Asukastaloja eli asukkaiden ylläpitämiä alueellisia toimintatiloja alkoi syntyä 90-luvun alun laman aikana. Lamasta johtuen oli toimitiloja paljon tyhjänä ja niitä vuokrattiin erittäin edulliseen hintaan. Lisäksi työttömänä oli paljon kyvykkäitä yksilöitä, jotka suuntasivat tarmonsa yhteisölliseen toimintaan lamasta selviämiseksi. Käsite asukastalo syntyi vasta vuonna 1995, kun pohdittiin asukkaiden ylläpitämien tilojen yhteistyötä ja päätettiin perustaa asukastaloverkosto yhteistyön välineeksi.

Ensimmäinen laman aikana syntynyt ns. asukastalo eli työttömien toimintakeskus (Horisontti) perustettiin vuonna 1993 Malminkartanoon. Samana vuonna syntyi myös Meri-Rastilaan asukastalo Fokka. Ennen lamaa vuonna 1989 oli syntynyt asukastalo Renki Malminkartanoon vuonna 1989. Myllypurossa perustettiin työttömien toimintakeskus vuonna 1994. Käpylään syntyi vuonna 1995 paikallisen entiseen liiketilaan peruskoulun viereen Käpylä Klubi, joka erikoistui nuorisotyöhön.

Samoihin aikoihin kaupunkisuunnittelun yhteydessä uusia asuinalueita suunniteltaessa syntyi idea keskittää taloyhtiöiden pienet kerhotilat isommiksi kokonaisuuksiksi eli yhteiskerhotiloiksi. Näitä hallittiin alueellisen taloyhtiöiden omistaman pysäköintiyhtiön kautta ja myöhemmin kuten Arabianrannassa taloyhtiöiden omistaman palveluyhtiön kautta. Alueen asukkaat maksoivat yhteiskerhotilojen kustannukset yhtiövastikkeiden kautta. Ensimmäiseksi näitä syntyi Vuosaareen Kallahteen (1994), sitten Ruoholahteen (1996) ja Pikku Huopalahteen (1997).

Asukkaat ovat aina olleet nokkelia suuntaamaan toimintaansa kulloinkin ajassa olevien teemojen ja rahoituslähteiden mukaan. Asukastalojen perustamista helpotti muun muassa se, että valtio tuki taloudellisesti työttömien toimintaa. Vuonna 1995 perustettiin kaupunkiorganisaatioon Terve ja turvallinen kaupunki neuvottelukunta edistämään asukastoimintaa ja jakamaan avustuksia. Myöhemmin 90-luvun lopulla kestävä kehitys nousi teemaksi ja paikallisagendarahaa kanavoitui asukastoimintaan. Lisäksi vuosi 1999 oli Helsingin kaupungin kumppanuusvuosi, jolloin kaupunki jakoi avustuksia asukkaiden kumppanuushankkeille.

Asukkaiden perustamista ns. asukastaloista kehittyi hyvin erilaisia, erikokoisia, eri asioihin keskittyneitä ja hyvin eri tavalla organisoituneita. Erilaisuus taas hämmensi virkamiehiä ja vaikeutti poliitikkojen kykyä ymmärtää ilmiötä. Asukastalojen rahoitus on ollut koko niiden olemassa olon aikana keskustelussa. Vuonna 2002 asukastalojen rahoituksesta tehtiin selvitys kaupunginhallitukselle.

Myös virkamiehet alkoivat perustaa omia asukastalojaan. Lähtökohtana olivat paikalliset sosiaaliset näkökulmat. Ensimmäinen näistä syntyi vuonna 1994 Vallilaan (Valkan pysäkki). Seuraavaksi perustettiin Tapulin tupa Tapulikaupunkiin, sitten Malmin toimintakeskus 2000 ja vuonna 2001 syntyi Betania-talo Punavuoreen. Sosiaaliviraston ylläpitämä Oulunkylän seurahuone perustettiin 2002.

