KaKe kokoontui 11.12.2019 Bryggerissä arvioimaan kulunutta vuotta ja ideoimaan seuraavan vuoden teemoja. Lisäksi käytiin keskustelua Osbu-äänestyksen tuloksista ja havainnoista. Ennen varsinaista tilaisuutta tutustuimme Kaupunginmuseon näyttelyyn Pullopostia Kurvista.

Vuoden 2019 kiinnostavia ja mieleen jääneitä asioita olivat: 
– Kaakkoisen suurpiirin Osbu-äänestys ja 16 % äänestysaktiivisuus
– Kaupunkitutkimuksen päivät 2019
– Vuosaari-case ja Pauligin rooli Vuosaaren kehittämisessä 12.9.2019
– Kansallisen kaupunkipuistoliikkeen toiminta
– KaKen Tallinnan matka ja tutustuminen vanhusten itsensä ylläpitämään toimintataloon, Villa Poskaan 18.-19.10.2019
– Sirkku Wallinin väitöskirja ja sitä seurannut keskustelu

Vuoden 2020 teemoja ovat:
– kaupunkitutkimuksen päiville osallistuminen 14.-15.5.2020
– sosiaalifoorumiin osallistuminen
– positiivisesti kehittyvien alueiden menestyskeinojen tunnistaminen
– kaupunkibulevardit

Seuraava KaKe-tapaaminen päätettiin pitää ke 22.1.2020 klo 17. Tällöin käsitellään osallistumista kaupunkitutkimuksen päiville. Kokoontumispaikka määritellään myöhemmin.

LISÄTIETOJA
Sirkku Wallinin väitöskirjan esittely 13.11.2019  

Kaupunginosien kehittäjäverkoston eli KaKen perinteinen glögitilaisuus pidetään keskiviikkona 11.12.2019. Tapaamme klo 17 Kaupunginmuseossa (Aleksanterinkatu 16)ja tutustumme näyttelyyn Pullopostia Kurvista. Sen jälkeen siirrymme lähiravintolaan. Tilaisuudessa käydään keskustelua kompleksisuudesta ja kaupunginosakehittämisestä, osallistuvasta budjetoinnista sekä vuoden 2020 kaupunkitutkimuksen päivistä. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita keskustelemaan kaupunginosien omaehtoisesta kehittämisestä.

Katso viime vuoden 13.12.2018 glögitilaisuuden keskustelun aiheet.

LISÄTIETOJA

Sirkku Wallinin väitöskirja  
Susa Erärannan väitöskirja  
Osallistuva budjetointi Helsingissä   

Vuoden 2019 KaKen kaupunkitutkimuksen päivien työryhmä

Turun kaupunki panostaa asukkaiden osallisuuteen. Turku toteuttaa osallisuusmalliaan yhdessä Turkuseuran kanssa. Turkuseuran jäseniä ovat kaupunginosayhdistykset. Turun mallissa on yhdistetty sekä asukkaiden osallisuus että asuinalueiden kehittäminen. Osallisuus on käsitteenä jaettu kolmeen kokonaisuuteen: päätöksenteko-osallisuuteen, suunnitteluosallisuuteen ja toimintaosallisuuteen. Turku on ottamassa käyttöön aluefoorumit yhdeksällä suuralueella syksyllä 2017.

Päätöksenteko-osallisuus on suoraa osallistumista kaupungin päätöksentekoon. Päätöksenteko-osallisuutta on aloitteiden teko, palautteen antaminen sekä esimerkiksi äänestäminen vaaleissa.

Suunnitteluosallisuuteen liittyy vuorovaikutus kuntalaisten ja kaupungin välillä. Suunnitteluosallisuutta on muun muassa osallistuva budjetointi ja osallistuminen aluefoorumeihin ja asiakasraatien toimintaan. Myös vaikuttajaryhmien toiminta on suunnitteluosallisuutta, sillä niiden tehtävänä on edistää omien taustaryhmiensä asioita.

Toimintaosallisuus on aktiivista tekemistä, esimerkiksi talkoisiin ja asukastilaisuuksiin osallistumista ja hyvä arkiympäristö -kävelyitä.

