KaKe keskustelee kaupunkitutkimuksen päivistä ja OmaStadista

Kaupunginosien kehittäjäverkosto eli KaKe kokoontuu Oodissa (ryhmätila 3) torstaina 15.2.2024 klo 17-19. Keskustelun aiheina ovat Kaupunkitutkimuksen päivien (24.-25.5.2024) työryhmien ideointi ja OmaStadi-äänestys (28.2.-17.3.2024). Kaupunkitutkimuksen päivien teemana on ”Muuttuva kaupunki”.

Tervetuloa keskustelemaan aiheista Oodin ryhmätila 3:een.

Tilaisuus on avoin.

Kaupunkitutkimuksen päivien 24.-25.5.2024 työryhmähaku

OmaStadi-äänestys 28.2.-17.3.2024

Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaari 24-25.8.2023 Kuopiossa

Ari Tolvanen käsittelee esityksessään muun muassa Lyonin kulttuurityön mallia

Tulevaisuuden tutkimuksen seuran järjestää kesäseminaarin Taiteen ja tulevaisuuden vuoropuheluja 24-25.8.23 Kuopiossa (https://www.tutuseura.fi/tilaisuudet/kesaseminaari/2023-2/). Kaupunginosien Kehittämisverkosto KaKe on valmistellut seminaariin puheenvuoron Taide ja kansalaisyhteiskunta -populismin haaste sivistykselle. Puheenvuorossa tuodaan esille vuosien mittaan verkostossamme tehtyä paikallista kulttuurityötä ja siihen liittyviä yleisiä havaintoja. Ohessa tiivistys puheenvuoron sisällöstä.

Seminaari on mainio mahdollisuus jatkaa kulttuurikeskustelua uudessa ympäristössä, löytää uusia näkökulmia, kontakteja ja kenties kumppaneitakin. Ilmoittaudu ja tule mukaan!

Taide ja kansalaisyhteiskunta -populismin haaste sivistykselle – puheenvuoron tiivistelmä

Sivistyneistöllä on perinteisesti ollut keskeinen rooli taiteen määrittelijänä ja portinvartijana. Taiteenaloilla on oma kielensä, jonka omaksuminen vaatii kouluttautumista. Sivistyneistö on osannut myös hyödyntää taidetta johtamissaan yhteiskunnallisissa pyrinnöissä. Olisi kuitenkin taiteen vähättelyä alentaa taide pelkästään eliitin harrastukseksi. Taiteella on jo varhain ollut kosketuspinta myös muihin kansankerroksiin. Taide ja kulttuuri on liittynyt aikoinaan kansallishengen nostatukseen, joukkoliikkeisiin ja viime aikoina yhä läheisimmin myös talouteen, kuluttamiseen. Taiteen ja kansalaisyhteiskunnan suhdetta historiassa on ohjannut ratkaisevasti myös teknologia: radio, tv, tallenteet, Internet jne. Puheenvuoron tulokulma on kuitenkin taiteen ja kansalaisyhteiskunnan kohtaaminen kaupunginosien tasolla, Helsingin kokemukset.

Puheenvuorossa lanseerataan mm. ”toisenlaisen taidemaailman” -käsite. Sen loivat taidelaitokset kuvaamaan tuotoksia, jotka ovat syntyneet kaupunginosissa taidelaitosten vetämissä kolmivuotisissa hankkeissa. Näillä paikallisverkostojen tukeen pohjaavilla hankkeilla on haluttu madaltaa taidetta vähemmän harrastavien kynnystä astua luovuuden piiriin erityisesti lähiöissä. Jako ammattitaiteeseen ja harrastajiin on kadottanut näissä hankkeissa merkittävästi selitysvoimansa. Erityisesti teosten sisältöihin tuo aluekytkös oman tiedollisen mausteensa. Teokset nostavat esiin kullekin alueelle merkityksellisiä asioita ja tulkintoja, joita perinteinen taiteen tuotanto ei tavoita. ”Toisenlainen taidemaailma” pohjautuu verkostomaiselle roolitetulle yhteistyölle kaupungin, taidelaitosten ja taiteen ammattilaisten sekä paikallistoimijoiden kesken.