• Virastojen aktiivisen alueellisen työn aika, joka ulottui noin vuoteen 1992 asti ja päättyi lamaan. Tällöin aktiivisina toimijoina olivat muun muassa Kulttuuriasiainkeskus ja Nuorisoasiainkeskus sekä kaupunginkanslia. Toimintatraditio päättyi 90-luvun taloudelliseen lamaan, jolloin tuli ”tarve keskittää toimintaa” ja ”karsia rönsyjä”.
• Laman aiheuttaman työttömyyden ja siihen kytkeytyvien muiden ongelmien vastareaktiona vuonna 1993 alkaen käynnistyi uudenlaista omaehtoista asukastoimintaa, joissa asukkaat olivat itse subjekteina
• Asukkaiden toimintatilojen organisoituminen asukastaloverkostoksi tapahtui vuonna 1995. Tavoitteena oli vaihtaa kokemuksia toiminnasta asukastalojen kesken sekä miettiä rahoituslähteitä tiloille,
• Asukastalot muodostivat yhdistyksen eli Asukastaloverkostoyhdistys HATY ry:n vuonna 2001.

Asukastoiminnan organisoitumiseen vaikuttavia taustatekijöitä

• Vuonna 1995 Helsingin kaupunki perusti Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnan. Helsinki oli jo 1973 liittynyt WHO:n Terveet kaupungit –ohjelmaan ja Helsinki perusti oman Terve kaupunki 2000 -ohjelman 1990-luvun alussa. Terve ja turvallinen neuvottelukunta ryhtyi rahoittamaan asukastaloja 1990-luvun loppupuolella
• Valtakunnallinen lähiöohjelma eli Lähiöprojekti käynnistyi 1996. Organisoivina tahoina olivat tällöin Kuntaliitto ja Valtion asuntorahasto Ara. Helsingissä ensimmäisiä lähiöprojektialueita olivat Pihlajisto, Vuosaari, Myllypuro ja Kontula. Ensimmäinen lähiöohjelma (Lähiöprojekti) päättyi 1999, jonka jälkeen Ympäristöministeriössä ryhdyttiin valmistelemaan ministeriövetoista lähiöohjelmaa (2000-2004).
• Oikeusministeriö käynnisti demokratiahankkeen valmistelun 1997. Helsingistä mukaan pääsivät asukkaiden hankkeina Asukastaloverkoston hanke ja Helkan ja Teknillisen korkeakoulun Kotikatuhanke vuosina1998-1999. Asukastalojen hankkeessa oli tavoitteena tehdä asukastalojen toimintaa tunnetuksi sekä kouluttaa ja verkottaa toimijoita. Helkan Kotikatu-hanke pääsi demokratiahankkeen toiseen osaan 2000-2001.
• 90-luvun lopulla suuret mediatalot lähtevät ottamaan haltuun kaupunginsosien viestintää ja mainosmarkkoja. Esimerkiksi Helsingin Sanomat perusti Vartti –lehden ja Helsingin Uutiset teki alueellisia osalehtiä.
• 2000-luvun alku oli internetiin liittyvän viestinnän kehittämisen kulta-aikaa. Helkan Kotikatu-hankkeessa Pihlajistossa, Lauttasaaressa ja Maunulassa 1997-1999 pilotoidut sivupohjat levisivät eri kaupunginosiin Helkan tarjoama koulutuksen, kotisivupohjan ja serveripalvelujen kautta
• Helka siirtyi kotisivujen teossa syyskuussa 2004 open source-julkaisujärjestelmän käyttöön. Nykyisin on Helsingin kaupunginosien käytössä noin 50 julkaisujärjestelmän käyttöön perustuvaa kotisivua.
• 2000-luvun alkupuoli aina vuoteen 2005 asti oli myös tiedon tuottamisen aikaa. Tällöin syntyi useita asukkaiden omaehtoista toimintaa valaisevia artikkeleita.

