupungin myötämielisellä avulla puistorakennuksen käyttökelpoista osaa. Yhtälailla Roihuvuoren kirjaston ollessa lakkautusuhan alla vuoden 2010 alussa, ovat Roihuvuoren asukkaat aktivoituneet puolustamaan kirjastoaan. Järjestämällä puistoruokailu Tuhkimontien leikkipuistossa olisi mahdollista kanavoida paikallisten aktiivisuutta myös positiiviseen tulevaisuuteen katsovaan toimintaan – ei ainoastaan mahdollisesti menetettävien palveluiden puolustamiseen.

Pro Tuhkimo -liike on teettänyt oman kosteusmittauksen, joka vahvistaa sen mikä kaupunginkin kosteusmittauksessa ilmenee: Tuhkimontien puistorakennuksen vanha pääty on turvallinen.

Tuhkimontien puisto on tärkeä virkistysalue

Tuhkimontien leikkipuiston ulkoalueet luovat poikkeuksellisen hyvät puitteet turvalliselle ja luonnonläheiselle ulkoilulle. Koska puistoruokailu on ollut hyvin suosittu palvelu roihuvuorelaisten, tammisalolaisten ja muiden lähialueiden lapsiperheiden parissa, olisi puistoruokailun järjestäminen Tuhkimontien leikkipuistossa keino edistää liikuntaharrastuksia miellyttävässä ympäristössä. Tällaista palvelua ei voida järjestää Prinssintien tilojen yhteydessä, erityisesti ei kesällä 2010. Puistoruokailun suosittavuus merkitsee myös sitä, että yhä useampi lapsiperhe pääsee kosketuksiin kaupungin sosiaalipalveluihin tarjoten paremmat mahdollisuudet ennaltaehkäisevän sosiaalityön toiminnalle.

Tuhkimontien puiston kävijämäärien lisäämiseksi ja lapsiperheiden liikuntaharrastusten tukemiseksi kesällä 2010 on myös syytä täyttää puistossa sijaitsevat kahluualtaat. Kahluualtaat ovat olleet puistossa 1950-luvulta lähtien ja ovat tärkeä osa puiston kesäleikkejä. Ruokailun järjestettyä puistossa, voidaan altaiden käyttöä myös valvoa aikaisempien vuosien tapaan.

Helsingissä 10. huhtikuuta 2010

Veijo Lehto
puheenjohtaja
Roihuvuori-seura ry


Jani Marjanen
sihteeri
Roihuvuori-seura ry


Sanna Jacksen
puheenjohtaja
Roihuvuoren-Tammisalon MLL


Hanna Kontra
rahastonhoitaja
Roihuvuoren-Tammisalon MLL

                 –

Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen
Helsingin kaupungin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen
Helsingin kaupungin sosiaaliviraston perhepalvelujohtaja Sisko Lounatvuori
Helsingin itäisen perhekeskuksen päällikkö Riitta Vartio
Itäkeskuksen leikkipuistoalueen johtava leikkipuisto-ohjaaja Hanne Latva
Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan jäsenet ja varajäsenet

Ehdotus puistoruokailun järjestämiseksi Asukaspuisto Tuhkimossa

Leikkipuisto Tuhkimo suljettiin syksyllä 2008 kosteusvaurion vuoksi. Kaupungin järjestämä leikkipuistotoiminta siirtyi pian väistötiloihin Prinssintielle. Prinssintiellä toimii nyt Leikkipuisto Roihuvuori. Tuhkimontien vanhassa leikkipuistossa on jatkettu roihuvuorelaisten vanhempien organisoiman Pro Tuhkimo -liikkeen osalta vapaaehtoistoimintaan perustuvaa leikkipuistotoimintaa. Lisäksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Roihuvuoren ja Tammisalon paikallisyhdistys on järjestänyt tiloissa lauluhetkiä ja muuta toiminta. Koska Prinssintien leikkipuistossa ei tänä vuonna järjestetä puistoruokailua remontin vuoksi, ehdottaa Roihuvuori-seura ja Pro Tuhkimo -liike ns. puistoruokailun järjestämistä vanhassa Tuhkimontien leikkipuistossa. Myös vuonna 2010 puistoruokailu järjestettiin Pro Tuhkimo -liikkeen ja kaupungin yhteistyöllä Tuhkimontien Asukaspuisto Tuhkimossa. Kokemukset viime vuodesta ovat positiiviset ja Pro Tuhkimo -liikkeen aktiivit ovat valmiita jakamaan ruuan myös tänä vuonna.

