Tuomas Rantanen 1003

509
TuomasRantanen

Tuomas Rantanen 1003 Vihreät

http://tuomasrantanen.fi/

1. Kerro itsestäsi: mikä on suhteesi Roihuvuoreen?

Muutimme isän, äidin ja siskon kanssa tänne 60-luvun lopulla, enkä juurikaan muista aikaa ennen Roihuvuorta. Kotoa muutettuani ehdin kiertää Pohjois-Haagan, Pasilan, Kampin, Punavuoren ja Ruoholahden kautta ennen kuin muutettiin Hennin ja poikien kanssa tänne takaisin 2000-luvun alussa. Roihuvuori on ainoa kotiseutuni. Isäni Emppu oli joskus Roihuvuoriseuran puuhaihmisiäkin. Äitini ja siskoni asuvat yhä Roihuvuoressa. Näissä Roihuvuoren asukasaktiviteetissa olen ollut paljon mukana ja kustannan Roihuvuoren kylälehteä.

2. Mitä Roihuvuoren ominaispiirteitä korostaisit, jos olisit mukana Roihuvuoren brändityöryhmässä?
Roihuvuoressa on 50-60-luvun aluesuunnittelu parhaimmillaan. Ihmisen mittakaavainen rakentaminen, kauniit talot, kylämainen yleissuunnitelma ja hienot viheralueet. Pidän myös siitä että alueen kulttuurisista erityispiirteistä, vähän eri meno kuin naapurikaupunginosissa.

3. Miten uskot Roihuvuoren muuttuvan seuraavan 20 vuoden aikana? Entä miten itse haluaisit sen muuttuvan?
Sukupolvenvaihdos on käynnissä ja lapsiperheiden määrä kasvaa. Alue on perheille hyvä, tosin 50-60-luvun standardin mukaan tehdyt asunnot ovat vähän pieniä isommille talouksille. Uudisrakentamisessa – jota on tulossa ainakin Ugly Ducling -talon ja Roihuvuoren Lämmön talon paikalle – pitäisi varautua tekemään kohtuuhintaisia perheasuntoja.  Roihuvuorta kiertäviä viheralueita aina uhkaa rakentamisen paine, mutta minä haluaisin säästää ne mieluummin virkistysalueina. Sen sijaan Roihupellon metroasema pitäisi rakentaa ja sien ympärille työpaikkoja ja asuntoja.

4. Kaupunki pohtii tällä hetkellä erilaisia asukasvaikuttamisen malleja. Millä keinoin asukkaitten pitäisi kuntavaaleissa äänestämisen lisäksi saada äänensä kuuluviin kaupungin päätöksenteossa?
Asukkaiden äänen potäisi kuulua nykyistä enemmän normaalissa suunnittelussa ja päätöksenteossa, suoran demokratian kehittämisessä pitäisi ottaa käyttöön kansanäänestyksiä ja kunnallisvaaleissa pitäisi päättää myös pormesterista suoralla kansanvaalilla. Käytännön tasolla myös hallintokoneiston  – etenkin kiinteistöviraston ja puisto-osaston – asennetta pitäisi tarkistaa niin, etteivät virkamiehet suorastaan sabotoisi kaupunkilaisten omaa aktiivisuutta, Meillähän on Roihuvuoressa kokemusta tällaisesta ”ankeuttamisesta” esimerkiksi Tuhkimonpuiston yhteydessä.  En usko aluevaltuustoihin, koska ne muodostuvat helposti vallan sivuraiteiksi ja niiden kautta alueen väki yhdessä tekemisen sijaan kilpailee puoluepoliittisista paikoista.  Kyllä siitäkin on apua jos roihuvuorelaisista ehdokkaista monet päätyisivät eri lautakuntiin.

