Mitä aluefoorumit ovat

Aluefoorumit ovat suhteellisen säännönmukaisesti toistuvia teematapaamisia. Ne ovat kaikille avoimia, asukas- ja kaupunginosayhdistysten koordinoimia keskustelutilaisuuksia, jotka järjestetään 4 – 6 kertaa vuodessa. Hyvä ajankohta on arkisin 18 – 20 välillä (välissä kahvitauko).

Aluefoorumissa kuullaan alustuksia ja keskustellaan ennalta sovitusta aiheesta, joka liittyy kaupunginosan kehitykseen. Hyviä aiheita ovat ne, jotka kiinnostavat asukkaita ja avaavat uusia näkökulmia alueella parhaillaan tapahtuvaan kehitykseen (kaavoitus, liikenne, turvallisuus, palvelut ym.), horisontissa näkyviin uhkiin ja erityisesti mahdollisuuksiin, joihin kannattaa tarttua ennen kuin tilanne menee ohi.

Aluefoorumit kehittämisen menetelmänä

Tähän on tulossa powerpoint-esitys, josta saat yleiskuvan aluefoorumeista alueen kehittämisen menetelmänä. Lataa esitys koneellesi tästä.

 

Tervetuloa aluefoorumiin

Tämä sivusto kertoo aluefoorumien toiminnasta ja periaatteista. Aluefoorumit ovat kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia. Niissä keskustellaan alustusten pohjalta ennalta valitusta aiheesta, joka liittyy alueen (yleensä kaupunginosan) kehitykseen.

Vasemmalla olevasta päävalikosta löydät tietoja foorumien periaatteista ja tällä hetkellä toiminnassa olevista foorumeista

Oikean laidan uutisvalikosta ilmenevät mm. tulevien foorumitapaamisten ajankohdat ja aiheet.

Tiedot pohjautuvat pitkälti raporttiin Parempaan kaupunginosaan, jossa tutkittiin aluefoorumimallia ympäristöministeriön tuella ja kehitettiin sitä alueellisen kehittämisen toimintamallina.

Maunula

Helsingin vanhin aluefoorumi on toiminut Maunulassa vuodesta 1996. Maunulan aluefoorumi on toiminut ”Livin Labinä” eli testausalustana toimintamallille, joka sittemmin on levinnyt useisiin muihin kaupunginosiin. Maunulan aluefoorumin omat sivut löydät tästä linkistä.   

Maunulan tulevat aluefoorumit

Katso myös Maunula Living Labin sivut   

Kirjallisuutta

Lisätietoa aluefoorumeista saat seuraavista julkaisuista.