Asukastoiminnan käänteet

Asukastaloverkoston rooli väheni noin vuoden 2005 jälkeen, koska se ei enää kyennyt tuottamaan asukastaloista keskitetysti tietoa, mitä asukastaloilmiön kehittymisen seuraaminen olisi edellyttänyt. Viimeinen sen tekemä yhteenveto asukastalojen tiedoista valmistui 2005 kesällä.

Keskusjärjestöistä Helsingin kaupunginosayhdistykset Helka ry:n asema vahvistui vuodesta 1997 lähtien kaupungin eri virastojen kanssa kehitetyn yhteistyön myötä: kaupunginosien kotisivut (kaupunginkanslia). rakennusvirasto (Stop Töhryille) ja kaupunkisuunnitteluvirasto (Yleiskaava 2002). Helka palkitsi rakennusviraston ja kaupunkisuunnittelivirasto vuoden virastoina. Helkaan liittyi uusia yhdistyksiä ja vuonna 2013 siihen kuului 77 yhdistystä. Erityisesti Helsingin kaupunginosien kotisivuista tuli menestystarina. Missään muissa Suomen eikä Pohjoismaiden kaupungeissa saavutettu samanlaista kotisivujen teon laajuutta ja jatkuvuutta.

Vastaavasti Helkan roolin vahvistuessa Asukasliiton asema heikkeni. Moni entinen Asukasliittoon kuulunut asukasyhdistys liittyi Helkaan ja ryhtyi tekemään yhteistyötä Helkan kanssa kotisivujen rakentamisessa.

Asukastalojen toimintaan vaikuttaneet muutokset hallinnossa

Sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen alueellinen organisoitumismalli päätettiin vuonna 2003 lakkauttaa 2000-luvun alun IT-laman seurauksena, jolloin siirryttiin ikäkausiperusteiseen organisaatiomalliin. Tällöin hävisi alueellinen näkökulma ja intressi sosiaalityöstä. Tämä näkyi asukaspuolella vaikeutena löytää virkamiesten joukosta paikallisesta aluekehittämisestä kiinnostuneita keskustelukumppaneita. Ei ollut enää sosiaalipuolen johtajia, jotka olisivat tunteneet paikallisia asioita.

Vuonna 2009 vastuu asukastalojen rahoituksesta siirrettiin Terve kaupunki –neuvottelukunnalta sosiaalivirastolle. Muutoksen riskinä pidettiin asukastoimijoiden kannalta, että avustuksia jaettaessa Terve kaupunki -neuvottelukunnan laaja-alaisten tukitavoitteiden sijasta korostuvat sosiaaliviraston viraston omat tavoitteet.

Vuoden 2011 alusta perustettiin sosiaaliviraston aluetyön yksikkö, jonka vastuulle asukastaloavustusten jakaminen siirrettiin. Tällöin aluetyön yksikkö valmisteli avustuspäätökset. Varsinaisen päätöksen isompien avustusten kohdalla teki lautakunta ja pienempien aluetyön yksikön päällikkö. Aluetyön yksikköön siirrettiin kaupungin omien asukastalojen henkilöstö ja rahat sekä kaupunginkansliassa olleen alueellisen turvallisuustyön henkilöt ja tehtävät.

Vuoden 2013 alusta käynnistyi uusi sosiaali- ja terveysvirasto ja sen mukana uusi kolmesta funktionaalisesta osastosta ja kolmesta hallinto-osastosta muodostunut johtamisjärjestelmä. Sote-viraston organisaatiota valmistelleet virkamiehet eivät löytäneet uudesta virastosta aluetyölle paikkaa. Sosiaaliviraston päiväkodeista ja leikkipuistoista muodostettiin uusi varhaiskasvatusvirasto.