Jokaiselle Turun suuralueelle tullaan perustamaan kaikille avoin aluefoorumi, jossa keskustelun aihepiirit valitaan alueella ajankohtaisten teemojen perusteella.

Turun kaupunki haastaa asukkaat yhdessä pohtimaan aluefoorumin toimintaa, suunnittelemaan viestintää sekä ideoimaan ja jakamaan ajatuksia oman asuinalueen suhteen. Aluefoorumin tavoitteena on koota alueen kaupungin toimijat, yhdistykset, yhteisöt ja asukkaat suunnittelemaan ja toteuttamaan alueen tulevaisuutta yhteisten tavoitteiden mukaisesti.

Tilaisuudet ovat osa Turkuseuran ja Turun kaupungin aluetyön kehittämisen toimintaa. Turku on jaettu yhdeksään suuralueeseen, jotka koostuvat useista kaupunginosista.

LISÄTIETOJA
Osallisuus Turussa – monta tapaa vaikuttaa

Hyvä arkiympäristö mahdollistaa kohtaamisia

Pansio-Jyrkkälän aluefoorumi 29.8.2017 

Rakli (22.3.2016) Turusta mallia lähiöiden kehittämiseen 

Kalvosarja: Turusta mallia lähiöiden kehittämiseen (pdf) 

Antti Kurvinen (17.3.2016) Taloudellisia näkökulmia asuinalueiden kehittämiseen 

Miten lähiöiden asiaa edistetään – Turun malli 

Turkuseuran sivut  

Tutkija Sirkku Wallin esittelee ke 13.11.2019 klo 18 väitöskirjaansa Managing urban complexity – Participatory planning, self-organization and co-production of urban space. Tilaisuus pidetään Maunulassa Asukastalo Saunabaarissa (Metsäpurontie 25, 3. krs., Maunulasali).

Wallin väitteli 20.9.2019 Aalto-yliopistossa. Väitöskirjassa kaupunkikehitys esitetään kompleksisena prosessina, joka ei ole ratkaistavissa yksinomaan kaavoituksen ja rakentamisen keinoin. Kaupunkilaisten omaehtoinen toiminta kehittää kaupunkia positiivisella tavalla luomalla palveluja ja toimintaa, uusia tilojen käyttötarkoituksia sekä korjaamalla ja ylläpitämällä kaupunkitilaa.

Sirkku Wallin on esiintynyt ennenkin Maunulassa muun muassa Maunulan kesäseminaareissa. Wallinin kesäseminaareissa pitämät esitykset ovat löydettävissä Maunulan kotisivuilta (www.maunula.net) haulla nimen perusteella.

Paikka: Asukastalo Saunabaari, Metsäpurontie 25, 3. krs. Maunulasali
Aika: ke 13.11.2019 klo 18-19.30

LISÄTIETOJA

Linkki Sirkku Wallinin väitöskirjaan

Yhdyskuntasuunnittelun seuran Kansalaistoiminta kaupungissa tapaamisessa 22.2.2012 Laiturilla esiteltiin kaksi ainakin ensi silmäyksellä varsin erilaista paikallistyön mallia: Maunula ja Kallio-liike. Perinteinen kaupunginosatyön tapa lienee edelleenkin kaupunginosayhdistysten kautta vaikuttaminen lähiympäristöön. Molemmat esittelyssä olleet mallit poikkeavat kuitenkin tästä traditiosta.

Maunulan malli
Maunulan malli juontaa juurensa 1990 – luvun laman jälkeiseen aikaan. Tuolloin Maunula ei mahtunut mukaan Lähiöprojektiin. Kaupunginosassa päätettiin aloittaa omiin resursseihin tukeutuva kehitystyö, jonka keskeisiksi välineiksi rakennettiin aluefoorumit ja erilainen paikallisviestintä, ennen kaikkea omat internetsivut. Kaupunginosan ymmärtämistä systeeminä helpotti onnistunut taistelu alueen toisen keskustan eli Saunabaarin pankkiautomaatin säilyttämisestä. Prosessi osoitti eri toimijoiden keskinäisen riippuvuuden ja sitä kautta myös yhteiset intressit sekä asukastoiminnan mahdollisuudet. Kamppailun kautta opittiin myös seuraamaan ja arvioimaan muutosta. Aktivistit ymmärsivät, että alueen vetovoima rakentuu erilaisille yksilöiden ja perheiden kulutuspäätöksille oli kyse sitten asunnon hankkimisesta tai maitopurkin ostamisesta.

