Tähän on tulossa powerpoint-esitys, josta saat yleiskuvan aluefoorumeista alueen kehittämisen menetelmänä. Lataa esitys koneellesi tästä.

Tämä sivusto kertoo aluefoorumien toiminnasta ja periaatteista. Aluefoorumit ovat kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia. Niissä keskustellaan alustusten pohjalta ennalta valitusta aiheesta, joka liittyy alueen (yleensä kaupunginosan) kehitykseen.

Vasemmalla olevasta päävalikosta löydät tietoja foorumien periaatteista ja tällä hetkellä toiminnassa olevista foorumeista

Oikean laidan uutisvalikosta ilmenevät mm. tulevien foorumitapaamisten ajankohdat ja aiheet.

Tiedot pohjautuvat pitkälti raporttiin Parempaan kaupunginosaan, jossa tutkittiin aluefoorumimallia ympäristöministeriön tuella ja kehitettiin sitä alueellisen kehittämisen toimintamallina.

Kokonaiskuva alueesta 

Aluefoorumeissa luodaan alueen tilasta yhteistä käsitystä. Normaalissa hallintokulttuurissa tällaista kokonaiskuvaa ei synny, sillä sen luominen ei ole minkään hallinnonalan vastuulla.

Virkamiehet ja päättäjät ovat pitäneet aluefoorumeihin osallistumista tehokkaana tapana saada läpileikkaus alueen tilanteesta. Asukkailla on siitä paljon tietoa, mutta ei resursseja. Aluefoorumeissa tieto leviää hyvin vähäisin rahallisin panostuksin.

Yhteistyö vilkastuu

Aluefoorumien osallistujat ovat suurempi joukko kuin yhdistysten normaalitoiminnassa koskaan tultaisiin tapaamaan. Foorumit lisäävät katupuhetta ja käyttävät hyväkseen viidakkorumpua. Uusia kumppaneita saadaan myös alueella vierailevista ja alustajista. Myös asukasyhdistysten toiminnan taso kohoaa.

Mitä enemmän alueen eri toimijoilla on kokemuksia siitä, että alueen kehitykseen on voitu vaikuttaa, sitä paremmat suhteet heidän välilleen syntyy ja tämä keskinäinen luottamus luo uusia vaikutusmahdollisuuksia. Haastatellut painottivatkin eri toimijoiden verkottumista itsessään osallistumista motivoivana tekijänä.

Luottamus kasvaa

Asioiden avoin käsittely aluefoorumilla lisää luottamusta. Viranomaisten ja asukkaiden vastakkainasettelu lieventyy. ”Sehän on yleensä sellasta tykitystä sieltä aktiivien taholta. Foorumeissa nähdään kokonaisvaltaisemmin alueiden haasteet ja siellä puhutaan kaikista sen alueen ihmisiä puhuttavista asioista.” (kaupunginvaltuutettu)

Vaikka käytännössä vain pieni osa alueen asukkaista käy aluefoorumin tapaamisissa, niistä kuulee moni muu ja tieto hankkeista leviää. Tämä luo viranomaisten toiminnalle uskottavuutta. Asioiden tuominen jo valmisteluvaiheessa foorumin keskusteltavaksi vähentää ”oman pihan puolustusta” sekä asukkaiden että viranomaisten asenteissa.

Vuosaaren Meri-Rastilan aluefoorumi perustettiin vuonna 2002.

Taustalla oli monipuolista alueellista hyvinvointia edistävää projektitoimintaa kuten yhdyskuntatyötä, Messi-projekti, ”positiivisen diskriminaation” hanke sekä asukaskahvila Fokan aktiivit.

Järjestäjinä on ollut kolme naista seurakunnasta, yhdyskuntatyöstä sekä asukaskahvilasta. Järjestelyt veivät alussa paljon aikaa näiltä aktiiveilta. Jokaisesta foorumista kerätään ja käsitellään palaute. Aikaavievintä on mainosten jako: kutsut lähetetään myös sähköpostilla mutta tämä ei yksistään riitä. Kutsu tapahtumiin on oltava näkyvillä ainakin julkisissa tiloissa.

Foorumi on käyttänyt Maunulassa kehiteltyä mallia soveltaen hyväksi. Pääperiaate on sama: foorumi ei ole edustuksellinen elin eikä tee päätöksiä. Esimerkiksi valmisteltuja alustuksia ei ole ollut jokaisessa tapaamisessa.

Puhujia on ollut järjestäjien mukaan ”hirveän helppo saada”. Positiivista palautetta on tullut paljon, toki soraääniäkin on esitetty.

Kaupungin edustus on ollut hyvä, vaikka osallistuminen ei ole mikään virkavelvollisuus. Vuosaaren aluearkkitehti ja/tai liikennesuunnittelija ovat olleet mukana jokaisessa tapaamisessa.

Vuosaaressa toimii myös Vuosaari-foorumi, joka on ainakin toistaiseksi edustuksellinen elin. Sekin on suunniteltu muutettavaksi Meri-Rastilan tavoin avoimeksi foorumiksi.

