Helsingin
kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala/
Maankäyttö ja kaupunkirakenne
yksikön päällikkö Anri Linden
aluearkkitehti Marjo Vänskä
arkkitehti Sakari Mentu
liikennesuunnittelija Otto Tarnanen
Roihuvuori-Seura ry:n lausunto Roihuvuoren täydennysrakentamisen suunnitteluperiaatteiden luonnoksesta
Roihuvuori-Seuran näkemyksen mukaan Roihuvuoren täydennysrakentamisen suunnitteluperiaateluonnos sisältää monia myönteisiä näkökulmia ja ehdotuksia, mutta myös huomautettavaa riittää.
Roihuvuori on asuinalueena ainutlaatuinen Helsingissä ja Suomessa, meri on lähellä ja luonto on helposti saavutettavissa, kuitenkin alue on jo suhteellisen tiheästi rakennettu. Roihuvuori on vanhaa kulttuuriympäristöä meren rannassa ja kallioiden rinteillä. Asuinalueena se on Helsingin lähiörakentamisen 1950-luvun kultakauden tuotos: Suomen ensimmäinen aluerakentamiskohde, modernistinen metsäkaupunki, jota on vuosien varrella laajennettu useaan otteeseen.
Roihuvuorelaiseen kulttuuriin kuuluu yhteisöllisyys, joka ilmenee monin tavoin. Talojen pihojen läpi on totuttu kulkemaan eikä tonttien aitaamista pidetä toivottavana. Roihuvuoressa viljellään yhteisperunamaata ja järjestetään talkoovoimin tapahtumia, joista näkyvimpänä vuotuinen hanami-juhla. Pienimuotoisempia festareita ja piknikkejä ilmestyy tavan takaa. Roihuvuori valittiin vuoden kaupunginosaksi Suomessa vuonna 2010 ja vuonna 2019 Roihuvuori palkittiin vuoden uusmaalaisena kaupunginosana.
Puistot ja laajat yhtenäiset viheralueet ovat tärkeitä roihuvuorelaisille, ja ne tulee ehdottomasti jättää rakentamatta. Puistojen ei tarvitse olla myöskään viimeisen päälle hoidettuja, vaan myös pusikot ja heinikot sekä koskemattomat metsäiset alueet ovat merkittäviä lähivirkistyspaikkoja roihuvuorelaisille. Palvelut ovat roihuvuorelaisille tärkeitä.
Koulut sekä päiväkodit ovat tärkeitä palveluja alueella ja tulee varmistaa, että niiden toimintamahdollisuuksia ei kavenneta suunnittelun ja rakentamisen kautta. Musiikkiopiston lähellä oleva urheilukenttä (Strömsinlahdenpolun lähellä) kaipaa lisäpanostusta ja kunnostusta.
Viheryhteys Roihuvuoren itäisen ja läntisen metsäselänteen välillä tulee säilyttää. Ruususenrinteen rakentaminen on jo merkittävästi supistanut Roihuvuoren viheralueita, ja jäljellä olevat on syytä pitää mahdollisimman luonnontilaisina. Ruususenrinteen ja Prinsessantien kohdalla tulisi kiinnittää huomiota siihen, että viihtyisä ja suojaisa viheryhteys säilyisi rakentamisen lomassa.
Meren rannan metsiköt ja puistot Abraham Wetterin tien, venesataman ja uimarannan välillä ovat paikoin suhteellisen luonnontilaisia. Tämä on hyvä asia ja tarvitsemme myös “hoitamattomia” suhteellisen luonnontilaisia puistoalueita. Toki itse venesataman palvelurakenteen monipuolistaminen ja avaaminen asukkaiden käyttöön nykyistä tehokkaammin olisi tervetullutta. Rantareitillä voisi toimia kesäkahvila tai sauna puretun KK:n edustussaunan paikalla.
Roihuvuorentie ja sen lähialueet kirjastolta Untuvaisenpolulle saakka edustaa onnistunutta korkeatasoista suunnittelua, jossa oleellista on tieltä aukeavat avarat näkymälinjat, vaihtelevakorkuiset maanmuotoja seuraavat rakennusmassat, joissa talojen korkeudet vaihtelevat yhdestä kerroksesta kahdeksaan. Näkymiä ei tule rakentaa tukkoon, eikä yksikerroksia kaupparakennuksia/siipiä tule korvata korkeammilla, jotteivat Roihuvuorelle ominaiset näkymät muutu monotonisiksi.
Roihuvuorentie välillä Untuvaisentieltä ostoskeskukseen asti edustaa tylyä epäviihtyisää rakentamista. Roihuvuori-Seura katsoo, että tuolle välille suunniteltu täydennysrakentaminen on perusteltua. Roihuvuorentien molemmin puolin olevat parkkitalot voi korvata uudisrakennuksella, siten että vastaavat pysäköintitilat sijoitetaan maan alle. Sama koskee parkkitaloa Roihuvuorentien ja Lumikintien risteyksessä. Parkkitiloja suunniteltaessa on hyvä varautua tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvaan yksityisautojen määrän laskuun, joten parkkitilat tulee toteuttaa sellaisiksi, että ne voidaan tarvittaessa muuntaa muuhun käyttöön.
Roihuvuorentien ja Tulisuontien risteyksen suunnittelun yhteydessä tulee tutkia mahdollisuutta ostoskeskuksen pysäköintialueen laajentaminen siten että alueelle mahtuisi kahteen riviin ns. “kampaparkkipaikkoja”. Kaupungin taidemuseo on aikaisemmin ilmaissut kiinnostuksensa julkisen veistoksen sijoittamiseen Roihuvuoreen. Mahdollista veistoksen sijoituspaikkaa voisi tutkia Roihuvuorentien ja Tulisuontien risteyksen läheisyyteen.