Tuhkimontien leikkipuiston sulkemisen jälkeen 2008, syntyi ripeästi Pro Tuhkimo -liike ensin ylläpitämään puistoa ja sen leikkimökkiä sekä edesauttamaan puistorakennuksen uudelleenrakentamista. Sittemmin liike on pyörittänyt kaupungin myötämielisellä avulla puistorakennuksen käyttökelpoista osaa. Tällä hetkellä Roihuvuoressa on kaksi leikkipuistoa, joista alueen lapsiperheet voivat nauttia. Alkuperäistä Tuhkimontien Asukaspuisto Tuhkimoa pyöritetään vapaaehtoisvoimin kun taas Prinssintien Leikkipuisto Roihuvuori toimii kaupungin palveluna ja tarjoaa myös iltapäiväkerhotoimintaa koululaisille. Puistojen tapahtumat täydentävät toisiaan. Osin on myös järjestetty yhteisiä tapahtumia.

Pro Tuhkimo -liike on teettänyt oman kosteusmittauksen, joka vahvistaa sen mikä kaupunginkin kosteusmittauksessa ilmenee: Tuhkimontien puistorakennuksen vanha pääty on turvallinen. Vaikka puistoruokailu järjestetään ulkotiloissa, voidaan myös sisätiloja käyttää ruokailun käytännön järjestelyiden yhteydessä. Tuhkimontien leikkipuiston ulkoalueet luovat poikkeuksellisen hyvät puitteet turvalliselle ja luonnonläheiselle ulkoilulle. Koska puistoruokailu on ollut hyvin suosittu palvelu roihuvuorelaisten, tammisalolaisten ja muiden lähialueiden lapsiperheiden parissa, olisi puistoruokailun järjestäminen Tuhkimontien leikkipuistossa keino edistää liikuntaharrastuksia miellyttävässä ympäristössä.

Roihuvuori palkittiin vuonna 2010 Suomen kotiseutuliiton toimesta vuoden kaupunginosana. Palkinnon perusteluissa mainittiin muun aktiivisuuden ohella juuri Asukaspuisto Tuhkimon sekä Roihuvuoren kirjastoa puolustaneet liikkeet. Asukaspuisto Tuhkimon ja kirjaston liikkeet eivät ole jääneet ainoastaan omia etujaan puolustaviksi liikkeiksi, vaan ovat luoneet aidosti uusia tapoja kehittää kaupunginosaansa. Pro Tuhkimo pyörittää puiston arkea ja tapahtumia ja kirjastossa on toiminut roihuvuorelaisten vapaaehtoisvoimin pyörivä Kyläkahvila Peukaloinen, jonka myötä kirjaston kävijämäärät ovat kasvaneet. Kaupungin päätöksen mukaisesti Asukaspuisto Tuhkimon rakennus puretaan 1.9.2011, mutta on siis vielä käytössä kesäkuussa. Kirjastossa toimiva kahvila joutuu lopettamaan toimintansa kesäkuussa kaupungin irtisanottua kahvilatilan vuokrasopimuksen. Molempiin päätöksiin on syynsä: kirjaston kellaritiloja tarvitaan väistötiloiksi Porolahden peruskoulun remontin aikana ja entisen Leikkipuisto Tuhkimon rakennuksessa on kosteusvaurio. Samalla on olemassa suuri riski, että kaupungin päätökset lamauttavat sen paikallisaktiivisuuden, joka viime vuonna palkittiin vuoden kaupunginosa -arvonimellä.

Asukaspuisto Tuhkimoon tai sen välittömään läheisyyteen tulee saada oma asukastila. Olisi myös toivottavaa, että kirjastossa voidaan jatkaa jollain muulla tavalla kirjaston toimintaa ja alueen viihtyisyyttä tukevaa vapaaehtoistyötä. Kaupunki on ollut hyvin myötämielinen sekä aktiivinen hyvien ratkaisujen löytämiseksi. Myös roihuvuorelaisten ollessa aktiivisia asiassa, saataneen molemmat tavoitteet varmasti toteutettua. Tällaisten järjestäminen kuitenkin vaati paljon aikaa ja työtä. Yksi askel tilanteen pikaiseksi parantamiseksi olisi, yksinkertainen päätös puistoruokailun järjestämiseksi Asukaspuisto Tuhkimossa. Kuten kesällä 2010, voidaan Palmian toimittama ruoka tuoda suoraan Asukaspuisto Tuhkimoon, kaupungin leikkipuistohenkilökunta tarkastaa ruuan lämpötilan ja laskea osanottajat sekä Pro Tuhkimo -liikkeen aktiivit vastata ruuan jakelusta ja tiloista. Mikäli leikkipuistohenkilökunta ei pääse paikalle laskemaan osanottajia, voi Pro Tuhkimo –liikkeen aktiiviset vanhemmat myös suorittaa osallistujien laskemisen.