Nykyään populismi kiistää sivistyksen ja taiteen merkityksen osana kritisoimaansa eliitin elämäntapaa. Asennoituminen on historian valossa ainutlaatuinen. Miten tähän on tultu? Miten haasteeseen vastataan? Puheenvuoron aikajanalla nostetaan esiin erilaisia muuttujia, jotka ovat leimanneet keskeisiä kulttuurisia jaksoja. Aikakausille tyypillisten teosten kautta päästään kiinni yhteiskunnallisiin jännitteisiin. Ilman historiaa ja muutoksia on nykytilaa vaikea hahmottaa. Voisivatko taiteen ja kansalaisten uudenlaiset kohtaamiset olla osaratkaisu populismin haasteeseen? Tällaista kytköstähän peräänkuulutettiin jo kunnallisen kulttuurityön lainsäädännöllä 1970-80 -luvun taitteessa.

Katso seminaarin ohjelma ja ilmoittaudu

KaKe jatkaa ke 26.5. kaupunkitutkimuspäivien keskustelua

Kesätunnelmia Helsingin Maunulasta

Kaupunginosien kehittäjäverkosto (KaKe) kokoontuu Teamsissä ke 26.5. klo 17-19 jatkamaan keskustelua Kaupunkitutkimuksen päivien ryhmän ”Ilmiöt kaupunginosien muutoksen tulkkeina” esityksistä. Tilaisuus on kaikille aiheesta kiinnostuneille avoin. Teams-linkin kokoukseen saat lähettämällä viestin Ari Tolvaselle (etunimi.sukunimi@hel.fi).

KaKe kokosi 2021 pidetylle Kaupunkitutkimuksen päiville työryhmän, joka käsitteli kaupunginosien muutosta ilmiöiden kautta. Vaikka työryhmä kokoontui kahtena päivänä, jouduttiin puheenvuorot pitämään tiiviinä ja keskustelua rajaamaan. Toukokuun KaKe-tapaaminen onkin omistettu työryhmän aihepiirien syventämiselle.

Työryhmässä käsitelty tarkastelujakso rajattiin alkamaan suuresta 1990 –luvun lamasta, jolloin voimakkaasti kasvanut työttömyys alkoi eriyttää kaupunginosien kehitystä. Kiinnostavia tarkastelukohteita ovat myös laman aikana valmistuneet lähiöt niiden poikkeavasta asuntorakenteesta johtuen. Vanhojen kerrostalojen peruskorjaamisen edistäminen on ollut lähiökehittämisessä keskeistä. Myös ostoskeskusten taantuminen on koettu tärkeäksi ongelmaksi.

Suuren laman negatiivisia vaikutuksia lieventämään lähiöissä perustettiin Lähiöohjelma, joka käynnistyi Kuntaliitto ja Ara vetoisesti vuonna 1996. Tämä jälkeen ohjelmaa ohjasivat ministeriöt vuodesta 2000 alkaen.

Ilmiöpohjainen tarkastelu tuo julkisen sektorin suunnittelukoneiston rinnalle kaupunginosien asukkaiden omaehtoisen toiminnan ja organisoitumisen. Uusien toimintatapoja tuottavien henkilöiden määrä on pieni suhteessa asuinalueen väkilukuun, mutta toiminnan vaikutukset ovat merkittäviä varsinkin, jos toiminta on pitkäkestoista. Sirkku Wallin on nostanut esille kompleksisuuden asuinalueiden muutoksen tulkinnassa. Wallin tarkastelee kompleksisuutta sekä julkisen sektorin suunnittelujärjestelmissä ja alueen toimijoiden ”itseorganisoitumisessa”.
Karttapohjaiset paikkatietotarkastelut ovat lisänneet ymmärrystä asuinalueiden eriytymisen sosiaalisista vaikutuksista. Niiden kautta voidaan lähiöiden muutosta arvioida entistä tarkemmin pitkinä aikasarjoina.

Systeemiajattelu ja verkostotarkastelut ovat myös nousemassa tutkimustoiminnassa selittämään muutosta digitalisaation edistyessä. Facebook on muuttanut alueiden sisäisen vuorovaikutuksen luonnetta ja samalla näivettänyt perinteisiä kotisivuja.

