Roihuvuori vuoden 2019 uusmaalainen kaupunginosa

1666

Roihuvuori palkittiin vuoden 2019 uusmaalaisena kaupunginosana. Palkinnon antoi Uudenmaan liitto. Julkaisemme ohessa liiton tiedotteen kokonaisuudessaan. 

Tiedotteet Uudenmaan liitto – Nylands förbund 

21.1.2019

Kirsikkapuita, kulttuuria ja yksi ruma ankanpoikanen – Vuoden uusmaalainen kaupunginosa Roihuvuori hurmaa moniulotteisuudellaan

Uudenmaan liitto palkitsi Itä-Helsingissä sijaitsevan Roihuvuoren lauantaina Vuoden 2019 uusmaalaisena kaupunginosana. Noin 7 900 asukkaan Roihuvuorella on vahva paikallinen identiteetti, joka on rakentunut aktiivisten asukkaiden ja monipuolisen toiminnan ansiosta.

 

Vuoden 2019 uusmaalainen kaupunginosa Roihuvuori palkittiin Kuvaaja Iiro Kaukiainen

Vuoden 2019 uusmaalainen kaupunginosa Roihuvuori palkittiin 19.1.2019. Kuvaaja Iiro Kaukiainen.

 

Kunniakirja ja tuleviin kehittämistoimiin myönnettävä 2000 euron palkintosumma luovutettiin Roihuvuori-Seuran puheenjohtajalle Mari Hämäläiselle 19.1.2019. Palkinnon luovuttivat Tarja Haili ja Lauri Kuukasjärvi Uudenmaan liitosta.

Lähiö, joka puhkesi kukkaan

Vuonna 2008 julkaistussa opinnäytetyössä sosiaalityöntekijä kuvaa Roihuvuorta harmaaksi ja apaattiseksi. Myös alueen asukasyhdistyksen, Roihuvuori-Seuran, toiminta oli hiipunut, ja pohdinnassa oli jopa toiminnan lopettaminen tai sulauttaminen läheiseen Herttoniemi-seuraan. Sitten tapahtui jotain.

Roihuvuori-Seura on kymmenessä vuodessa kehittänyt aluetta ja toimintaansa määrätietoisesti eteenpäin. Työ on tuottanut tulosta, ja ihmisten mielikuva Roihuvuoresta on vähitellen kääntynyt positiiviseksi.

Nykyisin aluetta voisi kuvailla yhteisölliseksi ja aktiiviseksi. Asukasyhdistyskin on yksi Helsingin suurimpia.

Hanami juhla Roihuvuoressa. Kuvaaja Eija Latvanen

Hanami-juhla Roihuvuoressa. Kuvaaja Eija Latvanen.

Seuran nykyinen puheenjohtaja Mari Hämäläinen ei tuntenut alueelta ketään muuttaessaan Roihuvuoreen seitsemän vuotta sitten. Soppakuppilassa pienen lapsen äiti tutustuin nopeasti muihin vanhempiin, ja valittiin myöhemmin puolivahingossa hallitukseen.

– Minua viehättää erityisesti alueen kylämäisyys. Täällä vastaantulijat tervehtivät mutkattomasti toisiaan, ja myös toiminnassa pyritään huomioimaan kaikki ikään tai asemaan katsomatta.

Roihuvuori ei ole perinteinen omakotilähiö, vaan pääkadun ja ostarin läheisyyteen sijoittuva tiivis kerrostaloalue. Väljyyttä pieniin asuinneliöihin tuovat isot pihat. Merta ja metsääkin löytyy, vaikka alue sijaitsee aivan kantakaupungin ja teollisuusalueen läheisyydessä.

– Alueella asuu paljon idearikkaita ihmisiä, mikä näkyy vilkkaana kulttuuritarjontana. Asioita on helppo toteuttaa, ja ihmisille annetaan vastuuta ja mahdollisuuksia toimia, kiittelee itsekin tapahtumia järjestänyt Hämäläinen.

Jokaiselle jotain

Kirsikkapuiden kukinnan ennustaminen on yksi Roihuvuori-Seuran toiminnanjohtajan vuosittaisista tehtävistä.

– Puut kukkivat vain noin viikon verran, ja samaan ajankohtaan pitäisi ajoittaa alueen toukokuinen Hanami-juhla, kertoo seuran toiminnanjohtaja Otto-Ville Mikkelä.

Hanami on tuonut Roihuvuorelle jopa kansainvälistä näkyvyyttä. Siitä on kehittynyt Pohjoismaiden suurin japanilaisen kulttuurin tapahtuma ja yksi Helsingin visuaalisimmista yleisötapahtumista. Viime vuonna juhlijoita oli noin 25 000.