Järjestämällä puistoruokailu Asukaspuisto Tuhkimossa, voidaan vastoinkäymisistä huolimatta kanavoida paikallisten aktiivisuutta positiiviseen tulevaisuuteen katsovaan toimintaan, joka vahvistaa asukkaiden uskoa oman alueen kehittämiseen sekä pitää Roihuvuoren suurimman ja viihtyisimmän leikkipuiston elävänä.

Helsingissä 19. toukokuuta 2011


Veijo Lehto
puheenjohtaja
Roihuvuori-seura ry

Jani Marjanen
sihteeri
Roihuvuori-seura ry

                 –

Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen
Helsingin kaupungin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen
Helsingin kaupungin lähityöyksikkö
Itäkeskuksen poliisi, ylikonstaapeli Pentti Tarvonen

Ehdotus Roihuvuoren ostoskeskuksen häiriöiden vähentämiseksi

Vuoden 2010 keväänä Itäkeskuksen tiukempi vartiointi Tallinnanaukiolla siirsi häiriökäyttäytymistä Itäkeskuksen lähialueiden ostoskeskusten piiriin. Roihuvuoren ostoskeskus kärsi aiempiin vuosiin verrattuna huomattavasti enemmän häiriöistä, jotka johtuivat juopuneiden henkilöiden epämiellyttävästä käyttäytymisestä alueella. Roihuvuori-seuralle toimitettiin viime vuonna runsaasti kertomuksia ja huomioita ostoskeskuksen lisääntyneestä rauhattomuudesta. Roihuvuori-seura kävi keskusteluja sekä Itäkeskuksen poliisiin sekä alueen lähityöntekijöiden kanssa, jotka vahvistivat ilmiön. Toivomme, että poliisi, lähityöntekijät, ostoskeskuksen kaupalliset toimijat sekä paikalliset roihuvuorelaiset (niin juopuneet kuin juopumattomat) voisivat kevään edetessä jatkaa yhteistyötä ostoskeskuksen viihtyvyyden lisäämiseksi.
Roihuvuori-seura esittää, että kaupunki voisi luoda puitteet yhteiselle neuvonpidolle, jossa Roihuvuoren ostoskeskuksen ongelmia ratkotaan. Tavoitteena tulisi olla ostoskeskuksen viihtyvyyden lisääminen, juopuneiden olojen parantaminen sekä mahdollisuus alkoholistien hoitoon.
Roihuvuori-seura myös ehdottaa, että kaupunki selvittää mahdollisuuden perustaa ostoskeskuksen läheisyyteen päihteetön nk. matalan kynnyksen tila. Tuolisuontiellä Roihuvuoren kirkkoa vastapäätä sijaitseva nk. ankan talo, jossa on tyhjää liiketilaa, voisi tulla kyseeseen tällaista tilaa suunniteltaessa. Lisäksi seura ehdottaa Roihuvuorentien ja Prinsessantien risteykseen tehdyn pienen puistikon kohentamista. Kaupungin lähityöntekijät ovat viime vuonna raivanneet risteyksen kupeeseen pienen tilan sekä tuoneet tukkeja ym. penkeiksi juuri ostoskeskuksen ympäristössä aikaansa viettäville juopuneille henkilöille. Ajatus häiriötä aiheuttavien henkilöiden siirtymisestä Metsäselänteeseen ei kuitenkaan ole täysin toteutunut. Ehdotamme, että kaupunki selvittää mahdollisuutta pystyttää tilaan katoksen tai muulla tavalla tehdä siitä otollisempi oleskelulle.
Roihuvuoren ostoskeskus on viime vuosina remontoitu ja sen lähistölle on kaavoitettu uutta asuinrakentamista. Se palvelee lähes 8 000 asukasta. Sen viihtyisyyden ja turvallisuuden tunteen parantaminen on tärkeää alueen asukkaille sekä yrityksille.

Jani Marjanen                                   Veijo Lehto
sihteeri                                              puheenjohtaja
Roihuvuori-seura ry.

                 –

 Opetuslautakunnan jäsenille

Roihuvuoren ala-asteen rakennuksen peruskorjaustilanne

Roihuvuoren ala-asteen rakennus on pitkään ollut huonokuntoinen. Rakennus on kauan odottanut peruskorjausta, mutta kaupunki ei ole tehnyt päätöstä peruskorjauksesta. Roihuvuori-seura toivoo kaupungin opetuslautakunnalta pikaista päätöstä rakennuksen peruskorjaamiseksi.