Halme, Timo & Koski, Kimmo & Niskanen, Saija & Kurki, Hannu (2001) Lähiöiden palvelut – kysyntä, tarjonta ja kehittämiskeinot, Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 475, Helsinki
Horn, Leena Marketta (1996) Saksalainen kaupunkidialogi – miten mobilisoida kollektiivinen järki kaupungin aseman parantamiseksi, Miljöörakentamiskeskus R1/1996, ESPOO
Kurki, Hannu (1998) ARVO-LÄHIÖ – Lähiön kehittäminen pienin askelin, VTT Rakennustekniikka (työraportti)
Kurki, Hannu (1998) Lähitalouden analyysi asuinalueen kehittämisen välineeksi, Lähiöverkosto -lehti 2/1998, Suomen kuntaliitto
Kurki, Hannu (1999) Lähitalouden kehittämisen mahdollisuudet, Kvartti 1/1999, Helsingin kaupungin tietokeskus
Kurki, Hannu (1999) ”Omaehtoinen asuinalueen kehittäminen”. Teoksessa: Kanninen, Vesa (toim.) Lähiö ABC. Helsinki, STAKES
Kurki, Hannu (2000) Asuinalueen kehittäminen ja internet, Lähiöverkosto -lehti 1/2000, Suomen kuntaliitto
Kurki, Hannu (2000) Kestävää prosessimaista kehittämistä Maunulassa, Asu ja rakenna 5/2000, s. 32-25, Ympäristöministeriö
Kurki, Hannu (2001) Luova ja elinvoimainen kaupunginosa, Kvartti 2/2001, Helsingin kaupungin tietokeskus
Kurki, Hannu (2002) ”Aluefoorumit asuinalueen kehittämisen välineenä”. Teoksessa: Korhonen, Ella & Tikkanen, Sarianne (toim.) Tanssiva katusulku, Helsinki, Sarmala Oy
Kurki, Hannu (2002) ”Mitä tapahtui Maunulan ostarille?”. Teoksessa: Ivars, Marja (toim.) Markkinoilta markettiin. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:8. Suomen Kotiseutuliitto, Helsinki
Kurki, Hannu (2003) Maunulan aluefoorumi – per aspera ad astra – tuhkasta tähtiin, (artikkelin nettiversio) Oppimisesta elinvoimaa – Kaupunginosien kehittämisverkoston (KaKe) tiedote 1/2003
Kurki, Hannu (2003) ”Kommunikaatiorakenne alueen kehittämisen voimavarana”. Teoksessa: Bäcklund, Pia (toim.) Tietoyhteiskunnan osallistuva kansalainen – Tapaus Nettimaunula, Helsingin kaupungin tietokeskus
Kurki, Hannu (2003) ”Luova ja elinvoimainen kaupunginosa”. Teoksessa: Kopomaa, Timo (toim.) Kohti kaupunkisosiaalityötä – Haasteena tasapainoinen kaupunki, Palmenia kustannus

Niemenmaa, Vivi (1997) Kommunikatiivista kaupunkisuunnittelua: Berliinin Stadtforumista Jyväskylä-Forumiin, Helsingin yliopisto, Suunnittelumaantiede, Pro gradu -tutkielma

Päivänen, Jani (2004) Aluefoorumit osallistumismenetelmänä. Teoksessa Bäcklund, Pia toim.: Kotipesänä Helsinki. Helsingin kaupungin tietokeskus.

Päivänen, Jani & Kurki, Hannu & Virrankoski, Lauri (2002) Parempaan kaupunginosaan – Aluefoorumi kehittämisen menetelmänä, Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 589, HELSINKI
Raportti luettavana myös internetissä
Saavola, Kaarina (2002) ”Asukastalotoiminta”. Teoksessa: Korhonen, Ella & Tikkanen, Sarianne (toim.) Tanssiva katusulku, Helsinki, Sarmala Oy
Sollo, Petteri (2002) Aluefoorum Maunulan suunnittelussa, Helsingin yliopisto, Maantieteenlaitos, Suunnittelumaantiede, Pro gradu -tutkielma
Staffans, Aija (2002) ”Kilpailu tiedosta kiristyy. Supertyypit eletyn kaupungin tulkkeina”. Teoksessa: Bäcklund, Pia & Häkli, Jouni & Schulman Harry (toim.) Osalliset ja osaajat – Kansalaiset kaupungin suunnittelussa. Helsinki, Gaudeamus
Staffans, Aija (2003) ”Verkkopaikallisuus kaupunkisuunnittelussa”. Teoksessa: Bäcklund, Pia (toim.) Tietoyhteiskunnan osallistuva kansalainen – Tapaus Nettimaunula, Helsingin kaupungin tietokeskus
Staffans, Aija (2004) Vaikuttavat asukkaat – Vuorovaikutus ja paikallinen tieto kaupunkisuunnittelun haasteina (väitöskirja pdf-muodossa), Teknillinen korkeakoulu, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja, Espoo

Järjestäminen

Kenelle aluefoorumit ovat

Aluefoorumitilaisuudet on tarkoitettu kaikille alueen kehittämisestä kiinnostuneille, kuten aktiivisille asukkaille, taloyhtiöille, yhdistyksille, yrittäjille sekä virkamiehille. Näiden avoimien tilaisuuksien lisäksi aluefoorumin osapuolet järjestävät teemaseminaareja sekä viranomaisten, asukkaiden ja muiden paikallisten toimijoiden yhteissuunnittelupalavereita.