Roihuvuori-Seuralla on viime vuodesta lähtien ollut kaupungin tukema osa-aikainen toiminnanjohtaja, joka koordinoi toimintaa ja auttaa erilaisissa projekteissa. Sitä ennen toiminta perustui pitkään talkootyöhön.

– Toki talkoolaisia on vieläkin poikkeuksellisen paljon. Karonkkaan kutsutaan vuosittain noin 300 edellisen vuoden aikana seuran vapaaehtoistyötä tehnyttä, Mikkelä kehuu.

Tämän uskoo, kun hän alkaa luetella, mitä kaikkea Roihuvuoressa puuhataan: On muun muassa jazz-klubi, soppakuppila, graffitiaita, tiede- ja taideiltoja sekä talkoita ja yhteinen perunamaa. Joka toinen vuosi järjestetään kyläjuhlat noin 4000 ihmiselle.

Seuran kautta voi myös lainata työkaluja, konttipyörän tai vaikka soutu-purjeveneen nimeltä Ruma ankanpoikanen. Kirsikkapuuprojektin tavoitteena taas on istuttaa ympäri Roihuvuorta 150 puuta, joista asukkaat voivat napsia kirsikoita.

Roihuvuorelaisten yhteisvene. Kuvaaja Otto Ville Mikkela

Roihuvuorelaisten yhteisvene. Kuvaaja Otto-Ville Mikkelä.

 

Roihuvuorelaisten yhteinen vene on nimeltään Ruma ankanpoikanen.

Ajatukset, ideat ja tieto vaihtuvat niin kasvotusten, kahviloissa kuin hiekkalaatikolla. Myös seuran verkkosivuilla ja Facebookilla on suuri rooli vuorovaikutuksessa.

– Seuraavana työn alla ovat maaliskuiset kirjamessut, vinkkaa Mikkelä.

Haaveena oikea kylätalo

Roihuvuori on kymmenessä vuodessa herännyt kukoistukseen. Millaisena Roihuvuori-Seuran aktiivit näkevät asuinseutunsa kymmenen vuoden kuluttua?

– Ainakin alue tulee muuttumaan tulevina vuosina paljon, kun uudet kerrostalot valmistuvat ja tänne muuttaa satoja uusia asukkaita. Toivon, että lapsiperheet viihtyvät edelleen, ja esimerkiksi lähimetsille ja ulkoilualueille jää riittävästi tilaa, Hämäläinen pohtii.

Hän odottaa myös innolla, että kirsikkapuisto valmistuu koko komeudessaan, ja siellä järjestettävä Hanami-juhla kasvaa ja kehittyy edelleen.

– Lisäksi pidän tärkeänä, että Roihuvuori pystyy tulevaisuudessakin tarjoamaan jokaiselle asukkaalle jotain. Tätä edistää esimerkiksi jo nyt tehtävä ikärajat ylittävä yhteistyö vauvasta vaariin, sanoo Hämäläinen.

Mikkelä haaveilee monipuolisemmista palveluista, ja toivoo, että Roihika tai Roihis – kuten paikalliset sanovat – on kymmenen vuoden kuluttua edelleen aktiivinen ja yhteisöllinen. Juuri se erottaa alueen muista kaupunginosista.

– Ja toivottavasti meillä on vielä joskus ihan oikea kylätalo, Hämäläinen lisää viitaten nykyiseen parakkirakennukseen.

Artikkeli pdf-muodossa.

Lisätietoja: 

Roihuvuori-Seuran puheenjohtaja Mari Hämäläinen, puh. 044 333 4728

Roihuvuori-Seuran toiminnanjohtaja Otto-Ville Mikkelä, puh. 045 209 0201

Kulttuurin asiantuntija Tarja Haili, puh. 040 774 1718

Roihuvuori-Seuran verkkosivut: www.roihuvuori.com 

 

Vuoden uusmaalainen kaupunginosa

Uudenmaan liitto palkitsee vuosittain hyvän asuinympäristön vaalijoita. Vuorovuosin valitaan uusmaalainen kaupunginosa tai kylä.
Teema mukailee Uusimaa-viikon aiheita. Tänä vuonna haussa painotettiin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Kansalaiset ja järjestöt voivat jättää ehdotuksia syksyisin. Lopullisen valinnan tekee maakuntahallitus.
Kaupunginosa valittiin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Kylätunnustus on myönnetty vuodesta 1988 alkaen.
Lue lisää: www.uudenmaanliitto.fi/vuodenkaupunginosa 

Vuoden kaupunginosa 2019 Roihuvuori

Vuoden kaupunginosa 2019 -logo, taustalla Roihuvuoren kukkivat kirsikkapuut. 

Uudenmaanliiton laatta Roihuvuori