Roihuvuori siistiksi
Tervetuloa siivoustalkoisiin 15.4. – 17.5.2009
Helsinkiläisten kevätsiivoustalkoot järjestetään jo 25. kerran. Rakennusviraston tukemissa talkoissa siivotaan yleisiä alueita. Kiinteistöjen tontit ja piha-alueet eivät kuulu talkoiden piiriin. Viime vuonna talkoisiin osallistui yli 24 000 aktiivista kansalaista! Se on aikamoinen vapaaehtoisjoukko, jonka työllä on suuri merkitys.
Ilmoittautuminen
Talkoisiin ilmoittaudutaan 23.3.- 24.4.2009 rakennusviraston asiakaspalvelun numeroon
310 39000
Talkoissa kerätään pois vain luontoon kuulumatonta roskaa, ei eloperäistä ainesta kuten lehtiä ja risuja. Asukkaat saavat käyttöönsä roskasäkkejä ja roskienpoimimispihtejä. Siirtolavoja tuodaan paikalle vain suuriin talkoisiin. Rakennusvirasto noutaa pois täydet säkit ja isomman irtoroskan talkootapahtuman jälkeen.
Jos talkoolaiset haluavat haravoida, asiasta voi sopia alueen talkoovastaavan kanssa. Työskennellessä tulee muistaa, että roskien seasta voi löytyä vahinkoa ja vaaraa aiheuttavia teräviä esineitä, kuten lasinsirpaleita ja käytettyjä huumeneuloja. Niitä varten on hyvä varata mukaan esim. pelti- tai muovipurkkeja, ennen kuin ne laitetaan säkkeihin.
Ilmoittautuminen
Talkoisiin ilmoittaudutaan 23.3.- 24.4.2009 rakennusviraston asiakaspalvelun numeroon
310 39000. Asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo ma – to 8.15–16, pe klo 9–15. Numerosta saa yhteyshenkilön, joka tuo paikalle talkoiden järjestäjälle säkit ja roskapihdit sekä noutaa roskat pois. Yhteyshenkilön kanssa sovitaan myös muusta talkoisiin liittyvästä.
Talkoista tiedottaminen asuinalueella
Rakennusvirastosta lähetetään ilmoittautumisen yhteydessä Hyvä kasvaa kaupungissa –
julisteita. Siitähän tässä on kysymys, asukkaat tekevät hyvää kaupungilleen. Julisteiden avulla voi tiedottaa alueen asukkaille, missä ja milloin kokoonnutaan yhteisiin talkoisiin. Toivomme, että talkoiden vastuuhenkilö ystävällisesti poistaa julisteet talkootapahtuman jälkeen.
HYVÄLLÄ ASIALLA- ryhtyisimmekö puistokummeiksi?
Kaikki yhdistykset, asukastalot, leikkipuistot, nuorisotalot ja muut porukat, jotka osallistuvat siivoustalkoisiin ja haluavat jatkaa "Puistokummeina", saavat halutessaan roskapihtejä jatkuvaan käyttöön rakennusvirastosta talkoiden jälkeen. Jakoon tulee myös rintanappi ja hihanauha, jossa lukee HYVÄLLÄ ASIALLA. Kts. www.hyvakasvaa.fi
Kun ympäristön siistinä pitäminen otetaan esimerkilliseksi tavaksi, säästyy yhteisiä varoja, viihtyisyys lisääntyy ja ympäristövastuullisuudesta tulee kansalaistaito.
tiedustelut: rakennusviraston asiakaspalvelu p. 310 3900 osoite Pohjoinen Makasiinikatu 9
Mitä tehdä jos…
…alueelta löytyy luvaton kaatopaikka
Mikäli asuinalueelta löytyy luvaton kaatopaikka, voivat asukkaat ottaa yhteyttä rakennusviraston Siisti stadi – ryhmään. Ryhmä siivoaa kaatopaikan, tekee siitä ympäristörikosilmoituksen ja järjestää tarvittaessa valvonnan, ettei alueelle synny uudestaan luvatonta kaatopaikkaa. Ilmoitukset rakennusviraston asiakaspalveluun
puh. 310 39000 tai sähköpostilla siististadi@hel.fi
…sähkö- ja energiaromusta sekä huonekaluista pitäisi päästä eroon
Sähkö- ja energiaromun ja jopa sohvien vieminen yleisiin metsiin on valitettavasti lisääntynyt. Jätteen vieminen luontoon on välinpitämätöntä ja itsekästä. Kysymys on ympäristörikoksesta. Romun poisvienti luonnosta maksetaan yhteisillä veroeuroilla eli romu ei häviä ”ilmaiseksi”.