Maunulan mallissa olennaista on tunnistaa eteen tulevat mahdollisuudet, bifurkaatiopisteet, ja rakentaa niiden pohjalta visio paremmasta tulevaisuudesta. Näitä mahdollisuuksia – joihin tartuttiin – olivat vuosituhannen vaihteessa uusi yleiskaavaprosessi, keskustan uudistaminen ja Jokeri-linja. Mahdollisuudet olivat luonteeltaan infrastruktuuriin liittyviä, joten kehittämishorisontistakin tuli pitkä. 10 vuotta on tällaisessa aikajänteessä lyhyt aika. Rakenteelliset uudistukset edellyttivät myös vuorovaikutusvälineiden monipuolista käyttöä ja myös virkakoneiston mukaan vetämistä vuorovaikutukseen. Maunulaan syntynyt traditio on viime vuosina alkanut näkyä myös siinä, että alue on maan laajuisesti pilotti erilaisissa ryhmäkorjaushankkeissa. Kehittämiskonetta on voinut käyttää eteen tuleviin järeän luokan haasteisiin.

Kallio-liike
Kallio-liike sai alkunsa vasta äskettäin Erkki Perälän perustamasta Facebook -ryhmästä, jossa vastustettiin yrityksiä kieltää Kalliossa Veikko Hurstin ruuan jakelu asuntojen hinnan laskun pelossa. Parissa tunnissa ryhmään liittyi satoja jäseniä ja nykyisellään verkostossa on niitä n. 7000. Verkoston lähtökohtana on vastustaa eri tavoin gentrifikaatiota eli taustaltaan boheeminkirjavien ja usein työväenluokkaisten alueiden ilmeen kohotusta trendikkäiksi keskiluokkaan vetoaviksi kaupunginosiksi. Kallio-liike koostuu nuorista tai varhaisessa keski-iässä olevista, joita järjestötyö yhdistyksissä ei kiinnosta. Osaltaan kysymys koko toiminnassa on ollut nykyisen järjestelmän haastamisesta, jossa kaupunginosayhdistys on, ainakin kaupungin hallintoon päin, koko alueen äänitorvi.

Verkostoon voi tulla kuka hyvänsä mukaan joka hyväksyy lähtökohdat. Jokainen sitoutuu vain toimintaan josta pitää niin pitkäksi aikaa kuin haluaa. Tyypillisesti verkostoon tullaan tekemään joku projekti esim. puistokirppis tai muu tapahtuma. Kun se on tehty voi verkostosta häipyä tai jäädä hengailemaan passiivisesti. Verkostoa ei ole juridisesti. Se ei voi saada avustuksia eikä sen päätöksentekoa ole sidottu asetuksin. Kallio-liike on osiensa summa ja osat elävät koko ajan.

Mallien vertailua
Maunulan mallin lähtökohta on etsiä alueen vetovoimaa lisääviä kehittämiskohteita, joista mahdollisimman monet hyötyvät. Alkujaan tavoitteena oli Maunulan negatiivisen kierteen katkaisu. Yhteistä näkökulmaa ja lähestymistapaa hiotaan pitkäjänteisesti erilaisissa tapaamissa sekä viestintäapparaatin kautta. Haetaan siis resurssien keskittämistä muutoksen aikaansaamiseksi. Taustalla häilyy eräänlainen kuvitteellinen alueen viisivuotissuunnitelma. Prosessia dokumentoidaan koko ajan ja siitä yritetään oppia. Toimintatapa on tässäkin verkostomainen. Tavoitteena on saada alueella aikaiseksi syviä muutoksia.