Seura pitää tärkeänä, että liiketiloja sijoitettaisiin kaikkiin uudis-/täydennysrakentamis-rakennuksiin.
Mikäli Prinssinpuistossa oleva nuorisotalon ja leikkipuisto Roihuvuoren rakennus puretaan, tulee ensin varmistaa korvaavien tilojen löytyminen alueella. Jos leikkipuisto palautetaan Tuhkimonpuistoon, tulee sen yhteyteen toteuttaa myös kylätalon ja/tai huolto- ja kokousrakennuksen tilat, nämä voivat olla myös yhdessä ja samassa rakennuksessa. Mahdollinen Tuhkimonpuiston leikkipuistorakennus tulisi suunnitella japanilaishenkiseksi sijaitseehan se Kirsikkapuiston ja Japanilaistyylisen puutarhan välisellä reitillä.
Ylä-Roihuvuoressa on vähemmän hoidettuja puistoja verrattuna Ala-Roihuvuoreen. Tämän takia Prinssinpuisto kirkon vieressä tulee säilyttää puistona.
Positiivista suunnitelmassa on myös Roihuvuoren koulutilaongelman ratkaiseminen lisärakennuksen avulla, Roihuvuoren ala-asteen yhteyteen. Roihuvuoren ala-asteen yhteyteen tulisi sijoittaa myös nuorisotalon tilat, jos ne poistuvat Prinssintieltä. Nuorisotalon toiminta on sellaista, ettei se kuormita Vuorenpeikontien liikennettä ja lisäisi kuitenkin koulun laajennoksen käyttöastetta iltaisin.
Suunnitteluehdotuksessa Maria Hammarénin puistoon suunniteltu rakennus on liian massiivinen ja se sulkee korttelin umpikortteliksi. Umpikortteleita tulisi alueella välttää, koska Roihuvuoren ominaispiirteitä on avara ja rakentaminen. Mikäli puistoon rakennettaisiin uudisrakennus, tulee tutkia arkkitehti Jorma Järven suunnitteleman korttelin eteläisemmän piha-alueen ”valeperspektiivin” vahvistamista, jolloin näkymä jäisi yhä avonaiseksi Tuhkimontien eteläkaarteen suunnalta.
Erittäin tärkeänä periaatteena täydennysrakentamisessa on, että aloitteen täydennysrakentamiseen tulee tulla tontin hallintaoikeuden haltijalta eli taloyhtiöltä.
Kirkon takana olevaa Prinssintien/Roihuvuorentien/Lumikintien liittymää suunniteltaessa tulee kiinnittää huomiota viihtyisyyteen ja kiinnostavaan kaupunkikuvaan. Tällä hetkellä liittymän ympäristö ei ole kovin onnistunut.
Historiallisista syistä Roihuvuoren asuntokanta painottuu pienempiin asuntoihin, täydennysrakentamisen yhteydessä olisi tärkeää, että suosittaisiin isompia perheille soveltuvia asuntoja. Tällä hetkellä Roihuvuori on varsinkin lapsiperheiden suosiossa.
Asemakaavoituksen yhteydessä tulisi viedä Vuorenpeikontiellä sijaitsevan Roihuvuoren ala-asteen suojelu loppuun. Samassa yhteydessä tulee selvittää Roihuvuorentien varrella olevien kahden säästyneen 50-luvun muuntamorakennuksen suojelu sekä Roihuvuoren kirjaston ja erityisesti sen sisätilojen suojelu.
Seuran näkemyksen mukaan liikenteen osalta tulee panostaa ensisijaisesti julkisen liikenteen kehittämiseen, jalankulkuympäristön miellyttävyyteen ja turvallisuuteen sekä pyöräliikenteen sujuvoittamiseen ja turvallisuuteen.
Autoliikenne Roihuvuoressa aiheuttaa nykyisin vaaratilanteita. Roihuvuorentiellä autoilijat oikaisevat vastaantulijoiden kaistojen kautta ja valitettavan usein myös jalkakäytävien kautta. Keskeisille paikoille, kuten ostoskeskuksen lähelle ja bussipysäkkien kohdalle tulisi rakentaa kiinteitä esteitä, jotka estävät autoja ajamasta muualla kuin niille osoitetuilla väylillä. Seura suhtautuu myönteisesti yksisuuntaisiin pyöräteihin molemmin puolin Roihuvuorentien vartta.
Autoliikenteen läpiajoliikennettä tulee vähentää ja hillitä. Tulisi etsiä uusia keinoja estää läpiajoliikennettä. Myös kiinteitä hidasteita voidaan rakentaa. Raskaita kuljetuksia tarvitaan suhteellisen harvoin, ja ne saadaan hoidettua purkamalla kiinteitä esteitä väliaikaisesti. Tämä ei ole siis este hidasteiden rakentamiselle. Uusia autoliikenteen katu- tai liikenneyhteyksiä Roihuvuoressa ei tarvita. Parkkipaikkoja voidaan keskittää parkkitaloihin ja vähentää kadunvarsipysäköintiä.
Roihuvuori-Seura ry:n puolesta
Helsingin Roihuvuoressa 12.2.2020
Emilia Packalén Otto-Ville Mikkelä
puheenjohtaja toiminnanjohtaja