1980-luvun habermassilaisesta ideaalin kommunikaation ajattelusta on siirrytty luhmannilaiseen systeemiteoreettiseen tulkintaan asuinalueen kehittämisessä. Kommunikaatio on edelleen keskiössä, mutta asuinalueen kokonaisuuden ymmärtäminen korostuu. Verkostoteorian kehittyminen on auttanut tulkitseman asuinalueiden muutoksen luonnetta entistä yksityiskohtaisemmin.

Puheenvuoroja pidettiin seuraavista aiheista:

Oheisena linkki työryhmän puheenvuorojen tiivistelmiin.

Saat Teams (tai Zoom) –linkin 26.5. tapaamiseen kun lähetät osallistumispyynnön osoitteeseen: ari.tolvanen[at]hel.fi

Mihin suuntaan kaupunkeja halutaan kehittää?

Asumisella elinvoimaa -webinaariin 19.5. klo 12

 Miten asunto- ja maapolitiikalla luodaan kuntiin elinvoimaa? Millaisia ilmiöitä ja haasteita tulevaisuuden asumisessa on, entä millaisia luovia ratkaisujavoi löytyä asuinympäristöjen kehittämiseen? Tule kuulemaan vastauksia kysymyksiin MAL-verkoston, ARA:n ja Tampereen yliopiston Asumisella elinvoimaa -webinaariin ti 19.5. kello 12-15.30! Ilmoittautuminen päättyy ma 18.5.2020.

Webinaari alkaa ympäristöministeriön tervehdyksellä, oheisesta liitteestä näette koko ohjelman.

OHJEET 

Webinaari järjestetään Teamsin kautta, ilmoittautuneille lähetetään ohjeet ja Teams-linkki sähköpostitse lähempänä webinaaria. Ilmoittautumalla webinaariin varmistat, että saat linkin sekä esitykset sähköpostiisi.

Voitte ilmoittautuawebinaariin suoraan TÄSTÄ linkistä.

Klo 12.00 SEMINAARI ALKAA

Tervetulosanat ja johdatus aiheeseen: Professori Panu Lehtovuori, Tampereen yliopisto.

Ympäristöministeriön ajankohtaistervehdys asumisen kehittäjille. Mikko Friipyöli, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö.

KLO 12.20 ASUNTO- JA MAAPOLITIIKKA ELINVOIMAN TUOTTAJINA

• Kohti vaikuttavampaa asuntopolitiikka. Janne Antikainen, kehitysjohtaja, MDI.

• Asumisen tulevaisuuden näkökulmia. Johtaja Aija Tasa, Rakli.

• Aktiivisen maapolitiikan mahdollisuudet ja vaikutukset yhdyskuntarakenteen ohjaamiseen, asumisen laatuun ja hintaan. Kaavoitusjohtaja Matti Jääskeläinen, Pirkkalan kunta.

• Monipuolinen asuminen maakunnan voimavarana. Hämeen liiton maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen.

Keskustelu ja tauko

KLO 13.45 LUOVAT RATKAISUT ASUINYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMISESSÄ

•Innovatiivista kaupunkipientalo- ja kerrostalotypologiaa Britanniassa ja Tanskassa. Asuntosuunnittelun tutkijatohtori Jyrki Tarpio, Tampereen yliopisto.

•Kaavoituksella kohtuuhintaista, hyvällä suunnittelulla laadukasta. Sampo Vallius, erityisasiantuntija, ARA.

Keskustelu ja tauko

KLO 14.30 ASUMISEN UUDET MAHDOLLISUUDET

Vetäjä: Jarmo Lindén, johtaja, ARA. Yhteiskunta muuttuu, mutta miten hyvin kunnissa on varauduttu yhteiskunnalliseen muutokseen? Rullaako asuntotuotanto edelleen ”business as usual”? Paneelin asumisen asiantuntijat ruotivat yhdessä työelämän ja asumispreferenssien muutoksia ja kaupungistumisen vaikutuksia.

Panelisteina mm. arkkitehti Kirsti Sivén, Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy:stä, Pirkkalan kunnan kaavoitusjohtaja Matti Jääskeläinen ja Hämeen liiton maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen.