Käytännön järjestelyt

Aluefoorumit kokoontuvat 4 – 6 kertaa vuodessa, arki-iltaisin. Ne ovat avoimia tilaisuuksia, joista ilmoitetaan paikallislehdissä, alueen kotisivuilla ja ilmoitustauluilla. Järjestäjinä ovat asukasyhdistykset, jotka pyrkivät laajentamaan kosketuspintaansa sekä muihin asukkaisiin että alueen muihin toimijoihin. Osallistujat ovat alueen kehittämiseen vaikuttavia tahoja: asukkaita, taloyhtiöitä, suunnittelijoita, viranomaisia, yrittäjiä. Osallistuminen on kaikille avointa, ja tilaisuuksista tiedotetaan paikallislehdissä.

 

 

Kokoontumispaikkana on jokin alueen yhteistila kuten koulun ruokala, monitoimitalo tai työväenopisto. Tilaisuuden voi järjestää perinteiseen kokousasetelmaan, jossa alustaja on edessä ja puheenjohtaja pöydän ääressä kasvokkain yleisöön.

 




Osallistujat voi myös järjestää kehään, jossa keskimmäisessä pöydässä on mukaan kutsuttuja ”panelisteja” ja mahdollisimman monet ovat kasvokkain keskenään. Jälkimmäinen tapa on todettu Meri-Rastilassa hyväksi. Se vaikuttaa suosivan keskustelevaa ilmapiiriä.

Periaatteet

Kollektiivisen älyn rakentaminen

Aluefoorumit pyrkivät tekemään näkyviksi pitkän aikavälin vähittäisiä prosesseja ja vaikuttamaan niihin paranevan tiedon avulla. Siksi niitä voisi kuvailla termeillä ”pitkäjännitteinen prosessi”, ”vapaa vyöhyke” tai ”alueen omatunto”. Pitkälle vietynä voi sanoa että ne pyrkivät rakentamaan kollektiivista älyä. Aluefoorumit ovat tilanteita joissa keskustellaan tavoitteista ja ideoidaan ratkaisuja. Niissä käydään paikallista arvokeskustelua.

Aluefoorumien peruspilarit voi tiivistää kolmeen periaatteeseen: 1) prosessimaisuus, 2) keveys, 3) niissä ei tehdä päätöksiä. Juuri nämä motivoivat osallistujia. Jotta ”päättämättömyys” ei turhauta osallistujia, on tärkeää, että heillä on mahdollisuuksia vaikuttaa erilaisilla päätöksenteon areenoilla (ks. alla).

Foorumit eroavat areenoista

Aluefoorumeissa ei tehdä päätöksiä, jolloin niissä ei synny toimintaa repiviä riitoja. Niiden tehtävänä on ylläpitää alueen keskustelua, syventää ongelmien sekä myös mahdollisuuksien ymmärrystä, tuottaa ideoita, parantaa tiedonkulkua sekä verkottaa osapuolia. Foorumit ovat keskustelupaikkoja, joissa tuotetaan uusia ideoita ja merkityksiä. Foorumeissa korostuvat luovuus ja tarve ymmärtää kokonaisuutta.

Aluefoorumit ovat tietopainotteisia. Ne sekä lisäävät että käyttävät hyväkseen alueen asiapohjaista yhteisöllisyyttä: kiireisessä yhteiskunnassa tarvitaan yhteisiä intressejä tutustuttamaan ihmiset toisiinsa. Oman edun tavoittelu on sallittua ja ensi askel yhteisten etujen löytymiselle. Esimerkiksi nuorisotilojen saaminen on yhtä lailla oma kuin yhteinen intressi, samoin hissien rakentaminen vanhoihin kerrostaloihin, joissa asukkaat ovat ikääntymässä.