Kallio-liike ei etsi yhteistä näkökulmaa aluekehittämiseen vaan osittain jopa kiistää sellaisen. Esimerkiksi gentrifikaatio jakaa varmasti kalliolaisia. Mallin ehdoton etu on, että se imuroi tehokkaasti toimintaan erilaista – usein tunteista tai maailmankatsomuksesta nousevaa – aktiviteettia. Tämä näkyy lähinnä kirjavina tapahtumina eri puolilla kaupunginosaa. Malli ei oikein sovellu pitemmän aikahorisontin kehitystyöhön. Se on sikälikin Kalliossa Maunulaa vaikeampaa, että väestö, etenkin nuoret, vaihtuu huimaa vauhtia. Alue on myös iso ja kirjava, jolloin intressitkin hajoavat. Kallio-liike on purkaantumistie värikkäälle nuoren polven energialle, joka pyrkii vaikuttamaan lähiympäristöönsä ennen kaikkea sosiaalista mediaa hyödyntämällä.

Mallit eivät pohjimmiltaan ole ristiriitaisia. Ne voisivat hyvin toimia jopa päällekkäin. Pitäisi vain löytää kaupunginosa, joka rakenteeltaan antaisi kaikupohjan molemmille. Maunula ja Kallio ovat tähän liian erilaisia. Ja aina tietysti tarvitaan myös hengen paloa eli aktivisteja. Molemmat ovat kustannusrakenteeltaan keveitä, Kallio -liike itse asiassa täysin omavarainen. Kiinnostavaa olisi peilata molempia malleja myös esimerkiksi Artova (Arabianranta – Toukola – Vanhakaupunki) -malliin, jossa on elementtejä yhdistystoiminnastakin.

Alueiden kehittämismallit ovat aiheena ajankohtaisia myös Helsingin lähidemokratiaprosessiin liittyen. Kiinnostavia vertailualueita tältä kannalta olisivat ainakin Mellunkylä ja Vuosaari.

LISÄTIETOJA
Kansalaistoiminta kaupungissa tilaisuuden 22.2.2012 kalvot ja valokuvat 

Filosofian maisteri Sirkku Wallin väitteli 20.9.2019 aiheesta Managing urban complexity – Participatory planning, self-organization and co-production of urban space. Väitöskirjan mukaan kaupunkikehitys on kompleksinen prosessi, joka ei ole ratkaistavissa yksinomaan kaavoituksen ja rakentamisen keinoin. Kaupunkisuunnittelun tulisi oppia tunnistamaan ruohonjuuritason toiminta ja paikallisuuden dynamiikka, jotka vaikuttavat kaupunkikehitykseen. Väitös perustuu lähes vuosikymmenen mittaiseen toimintatutkimukseen Helsingin Herttoniemen kaupunginosassa.

Väitöstutkimuksen mukaan kaupunkisuunnittelun tulisikin oppia tunnistamaan ruohonjuuritason toiminta ja paikallisuuden dynamiikka, jotka vaikuttavat kaupunkikehitykseen. Näin menetellen kaupunkitilan ja kaupungin toimintojen muutosten ymmärtäminen, seuranta ja jopa hallinta ovat mahdollisia.

Kaupunkilaisten omaehtoinen toiminta kehittää kaupunkia positiivisella tavalla luomalla palveluja ja toimintaa, uusia tilojen käyttötarkoituksia sekä korjaamalla ja ylläpitämällä kaupunkitilaa. Samalla omaehtoinen toiminta haastaa ja täydentää virallista, ylhäältä alaspäin toimivaa suunnittelukoneistoa.

Väitöstyö esittää ratkaisuna lineaarisen kaupunkisuunnittelun täydentämistä (expanded urban planning). Monipuolisemmalla suunnitteluotteella ja toimijalähtöisillä suunnittelumenetelmillä saadaan tarttumapinta kaupungin kompleksiseen muutokseen. Samalla myös valtaistetaan kansalaistoimijat oman kaupunginosansa ja elinympäristönsä parantamiseen aina strategisesta kaupunkisuunnittelusta lähiympäristön suunnitteluun sekä konkreettisiin toimiin elinympäristön viihtyisyyden edistämisessä.

Vastaväittäjänä toimi erikoistutkija Maija Faehnle ja väitöskirjatyön valvojana professori Marketta Kyttä.