2010-luvun muutostuulet

Vuonna 2011 käynnistyi Helsingin kaupungin demokratiatyöryhmä, jonka työn raportti valmistui marraskuussa 2011. Tämän jälkeen Helsinki valmisteli demokratiapilottikokeilua, joka toteutui demokratiapilottihakuna syyskuussa 2012. Joulukuussa valittiin 39 hakemuksen joukosta kymmenen demokratiapilottia, joista seitsemän oli alueellisia (Arabianranta, Itä-Pasila, Malminkartano, Maunula, Mellunkylä, Tapaninvainio, Vuosaari). Useimmissa näissä hankkeissa keskiössä ovat asukastilojen kehittäminen. Hankkeet käynnistyivät tammikuussa 2013 ja päättyvät vuoden lopulla.

Verkottumiseen perustuvat sosiaaliset mediat kuten Facebook, ja päätelaitteiden pieneneminen mahdollisti uudenlaisia tapahtumia ja toimintamalleja kuten Kallio-liikkeen. Uudet liikkeet, jotka syntyivät 20-30-kymppisten nuorten keskuudessa, tekivät eroa perinteiseen kaupunginosayhdistyksiin.

Helsingin Sanomat päätti kesällä 2012 lopettaa Vartti-lehden ja siirtyi tabloid-kokoon vuoden 2013 alussa. Printtimediassa 90-luvun lopulla alkanut kehitys päättyi alueiden viestinnän kannalta nollapisteeseen.

Muutosten vuosi 2013

Asukastalojen avustusten jakaminen keväällä 2013 hämmensi asukastoimijoita. Kaikki avustusrahat tuli haettiin hakea sähköisen järjestelmän kautta 31.1.2013 mennessä sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Valmistelijan esityksestä jaettavissa olevaa rahaa oli vähemmän kuin aikaisemmin, mikä johti esityksessä joidenkin asukastalojen kannalta radikaaliin vähennykseen. Asukastoimijoiden aktivoitumisen vuoksi ja poliittisen puuttumisen takia valmisteltiin seuraavaan sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoukseen uusi esitys, jossa rahat jaettiin vuoden 2012 avustusten jaon mallin mukaisesti.

Kesäkuussa 2013 käynnistettiin työryhmä, jonka tehtävänä on tehdä selvitys alueellisen työn organisoimisesta. Työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi 30.10.2013 mennessä.

Summa summarum

Asukastaolen historia kertoo, että asukastalojen idea on säilynyt toimivana jo 20 vuotta, vaikka toimintaa pyörittävät asukkaat ovat vaihtuneet. Samalla se kertoo asukastoiminnan kyvystä sopeutua kulloiseenkin tilanteeseen ja alati jatkuviin muutoksiin.

Asukastalojen historia on jatkuvaa muutosta ja sopeutumista kulloiseenkin tilanteeseen. Kehitykseen ovat vaikuttaneet kansantaloudelliset käänteet, julkisen sektorin erilaiset kehittämisohjelmat ja vallitsevat käsitykset hyvinvoinnin tai demokratian kehittämisestä, kunnan hallinnon tehostamispyrkimykset ja organisaatiomuutokset, viestintäteknologioiden kehitys sekä yksittäiset tarmokkaat ja visionääriset kansalaiset.

Poliitikot peräänkuuluttavat periaatteita, joiden perusteella alueellisia avustuksia jaetaan. Edelleen ollaan siis samassa lähtöpisteessä kuin vuonna 2001. Virkamiehet ja osa asukastoimijoista ovat vaihtuneet ja sen mukana myös tietoisuus on vähentynyt siitä, miten nykytilanteeseen on tultu ja mitkä asiat olivat aikoinaan tavoitteena.

Segregaatioteema on noussut taas kaupunkikehittämisen strategiseen keskiöön globalisaation ja kasvaneen maahanmuuton myötä. Segregaatioteemalla on perusteltu muun muassa metropolihallinnon kehittämistä ja pääkaupunkiseudun kuntaliitoksia.

