Seija Haataja 388

415
Haataja Seija

Seija Haataja 388 SDP

http://seijahaataja.fi/kategoria/seija/

1. Kerro itsestäsi: mikä on suhteesi Roihuvuoreen?
Olen syntyperäinen helsinkiläinen ja asunut vuoden Roihuvuoressa. Perheemme muutti Roihuvuoreen, koska alue on vehmas metsälähiö eikä liian tiiviisti rakennettu. Kävelymatkan päässä ovat koulut ja kirkko sekä kaupat. Alueella on hyvät ulkoilumahdollisuudet.

2. Mitä Roihuvuoren ominaispiirteitä korostaisit, jos olisit mukana Roihuvuoren brändityöryhmässä?
Kylämäisyyttä ja kodinomaisuutta sekä alueen eheyttä ja toimivuutta.

3. Miten uskot Roihuvuoren muuttuvan seuraavan 20 vuoden aikana? Entä miten itse haluaisit sen muuttuvan?
Uskon Roihuvuoren säilyvän jatkossakin vehmaan vihreänä asuinalueena. Roihuvuoren lähiympäristö on muuttumassa esim. Kalasataman alueen valmistuttua. Alue kehittyy kaupunki kaupungin sisällä periaatteella.

4. Kaupunki pohtii tällä hetkellä erilaisia asukasvaikuttamisen malleja. Millä keinoin asukkaitten pitäisi kuntavaaleissa äänestämisen lisäksi saada äänensä kuuluviin kaupungin päätöksenteossa?
Mielestäni asumisviihtyvyyttä, turvallisuutta ja omatoimisuutta luodaan asukkaiden aktiivisella osallistumisella oman asuinympäristönsä asioiden suunnitteluun ja päättämiseen. Asukkaat mukaan kaavoitustoimintaan ja lähidemokratia aktiiviseksi. Talotoimikuntien aktiivinen toiminta on yksi hyvä keino. Myös asukastalot ja asukaskahvilat luovat yhteisöllisyyttä alueelle. Ja tietysti kyläjuhlat.

5. Kaupunki haluaa kaavoittaa lisää asuntoja Roihuvuoreen. Mihin niitä pitäisi ensisijaisesti rakentaa ja millaisia?
Roihuvuori on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta on niin merkittävä kohde, että aluetta tulisi yleiskaavamääräyksin kehittää siten, että arvot ja ominaisuudet säilyvät. Lähelle Roihupeltoa ja Roihuvuoren Lämmön kiinteistön paikalle on suunniteltu Kirkoa vastapäätä asuinalue. En kuitenkaan ole teollisuusrakentamisen kannalla kyseiselle alueelle. Vaikka näin on suunniteltu kaupunginvaltuustossa asemakaavan muutoksin. Rakentaminen tulisi olla matalaa.

6. Millaisena näet Roihuvuoren kirjaston kaltaisten pikkukirjastojen tulevaisuuden?
Hyvänä, jos se meistä on kiinni. Lähikirjastot edistävät asuinalueidensa asukkaiden hyvinvointia ja ne on säilytettävä.

7. Tuhkimonpuistossa ei ole pariin vuoteen ollut kapungin leikkipuistotoimintaa, vaan toimintaa ovat pyörittäneet vapaaehtoiset vanhemmat. Miten näet Tuhkimonpuiston tulevaisuuden?
Tuhkimonpuiston toiminnallisuutta on edistettävä niin, että mukaan pyydetään kaupungin leikkipuistotoiminta. Vapaaehtoisten vanhempien toiminta on tärkeää ja arvokasta, joka edistää osaltaan lähidemokratian toimivuutta. Yhteistyötä kaupungin kanssa olisi hyvä viritellä. Tulevaisuus näyttää hyvältä, jos alueen asukkaat ottavat sen asiakseen yhdessä. Kaiken kaikkiaan pidän hyvänä asukkaiden omaa aktiivisuutta.

8. Mitä ongelmia näet Roihuvuoressa ja mitä niille pitäisi tehdä?
Asuinalueen nuorten aktiviteetteja tulisi lisätä. Esim. koulujen tilat voisi ottaa käyttöön muuloinkin kuin vain koulutoiminnan aikana. Asuinympäristön aktiivinen käyttäminen luo turvallista asumista. Hiljaiset ja pimeät alueet lisäävät turvattomuutta. Alueen segregoituminen on estettävä.

9. Palvelut jakautuvat Helsingissä epätasaisesti, ja Itä-Helsinki on joutunut erityisen epätasa-arvoiseen asemaan. Miten lähtisit korjaamaan tilannetta?
Itä-Helsinkiin on saatava toimivat lähipalvelut, joita ovat lähiöapteekit, terveysasemat, lähikoulut, lähikaupat ja lähikirjastot. Myös aktiivinen toritoiminta olisi edullista alueille. Useimmat itähelsinkiläisten palvelut ovat Helsingin keskustassa, jonne on esim. Vuosaaresta pitkä matka. Asuinalueilla pelkkä asuminen ei riitä luomaan toimivaa ja turvallista kaupunkiomaista asumista palveluineen, jos ne palvelut puuttuvat. Ensimmäisenä lähtisin kartoittamaan alueen olemassa olevat palvelut ja rakentamaan puuttuvat. Varsinkin apteekit ja terveysasemat ovat Helsingin keskustan varassa toimivia.