Roihuvuori-seura on moneen otteeseen ehdottanut rakennuksen peruskorjausta. Liitämme oheen lausuntomme vuodelta 2009, jonka perustelut ovat yhä ajankohtaiset, vaikka koulun tilanne on hieman muuttunut. Koulun huonolla kunnolla ja peruskorjauksen kanssa viivyttelyllä on ikäviä vaikutuksia koulunkäyntiin ja alueen viihtyvyyteen liittyen.
Helsingin Sanomat uutisoi tämän vuoden aikana siitä, että Roihuvuoressa lapset menevät poikkeuksellisen paljon muuhun kuin alueensa lähikouluun. Normaalisti tämänlainen oppilaskato on hankalasti korjattava ongelma, joka vaatii puuttumista sen taustalla oleviin sosiaalisiin, kulttuurisiin, kaupungin rakenteeseen ja rakennuskantaan liittyviin tekijöihin. Roihuvuoren osalta ongelma on kuitenkin helposti ratkaistavissa.
Roihuvuoren osalta oppilaskato liittyy Roihuvuoren ala-asteen huonoon kuntoon sekä pitkään koulun yllä olleeseen lakkautusuhkaan. Kato on siis reaktio kaupungin viivyttelyyn peruskorjausasiassa. Vanhemmat eivät ole halunneet lapsiaan sisäilmaongelmista kärsivään koulurakennukseen tai mahdollisesti lakkautettavaan kouluun.
Roihuvuoren väkiluku on viime vuosina kasvanut vaikka alueella ei ole toteutettu täydennysrakentamista. Alueen lapsiperheet ovat jääneet alueelle pienistä asunnoista riippumatta. Tämä on kaupungin ennusteista poikkeava kehitys. Näyttää siis siltä, että koululaisten määrä Roihuvuoressa on jatkossa suunniteltua suurempi.
Opetuslautakunnan tulee ratkaista asia pikaisesti ja tehdä päätös Roihuvuoren ala-asteen peruskorjaamiseksi.

Helsingissä, marraskuun 19. päivänä 2012

Veijo Lehto
puheenjohtaja
Roihuvuori-seura

 

Satumaanpolun ja Abraham Wetterin tien katusuunnitelmat

Satumaanpolku

Roihuvuori-Seura ry. esittää, että suunniteltujen pysäköintipaikkojen ympärille suunniteltaisiin vielä lisäistutuksia. Pitkä rivistö parkkipaikkoja voitaisiin myös katkaista yhdellä tai kahdella istutetulla ulokkeella, jolloin katutilasta tulisi miellyttävämpi. Roihuvuorentien risteystä lähempänä olevalle pysäköintirivistölle on nyt suunniteltu riviin 25 parkkipaikkaa. Parempi yhdistelmä voisi olla kolme kahdeksan parkkipaikan rykelmää, joiden väleissä olisi kaksi noin puolen parkkipaikan (n. metrin) levyiset istutetut ulokkeet.

Satumaanpolun–Keijukaistenpolun lenkki on arvioitu kaupunkisuunnitteluviraston julkaisemassa Roihuvuoren rakennustapaohjeessa erittäin miellyttäväksi katutilaksi. Tämän vuoksi parkkipaikkojen maisemalliseen suunnitteluun tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Kyseinen paikka on lisäksi hyvin altis auringonpaisteelle. Lisäistutukset (erityisesti puut, mutta myös pensaat) varjostaisivat parkkipaikkaa, mikä olisi käyttäjien mieleen. Kohdalle voisi harkita esimerkiksi kirsikkapuiden istuttamista, koska nämä ovat kohtuullisen matalakasvuisia sekä tukisivat Roihuvuoren jo vahvaa kirsikkapuukantaa.

Abraham Wetterin tie

Roihuvuori-Seura ry. esittää, että harkittaisiin vielä hidastetöyssyn rakentamista Abraham Wetterin tien ja Satumaanpolun risteyksen itäpuolelle. Kohdassa on Tammisalosta ajettaessa usein korkeat nopeudet. Töyssy voi olla paikallaan erityisesti bussipysäkin muututtua ajoratapysäkiksi.

Helsingissä, helmikuun 11. päivänä 2013

Roihuvuori-Seura ry

Veijo Lehto, puheenjohtaja

Jani Marjanen, sihteeri

LIITTYVÄT ARTIKKELITLISÄÄ TEKIJÄLTÄ