Valtio on ryhtynyt torjumaan alueellista segregaatiota uudella ministeriöiden ja ARAn asuinalueiden kehittämisohjelmalla (2012-2015). Ohjelma korvaa entisen Lähiöohjelman. Helsinki korostaa metropoliselvityksessä segregaationäkökulmaa, joka aiheena valitettavasti on tulkittu metropolihallinnon selvitysryhmässä suppeasti Ara-rahoitteisten vuokratalojen rakentamiseksi ja niiden hallinnon organisoimiseksi. Segregaation torjunta on todettu keskeiseksi epäonnistumiseksi arvioitaessa valtuustokautta 2009-2012 kaupungin talouden tilanteen vakauttamisen ohella. 

Asukastalot, jotka ilmiönä syntyivät 90-luvun laman aikana tai sitä seuranneen pitkäaikaistyöttömyyden seurauksena ovat taas keskiössä. Tavoitteena on edelleenkin edistää kansalaislähtöisesti positiivista kehitystä asuinalueilla. Olemme taas samankaltaisten kansantaloudellisten haasteiden ja alueellisten alueellisten eriarvoistumiskysymysten edessä kuin 20 vuotta sitten. Lienee selvää, että ongelmaa ei ratkaista pelkästään virkamiesvoimin  palveluja kehittämällä.

Kenelle segregaation torjunta ja asuinalueiden omaehtoisen kehittämisen edistäminen kuuluu Helsingin kaupungissa? Millä uskomuksilla ja ymmärryksellä segregaatiota ryhdytään torjumaan? Mikä arvo on kaupunkilaisten omaehtoisella toiminnalla oman asuinalueensa puolesta ja miten tällaisia toimintamuotoja tulisi edistää? Lisäksi varsin nopeasti tulisi ratkaista, miten asukastoimintaan kohdistuvat avustukset vuodelle 2014 haetaan ja jaetaan. 

Edellä oleviin kysymyksiin saadaan ainakin osittaisia vastauksia tulevan syksyn ja vuoden vaihteen jälkeen. Erona 20 vuoden takaisiin tapahtumiin on ainakin se, että nyt voimme seurata muutosdraamaa somen välityksellä lähes reaaliaikaisesti.

Viihteellistä loman jälkeistä aikaa. Toivottavasti syksyllä on edessä jännittäviä draaman käänteitä. 😉

LISÄTIETOJA
Helsingin Sanomien uutinen 23.3.2013   

Sosiaali- terveyslautakunta 9.4.2013, asukastalojen avustaminen    

Valtion Asuinalueiden kehittämisohjelma 2012-2015  

Taloussanomat (9.8.2012) Lähiöissä tikittää tuplapommi   

Mari Vaattovaara (2012) Lähiöt, segregaatio ja kuntarakenteen uudistaminen  

Katja Vilkama (2011) Yhteinen kaupunki, eriytyvät kaupunginosat?  

Tämä sivusto kertoo aluefoorumien toiminnasta ja periaatteista. Aluefoorumit ovat kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia. Niissä keskustellaan alustusten pohjalta ennalta valitusta aiheesta, joka liittyy alueen (yleensä kaupunginosan) kehitykseen.

Vasemmalla olevasta päävalikosta löydät tietoja foorumien periaatteista ja tällä hetkellä toiminnassa olevista foorumeista

Oikean laidan uutisvalikosta ilmenevät mm. tulevien foorumitapaamisten ajankohdat ja aiheet.

Tiedot pohjautuvat pitkälti raporttiin Parempaan kaupunginosaan, jossa tutkittiin aluefoorumimallia ympäristöministeriön tuella ja kehitettiin sitä alueellisen kehittämisen toimintamallina.

Helsingin seudun yhteinen sivusto:

www.helsinginseutu.fi

Kaupunginosayhdistysten kattosivusto:

http://www.kaupunginosat.net

Ruohonkärjet -sivusto:
www.kaupunginosat.net/ruohonkarjet        

Aluefoorumeita on ainakin seitsemällä alueella

Helsingissä toimii tätä nykyä seitsemän aluefoorumia: Maunulan aluefoorumi (käynnistetty 1996), Kruununhaka (vuodesta 1998), Etelä-Haagan ja Kivihaan yhteinen foorumi (vuodesta 1999) sekä Meri-Rastilan aluefoorumi (2002->) ja Keski-Vuosaaren aluefoorumi (2006->).