LISÄTIETOJA
Managing urban complexity – Participatory planning, self-organization and co-production of urban space  

Kaupunginosien kehittäjäverkosto eli KaKe tekee matkan Tallinnaan 18.-19.10.2019. Matkan tavoitteena on tutustua asukas- ja kaupunginosatoimintaan Tallinnassa ja käydä keskustelua kaupunkiaktivismin ja -kehittämisen kehityssuunnista.

Matkalle lähdetään perjantaina 18.10. klo 8.30 Eckerö-linellä. Takaisin tullaan lauantaina 19.10.2019.

Matkalla jatketaan 12.9. Vuosaaren tapaamisen aiheista. Kakessa testataan toimintamallia, jossa KaKe tekee vierailun kaupunginosaan. Tapaamisen aikana paikalliset esittelevät oman alueensa kehittämistä ja historiaa. Ideana on, että käytäntö tai todellisuus käyvät vuorovaikutusta teorian kanssa.

LISÄTIETOJA
Eckerö-line

 Miten asunto- ja maapolitiikalla luodaan kuntiin elinvoimaa? Millaisia ilmiöitä ja haasteita tulevaisuuden asumisessa on, entä millaisia luovia ratkaisujavoi löytyä asuinympäristöjen kehittämiseen? Tule kuulemaan vastauksia kysymyksiin MAL-verkoston, ARA:n ja Tampereen yliopiston Asumisella elinvoimaa -webinaariin ti 19.5. kello 12-15.30! Ilmoittautuminen päättyy ma 18.5.2020.

Webinaari alkaa ympäristöministeriön tervehdyksellä, oheisesta liitteestä näette koko ohjelman.

OHJEET 

Webinaari järjestetään Teamsin kautta, ilmoittautuneille lähetetään ohjeet ja Teams-linkki sähköpostitse lähempänä webinaaria. Ilmoittautumalla webinaariin varmistat, että saat linkin sekä esitykset sähköpostiisi.

Voitte ilmoittautuawebinaariin suoraan TÄSTÄ linkistä.

Klo 12.00 SEMINAARI ALKAA

Tervetulosanat ja johdatus aiheeseen: Professori Panu Lehtovuori, Tampereen yliopisto.

Ympäristöministeriön ajankohtaistervehdys asumisen kehittäjille. Mikko Friipyöli, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö.

KLO 12.20 ASUNTO- JA MAAPOLITIIKKA ELINVOIMAN TUOTTAJINA

• Kohti vaikuttavampaa asuntopolitiikka. Janne Antikainen, kehitysjohtaja, MDI.

• Asumisen tulevaisuuden näkökulmia. Johtaja Aija Tasa, Rakli.

• Aktiivisen maapolitiikan mahdollisuudet ja vaikutukset yhdyskuntarakenteen ohjaamiseen, asumisen laatuun ja hintaan. Kaavoitusjohtaja Matti Jääskeläinen, Pirkkalan kunta.

• Monipuolinen asuminen maakunnan voimavarana. Hämeen liiton maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen.

Keskustelu ja tauko

KLO 13.45 LUOVAT RATKAISUT ASUINYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMISESSÄ

•Innovatiivista kaupunkipientalo- ja kerrostalotypologiaa Britanniassa ja Tanskassa. Asuntosuunnittelun tutkijatohtori Jyrki Tarpio, Tampereen yliopisto.

•Kaavoituksella kohtuuhintaista, hyvällä suunnittelulla laadukasta. Sampo Vallius, erityisasiantuntija, ARA.

Keskustelu ja tauko

KLO 14.30 ASUMISEN UUDET MAHDOLLISUUDET

Vetäjä: Jarmo Lindén, johtaja, ARA. Yhteiskunta muuttuu, mutta miten hyvin kunnissa on varauduttu yhteiskunnalliseen muutokseen? Rullaako asuntotuotanto edelleen ”business as usual”? Paneelin asumisen asiantuntijat ruotivat yhdessä työelämän ja asumispreferenssien muutoksia ja kaupungistumisen vaikutuksia.

Panelisteina mm. arkkitehti Kirsti Sivén, Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy:stä, Pirkkalan kunnan kaavoitusjohtaja Matti Jääskeläinen ja Hämeen liiton maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen.

KLO 15.15-15.25 PÄÄTÖSSANAT

Professori Panu Lehtovuori