Foorumeissa myös viranomaisten välillä leviää tieto eri sektorien tavoitteista, toiminnasta ja projekteista. Samalla saadaan asukkaiden palautetta näiden ”omalla kentällä”.

Vertailukohtina foorumeille puhutaan areenoista*), jotka ovat päätöksenteon paikkoja. Näitä ovat asuinalueilla esimerkiksi taloyhtiöiden hallitukset, yhdistysten johtokunnat sekä virkamiesten kokoukset. Areenoissa on keskeistä kyky kantaa vastuuta ja tehdä positiivisia muutoksia edistäviä päätöksiä. Tässä kokonaisuudessa aluefoorumit ovat avoimia ja tärkeitä paikkoja asukas-, asiantuntija- ja mielipidevaikuttamiselle.

 

*) Luokittelu foorumeihin (forums), areenoihin (arenas) ja oikeusistuimiin (courts) on esitetty teoksessa:

Bryson J. M. & Crosby, B. C. (1992): Leadership for Common Good: Tackling Public Problems in a Shared-Power World. Jossey-Bass, San Francisco.

 

Kollektiivinen äly

Kollektiivisella ymmärryksellä tai kollektiivisella älyllä tarkoitetaan sitä, miten ihmisten välisen vuorovaikutuksen kautta syntyy entistä parempi käsitys asioiden välisistä suhteista. Tämä prosessi auttaa luomaan ymmärrystä yhteisistä intresseistä sellaistenkin tahojen välille, jotka ovat erimielisiä monista kysymyksistä.

Kollektiivinen äly edellyttää ihmisiltä paitsi tahtoa myös eri asiantuntijoiden tietoja ja taitoja. Kollektiivisen älyn ”rakennuspalikoita” ovat tieto, tahto, erilaiset taidot, työkalut, roolit ja dokumentit. Oheisessa kuvassa niitä on sovellettu lähitalouden kysymyksiin.

Aluefoorumit voivat auttaa kollektiivisen älyn rakentamisessa alueiden kehittämiseksi. Niissä pyritään arvostamaan toisia tietäjinä (laaja asiantuntijuus), tarttumaan mahdollisuuksiin ja vastaamaan ajankohtaisiin uhkiin ja haasteisiin (reaaliaikaisuus ja mobilisointi).

LÄHDE
Päivänen, Jani (200) Kollektiivinen äly, luovuus ja luottamus, kirjassa: Kanninen, Vesa (toim.) (2005) Neloskierrettä kaupunginosiin   

Helsingissä toimivat aluefoorumit

Aluefoorumeita on ainakin seitsemällä alueella

Helsingissä toimii tätä nykyä seitsemän aluefoorumia: Maunulan aluefoorumi (käynnistetty 1996), Kruununhaka (vuodesta 1998), Etelä-Haagan ja Kivihaan yhteinen foorumi (vuodesta 1999) sekä Meri-Rastilan aluefoorumi (2002->) ja Keski-Vuosaaren aluefoorumi (2006->).

Tuoreimpia ovat Pohjois-Haagan aluefoorumi (2009->) ja Mellunkylän aluefoorumi (2010->).

Foorumien koollekutsujana ja järjestäjänä toimivat paikalliset asukasyhdistykset. Helsingissä toimivat aluefoorumit ja niiden taustayhdistykset ovat luoneet läheiset suhteet Helsingin kaupunginosayhdistysten liittoon (HELKA). Helka toimii aktiivisena yhteydenpitäjänä ja projektien käynnistäjänä. Siten se otti tehtäväkseen tiedottaa myös foorumimallista paikallisen kehittämisen menetelmänä ja koordinoi vuonna 2002 tutkimuksen Parempaan kaupunginosaan – Aluefoorumi kehittämisen menetelmänä.

Lisäksi esimerkiksi Espoon keskuksessa on puolivuosittain kokoontunut Espoon keskuksen foorumi, joka noudattaa pitkälti samaa mallia. Aluefoorumimallia kokeiltiin myös Kuninkaankolmiossa kolmen kunnan raja-alueella