Lähitalouden käsitettä on kehitelty Maunulan aluefoorumissa liikekeskustojen kehittämisen tueksi. Mallissa nähdään kaupunginosa kulutuksen logiikalla toimivana kokonaisuutena. Sen keskiössä on kotitalous, joka tekee rahanarvoisia päätöksiä: sekä päivittäisiä päätöksiä siitä, asioiko paikallisissa kaupoissa että vielä ratkaisevampia päätöksiä: muuttaako alueelle tai sieltä pois. Jos alue menettää vetovoimansa, kotitaloudet äänestävät jaloillaan ja muuttavat muualle.

Alueen lähitalouden keskeinen rakenteellinen tekijä on liikekeskusta. Asuinalueen ostoskeskus voi olla paikallisen elinvoiman takaaja tai sitten turvattomin paikka, joka vähentää koko alueen arvostusta.

Hyviä aiheita on monia

Aluefoorumien aiheet vaihtelevat liikkumisesteettömyydestä alueen palveluihin, taloyhtiöiden laajakaistayhteyksistä alueen historiaan, imagoon ja liikenne- ja viherympäristöön. Perinteisesti asukkaita kiinnostavia aiheita liittyy alueen uusiin kaavoihin sekä ympäristön kunnossapitoon, turvallisuuteen ja siistiyteen. Hyvässä aiheessa on jotain purtavaa: sen voi nähdä monilta puolilta eivätkä kaikki ole lähtökohtaisesti samaa mieltä. (Silti ei kannata valita ainakaan alussa äärimmäisen konfliktialttiita aiheita!)

Hyvä aihe on konkreettinen ongelma (esimerkiksi lähipalveluiden turvaaminen) johon voi avata mielenkiintoisia, teoreettisiakin näkökulmia (esimerkiksi kulutustutkimuksen kautta).

Keskustelu aluefoorumeissa nostavat esiin eri tahojen yhteisiä etuja sekä uusia käsitteitä ongelmien ymmärtämiseen ja ratkaisemiseen. Hyvä esimerkki käsitteestä, joka avaa tutun asian uudella tavalla, on Maunulan aluefoorumissa usealla kerralla käsitelty lähitalous.  
 

Aihe kirkastuu vähitellen

Meri-Rastilan aluefoorumissa samaa aihetta on käsitelty useassa vaiheessa:

1)       Ensimmäisessä tapaamisessa kerättiin ajatuksia aiheesta nuoriso sabluunalla ”hyvät asiat/huonot asiat/ideat”

2)     Järjestettiin pienemmällä ryhmällä muutama palaveri joissa saatiin kannanottoja eri viranomaistahoilta ja korttelitalon edustajilta.

3)       Seuraavassa foorumissa nuorisoaihetta käsiteltiin kolmen teeman kautta olivat liikunta, jengiintyminen ja nuorisokahvila. Jokaista teemaa avaamassa oli asiasta perillä oleva asiantuntija.

Nuorisokahvilaa lähdettin kehittämään eteenpäin näiden keskustelujen pohjalta.

Meri-Rastilan aluefoorumissa tartuttiin kysymykseen rannan rakentamisesta Helsingin yleiskaavan yhteydessä. Ranta-alueelle tehtiin kaavakävely, jossa tuotiin esiin sen arvoja asukkaiden kannalta.

Vuosina 2002-2004 aluefoorumilla käsiteltiin:

–          torin rakentamista 2 kertaa

–          rannan rakentamista 2 kertaa

–          nuorisokysymyksiä 2 kertaa

–        palveluita kerran

–     alueen imagoa kerran

Ohessa muutamia alueiden kehittämisen kannalta mielenkiintoisia käsitteitä, joita tullaan avaamaan näillä sivuilla myöhemmin tarkemmin myös asiantuntijakolumnien kautta.

Alueen kehittäminen ei ole yksin virkamiesten asia

Aluefoorumi pyrkii kokoamaan saman asian ääreen alueella vaikuttavat eri toimijat. Näitä ovat alueen virkamiehet, kiinteistöt ja taloyhtiöt, yritykset ja yhdistykset sekä alueella ilmestyvät lehdet. Näiden hyvästä yhteistyöstä syntyy alueellinen kommunikaatiorakenne. Kunnan päättäjät saavat aluefoorumilla ”läpileikkauksen” tietoa alueen tilasta.

Aluefoorumilla nämä tahot oppivat tuntemaan toisensa, jolloin tapahtuu kollektiivista oppimista alueesta. Kollektiivisessa oppimisprosessissa tärkeässä osassa ovat alustajiksi kutsuttavat alueen ulkopuoliset asiantuntijat, jotka avaavat alueen kehittämisteemoja omien erikoisalojensa kannalta.

Esimerkiksi Meri-Rastilan aluefoorumilla syksyn 2004 keskustelussa alueen imagosta kuultiin kaupunkitutkija Pia Bäcklundin alustus lähiömielikuvista sekä tämän jälkeen aluepoliisin, Helsingin Sanomien ja Helsingin Uutisten toimittajien näkemyksiä imagon rakentumisesta.