KLO 15.15-15.25 PÄÄTÖSSANAT

Professori Panu Lehtovuori

Koronan aiheuttamien muutosten tulkinta

Kaupunginosien kehittäjäverkosto eli KaKe muuttaa missiotaan ja ryhtyy arvioimaan koronan aiheuttamia muutoksia toiminnassa ja taloudessa erityisesti lähiöissä sekä ihmisten arjessa.

Koronan aiheuttama muutos tuottaa paitsi hätää ja taloudellisia ongelmia myös uusia käytäntöjä. Vertailukohtana on 1990-luvun alun lama, joka vaikutti vuokratalovaltaisiin lähiöihin voimakkaasti työttömyyden kasvaessa merkittävästi. Suuren laman jälkeisiä uusia toimintamuotoja lähiöissä olivat muun muassa ympäristöministeriön remonttiohjelmaa seuranneet lähiöprojektit sekä Helsingissä asukkaiden uudet toimintamuodot kuten asukastalot, aluefoorumit ja asuinalueiden kotisivut.

KaKe pyrkii myös uudistamaan sähköisiä käytäntöjään ja ottamaan käyttöön etätapaamiset sekä panostamaan KaKen toimijoiden tiedonrakentamisen käytäntöihin.

LISÄTIETOJA
THL:n koronatilannekatsaus  

Kuntaliiton materiaali bruttokansantuotteen kehityksestä 

Remonttiohjelma 1992-1996 

Sosiaalinen näkökulma lähiöuudistuksessa  

Tuumasta toimeen – ARA:n lähiöuudistusprojektien kehittämissuunnitelmien ja –ohjelmien tavoiteanalyysi 

Myönteisiä muutoksia ja kasvavia haasteita – Kokemuksia Helsingin lähiöprojektin v. 2004–2007 ja Urban II -yhteisöaloiteohjelman v. 2001–2006 toiminnasta  

 

Kaupunkitutkimuksen päivät siirtyivät elokuun loppuun

Kaupunkitutkimuksen päivät siirtyvät koronaepidemian takia pidettäväksi elokuun loppuun 27.-8.8.2020. Kaupunginosien kehittäjäverkostolla eli KaKellla on päivillä oma työryhmä ”Ilmiöt kaupunginosien muutoksen tulkkeina”.

LISÄTIETOJA
Kaupunkitutkimuksen päivien 27.-8.8.2020 sivut 

KaKe kokoontuu ke 11.3. Tiedekulmassa

Kaupunginosien kehittämisverkoston seuraava tapaaminen pidetään keskiviikkona 11.3.2020 klo 17. Paikka: Tiedekulma (Yliopistonkatu 4). Tapaamisessa käsitellään Kaupunkitutkimuksen päiville 14-15.5. valmistautumista, jossa KaKe:lla kuten tiedämme on siellä oma työryhmä ”Ilmiöt kaupunginosien muutoksen tulkkeina”. Esitelmähaku päättyy 15.3.2020. Esitysten tiivistelmät lähetetään työryhmien puheenjohtajille. Tiivistä ideasi esityksesi sisällöstä 150-250 sanan pituiseksi abstraktiksi: mitä esityksesi käsittelee, mitkä ovat keskeiset käsitteet, kysymykset ja teemat?

LISÄTIETOJA
Yliopiston Tiedekulma 

Esityshaku työryhmiin (päättyy 15.3.)   

Työryhmä ”Ilmiöt kaupunginosien muutoksen tulkkeina”  

 

Esitelmähaku kaupunkitutkimuksen päiville

Esityshaku kaupunkitutkimuksen päiville 14.-15.5.2020 käynnistyy helmikuussa ja se päättyy 15.3.2020. Ehdotukset kohdistetaan työryhmille, joiden aiheet julkaistaan helmikuun alussa. Kaupunginosien kehittäjäverkostolla on päivillä oma työryhmä ”Ilmiöt kaupunginosien muutoksen tulkkeina”, johon haetaan kaupunginosien muutokseen ja lähiökehittämiseen liittyviä esityksiä.

Kaupunkitutkimuksen päivien esitysehdotukset lähetetään työryhmien puheenjohtajille viimeistään 15.3.2020 mennessä. Tiivistä ideasi esityksesi sisällöstä 150-250 sanan pituiseksi abstraktiksi: mitä esityksesi käsittelee, mitkä ovat keskeiset käsitteet, kysymykset ja teemat?