Tuoreimpia ovat Pohjois-Haagan aluefoorumi (2009->) ja Mellunkylän aluefoorumi (2010->).

Foorumien koollekutsujana ja järjestäjänä toimivat paikalliset asukasyhdistykset. Helsingissä toimivat aluefoorumit ja niiden taustayhdistykset ovat luoneet läheiset suhteet Helsingin kaupunginosayhdistysten liittoon (HELKA). Helka toimii aktiivisena yhteydenpitäjänä ja projektien käynnistäjänä. Siten se otti tehtäväkseen tiedottaa myös foorumimallista paikallisen kehittämisen menetelmänä ja koordinoi vuonna 2002 tutkimuksen Parempaan kaupunginosaan – Aluefoorumi kehittämisen menetelmänä.

Lisäksi esimerkiksi Espoon keskuksessa on puolivuosittain kokoontunut Espoon keskuksen foorumi, joka noudattaa pitkälti samaa mallia. Aluefoorumimallia kokeiltiin myös Kuninkaankolmiossa kolmen kunnan raja-alueella

Helsingin vanhin aluefoorumi on toiminut Maunulassa vuodesta 1996. Maunulan aluefoorumi on toiminut ”Livin Labinä” eli testausalustana toimintamallille, joka sittemmin on levinnyt useisiin muihin kaupunginosiin. Maunulan aluefoorumin omat sivut löydät tästä linkistä.   

Maunulan tulevat aluefoorumit

Katso myös Maunula Living Labin sivut   

Kruununhaan aluefoorumi perustettiin vuonna 1998.  Krunikan omille sivuille pääset tästä linkistä. 

Etelä-Haagan-Kivihaan aluefoorumi aloitti kokoontumisensa vuonna 1999. Aluefoorumin päätavoitteena on asukkaiden ja alueella toimivien yhteisöjen vuorovaikutuksen aktivointi, alueen kehittämistarpeiden ja mahdollisten heikkouksien tunnistaminen, vuorovaikutteinen ideointi ja ratkaisujen yhdessä etsiminen sekä kehittämisehdotusten saattaminen suunnittelijoiden ja päättäjien tietoon.

Lue Etelä-Haagan aluefoorumin aloittamisen vaiheet kohdasta ”Aluefoorumin perustaminen”.     

Katso myös Kaarina Hughesin 18.11.2008 Pohjois-Haagassa pitämä esitys Etelä-Haagan aluefoorumista.

Meri-Rastilan aluefoorumi järjestettiin ensimmäisen kerran lokakuussa 2002. Sen taustalla on ollut mm. Messi-projekti, jonka tarkoituksena on luoda edellytyksiä asukkaiden yhteistoiminnalle. 

Foorumin internet-tiedotukseen voit tutustua täällä.

Meri-Rastilan aluefoorumin syntytarinan löydät kohdasta Aluefoorumin perustaminen!

Vuonna 2006 Vuosaaressa on käynnistetty myös Keski-Vuosaaren aluefoorumi.

Milloin aluefoorumia tarvitaan?

Onko asuinalueellasi tarvetta avoimelle foorumille? Onko alueella paikka, jossa voidaan luodata yleistä mielipidettä tärkeistä asioista? Onko alueella asukasyhdistystä? Jos on, näkeekö yhdistys asiat tarpeeksi laajakatseisesti? Entä tulevatko kunnan kaavoitus- ja muut hankkeet alueelle liian usein ”yllätyksenä ja pyytämättä”? Vai vaikuttaako kunta unohtaneen että te olette olemassa?

Aluefoorumien syntytarinoita löydät vasemmanpuoleisesta päävalikosta. Niiden mukaan aktiiviset asukkaat ovat perustaneet aluefoorumin ratkaisemaan erilaisia ongelmia: alueen rapistuminen, palvelujen kato, turvattomuuden tunne, kaupunginosan jääminen vaille kaupungin huomiota.