 

 
5. Kaupunki haluaa kaavoittaa lisää asuntoja Roihuvuoreen. Mihin niitä pitäisi ensisijaisesti rakentaa ja millaisia?
Ugly Ducling talon ja Roihuvuoren Lämmön tonteille on jo tehtykin asuinrakennuskaava (ekassa kerroksissa on liiketilaa) ja Lumikin tien taakse on kaavoitettu yksi uusi talorivi, Roihuvuoren vanha alue on merkitty yleiskaavassa asemakaavallisesti arvokkaaksi eikä täydennysrakentamista pitäisi tehdä. Ainoa lisäpaikka jota voi harkita on bensa-aseman autohalli, jonka tilalle voisi ajatetella saman korkoista taloa kuin ympärilläkin on. Tosin alueen parkkipaikkpulan takia autohalli pitäisi jättää sen alle jatkossakin. Roihupelto on kuitenkin hyvä laajennusalue, sinne on tulossa metroasemakin. Sinne mahtuu työpaikkojen ohella asuntoja.   Nimenomaan kohtuuhintaisia huonelukunsa puolesta perheille sopivia omistusasuntoja tai hitasia tai osamistusasuntoja koska aravavuokra-asuntoja Roihuvuoressa on ennestään paljon kaupungin aluekohtaisiin tavoitteisiin nähden.

6.Millaisena näet Roihuvuoren kirjaston kaltaisten pikkukirjastojen tulevaisuuden?

Niistä on pidettävä kiinni. Uusi keskustan pääkirjasto on mahdollinen vain jos sen kulut tulevat kirjastotoimelle perusverkon päälle. Herttoniemeen on kaavailtu uutta kirjastoa, mikä olisi muuten hyvä, mutta omaa kirjastoamme en salli lopetettavan sen takia.

7. Tuhkimonpuistossa ei ole pariin vuoteen ollut kapungin leikkipuistotoimintaa, vaan toimintaa ovat pyörittäneet vapaaehtoiset vanhemmat. Miten näet Tuhkimonpuiston tulevaisuuden?

Kun se ajamamme kylätalo toteutuu, puistolle koittaa uusi renessanssi. Vapaeehtoisvoimin pyöritetty leikkipuistotoiminta on ollut tavattoman hyvää viestiä kaupungin hallintokuntien suuntaan ja auttaa tässä kylätaloasiassa. Tuhkimon puisto on sijainniltaan ja ympäristöltään paljon parempi kuin nykyisen leikkipuiston paikka.

8. Mitä ongelmia näet Roihuvuoressa ja mitä niille pitäisi tehdä?
Helsingissä ja Suomessa on paljon sosiaalisia ongelmia, jotka ovat ehkä avoimemmin näkyvissä Roihuvuoren kaltaisen itähelsinkiköäisen lähiön arjessa kuin selvästi kalliimmilla alueilla. Hyvä puoli on se että täällä tunnistetaan ongelmat ja osataan elää niiden kanssa. Silti juuri kaupungin päihdepuolen tukitoimia pitäisi vahvistaa, koska ei ole oikein että joillakin ihmisillä menee niin kurjasti.

9. Palvelut jakautuvat Helsingissä epätasaisesti, ja Itä-Helsinki on joutunut erityisen epätasa-arvoiseen asemaan. Miten lähtisit korjaamaan tilannetta?
Aivan ensimmäiseksi jakaisin terveydenhuollon resurssit uusiksi niin että kaikille terveysasemille tulisi kutakin lääkäriä kohden yhtä paljon työtä. Itäisillä asemilla ajan saaminen on vaikeaa koska palvelujen tarve resursseihin nähden suurempaa kuin siellä missä ollaan keskimäärin terveempiä, ja käytetään enemmän yksityisiä palveluita.  Sama koskee sosiaalipalveluitakin. ne pitäisi jyvittää alueittaan enemmän tarpeen kuin keskimäärän mukaan. Tätä olen kyllä vaatinut jo pitkään, hiukan lääkärimääriä onkin korjattu, mutta ei vielä tarpeeksi.