Työryhmien kuvaukset löytyvät alla olevasta linkistä.

LISÄTIETOJA
Kaupunkitutkimuspäivien esityshaku 

Intressiristiriitojen hallinta, tapaaminen ke 22.1.2020 klo 17

pdf

Vuoden 2020 ensimmäisessä Kaupunginosien kehittäjäverkoston (KaKe) tapaamisessa ke 22.1.2020 klo 17 keskustellaan intressijännitteiden hallinnasta. Asiaa esittelee Jorma Vakkuri. Tilaisuus pidetään Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan tiloissa (Aurorankatu 19). 

Jatkamme kaupungin muutoksen pohdintaa. Marraskuussa tutustuimme Sirkku Wallinin väitöskirjaan. Esitykset käsittelevät osittain samaa aihealuetta ja täydentävät muutokseen liittyvien ongelmien ymmärtämistä.

Lisäksi tilaisuudessa käydään myös keskustelua 17.1.2020 jätettävästä kaupunkitutkimuksen päivien työryhmähakemuksesta.

LISÄTIETOJA

Kaupunkitutkimuksen päivät 14.-15.5.2020  

Kaupunkitutkimuksen päivät 2006: Intressiristiriitojen hallinta  

Jorma Vakkurin esitys kaupunkitutkimuksen päivillä 20061.01 MB

Sirkku Wallin esitteli väitöskirjaansa 13.11.2019 

Kaupunkitutkimuksen päivät 14.-15.5.2020: Ilmiöiden kaupunki

Vuoden 2020 kaupunkitutkimuksen päivät pidetään 14.-15.5.2020 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6). Päivien aiheena on ”ilmiöiden kaupunki”. Tapahtumassa pohditaan erityisesti kaupunkitutkimusta yhdistäviä ja tieteenalojen rajat ylittäviä ilmiöitä, kysymyksiä, yhteistyömuotoja ja -lähtökohtia. Ilmiöpohjaisuus haastaa pohtimaan tutkijan ennakkokäsityksiä, sekä kohdistamaan huomiota ilmiöpohjaisen tutkimuksen monimuotoisuuteen. Myös kaupunginosien kehittäjäverkosto eli KaKe pyrkii muodostamaan oman työryhmänsä, jonka teema-alue rajautuu kaupunginosien muutokseen  liittyvien ilmiöiden monitieteenalaiseen tarkasteluun. Työryhmähaku päättyy 17.1.2020.

Kielitoimiston mukaan “ilmiö on jollakin tavalla ilmenevä, havaittavissa oleva, mielenkiintoinen tai huomattava tapahtuma, tapahtumasarja, seikka tai asiaintila”. Ilmiö voi herättää huomiota, kummastusta tai ihailua. Kaupungeissa vaikuttavat sekä kulttuuriin että luontoon kytkeytyvät kehityskulut. Suurten kehityshaasteiden, kuten globalisaation, ilmastokestävyyden, alueellisen eriytymisen ja kaupunkitilaa mullistavien teknologioiden myötä tarve luoda yhä monialaisempia lähtökohtia tutkimukselle on lisääntynyt. Miltä nämä tutkimustavat näyttävät, ja millä tavalla ilmiöpohjaisuus lähtökohtana määrittää kaupunkitutkimuksen toimintakenttää?

Kaupunkitutkimuksen päivät 2020 pyytää ehdotuksia kaupunki-ilmiöitä koskeviksi työryhmiksi.

Laajasti kaupunki-ilmiöitä käsittelevät aiheet, jotka koskevat esimerkiksi liikkumista, tilankäyttöä, älykaupunkia, kaupunkikokemusta, toimijuutta, kaupunkialueiden kehitystä tai nimeämiskäytäntöjä, ovat tervetulleita. Tarkasteltavat ilmiöt voivat sijoittua menneisyyteen, nykyisyyteen tai tulevaisuuteen. Työryhmien suunnittelussa kannustetaan tunnistamaan tieteenaloja läpileikkaavia menetelmiä ja teemoja, joiden tutkimisessa tarvitaan uusia tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen käytäntöjä.

LISÄTIETOJA
Kaupunkitutkimuksen päivät 2020