Useimmat liikkeet ottavat vanhan kodinkoneen vaihdossa, kun ostat uuden. Kierrätyskeskus ottaa vastaan ehjiä ja toimivia laitteita. Noudon voi tilata numerosta omasta asuinpaikasta riippuen seuraavista numeroista:
Helsinki/Lönnrotinkatu 45, p. 3108 8710, 050 501 4858
Helsinki/Kyläsaarenk 8, p. 3108 8730, 050 501 4869
Espoo, Matinpurontie 8 , p. 310 17720, 050 501 4870
Vantaa, Horsmakuja 6, p. 310 17 715, 045 636 6307 Katso www.kierratyskeskus.fi
Jos suurta romua on päässyt kertymään nurkkiin, tilaa YTV:n numerosta 1561 611 Noutosorttipalvelu. Vain 60 eurolla pääsee eroon kolmesta isosta tavarasta, esimerkiksi sohvakalustosta. Noutosorttia voi myös käyttää kimpassa naapureiden kanssa. Katso lisää www.ytv.fi/jateh/kodin/noutosortti.html
Ongelmajätteen, sähkö- ja energiaromun ja metalliromun keräysautot kulkevat vuosittain huhti -toukokuussa ja syys – lokakuussa. Aikataulut löytyvät sivuilta ww.ytv.fi/jateh/kodin/Kerautot.html
…yksityistä puutarhajätettä läjitetään yleisille alueille
Puutarhajäte on hyödyllisintä kompostoida omalla tontilla. Omakotiyhdistykset, rivitaloyhtiöt ja taloyhtiöt, joiden läheisyydestä löytyy puutarhajätettä yleisillä alueilla, voivat tilata yhtiönsä tai yhdistyksensä kustannuksella siirtolavan (Keltaiset sivut, – kuljetusliikkeet). Lavan verollinen hinta on noin 260 euroa kolmen päivän ajalta. Hinta sisältää lavan vuokran ja kuljetuksen lasteineen kaatopaikalle. Jätemaksu määräytyy jätteen laadun mukaan. Puutarhajäte YTV:n jätteenkäsittelypisteisiin tuotuna maksaa 40 euroa tonni + 16 euron perusmaksu. Kotitalouksilta puutarhajäte maksaa 5 euroa /henkilöautokuorma ja peräkärryllä tuotuna 2.5 m3 maksaa 12,50 euroa, sen yli menevä 30 euroa/kuorma.
Puutarhajätettä ei saa läjittää metsään tai viheralueille, koska jäte maatuu hyvin hitaasti ja puutarhajätekasat rumentavat yhteisiä viheralueita ja alentavat siten niiden virkistysarvoa. Puutarhajäte puistometsäluonnossa rehevöittää metsän kasvillisuuspohjaa ja tarjoaa siten esim. nokkosille erinomaisen kasvuympäristön..
PUUTARHAJÄTTEEN KOMPOSTOINTI KANNATTAA AINA
Puutarhajäte kompostoituu eloperäiseksi humukseksi noin 1-2 vuodessa. Humus on oivallista, täysin ilmaista maanparannusainetta, joka lisää maan multavuutta ja on lannoitearvoltaan karjanlannan luokkaa. Puutarhajäte ei tarvitse ympärilleen kallista rakennelmaa. Jotta puutarhajätekasa saadaan tarpeeksi korkeaksi, on sillä hyvä olla jonkinlaiset laidat.
Puutarhakompostori
Puutarhakompostorin voi tehdä helposti itse. Sijoita kompostori varjoisalle, mutta lämpimälle paikalle. Kompostorin koko riippuu kompostoitavan jätteen määrästä. Hyvä koko on 1m x 1 m, pituutta voi kasvattaa, jos jätettä tulee paljon. Tyhjennyksen helpottamiseksi kompostorin yhden sivun tulee olla avattava. Kompostorista on hyvä tehdä kaksiosainen. Toista osaa täytetään tuoreella jätteellä samalla kun toinen osa kypsyy humukseksi. Puutarhakompostori voi olla pihan keskeinen taideteos, jos sen punoo vaikkapa pajusta tai tekee siitä muuten vain hauskan. Kypsän kompostin päälle voi kylvää kasvamaan kurpitsoja ja köynnöskrassia.
”Kompostitäytekakku”
Kompostoitumisprosessi vaatii happea ja kosteutta. Kompostin pohjalle laitetaan risuja, jotta se saisi happea alakautta. Sitä rakennetaan kerroksittain kuin täytekakkua lisäämällä karkeaa ja hienoa jätettä omina kerroksinaan. Näin kompostista ei tule liian tiivistä. Ruohosilppu ja kasvimaan naatit antavat hyvää typpilisää ja kiihdyttävät palamista. Kalkki ja tuhka eivät sovi kompostiin, koska ne tekevät siitä liian emäksisen lahottajabakteereille.
Jos komposti pääsee kuivumaan, sitä kastellaan sade- tai jätevedellä. Näin palaminen pääsee taas vauhtiin. Kompostiin voi jopa tyhjentää silloin tällöin pissapotan, se nopeuttaa palamista. Palaminen nopeutuu myös, jos sitä välillä sekoittaa talikolla. Sekoittaminen ei ole välttämätöntä, jos komposti on koottu kerroksittain ja käytössä on kaksi kehikkoa. Kuivumisen estämiseksi kompostissa on hyvä olla kansi joka suojaa myös liikakosteudelta.
Kompostin käyttö
Komposti levitetään maahan yleensä kevätmuokkauksen yhteydessä 1-5 cm paksuiseksi kerrokseksi. Se parantaa kasvien vastustuskykyä ja sitä voi levittää lannoitteeksi pitkin kesää. Kompostoimalla jätehuoltokustannukset pienenevät eikä multaa tarvitse ostaa kaupasta säkkitavarana, kun kaikki aine kiertää omalla pihalla. Ekologista ja muhevan mukavaa touhua!
