Ilmoittaudu kaupunkitutkimuksen päiville 27.-28.4.2017!!!

Kaupunkitutkimuksen päivät järjestetään 27.-28.4.2017 Tieteiden talolla Helsingissä, teemalla ’Kaupunkien aika’. Kaupungit ovat kerrostumia – niissä vaikuttavat ja ovat näkyvillä yhtä aikaa mennyt, nykyinen ja tuleva.  Millaisia ovat olleet, ovat ja tulevat olemaan kaupunkeihin vaikuttavat voimat ja nämä kaupunkeja muokkaavat ilmiöt? Ruohonkärjillä on seminaarissa oma työryhmä ”Kaupunginosien aika – Mosaiikkimaisen muutoksen ymmärtäminen”. Tule keskustelemaan kaupunginosien muutoksesta!

Katso kaupunkitutkimuspäivien ohjelma

Ilmoittaudu seminaariin!!

Osallistumismaksut:

30 euroa järjestävien seurojen jäsenet
45 euroa ei-jäsenet
10 euroa perustutkinto-opiskelijat
+ 5 euroa torstain 27.4. iltavastaanotto

Työryhmäkuvaukset ja yhteystiedot:

1) Kaupunkia muuttavat lapset ja nuoret, kaupungissa muuttuva lapsuus ja nuoruus / Kirsi Saarikangas, Johanna Lilius ja Veera Moll

2) Uusi aika, uudet taidot? Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun koulutus murroksessa / Markku Norvasuo ja Hanna Mattila

3) Paikkojen erityisyys kaupunkiympäristön kehittämisessä / Tuija-Liisa Soininen ja Ari Jokinen

4) Suurista kertomuksista paikallisiin tekoihin – kaupunkien brändit, kulttuuriympäristöt ja identiteetit / Salla Jokela ja Hannu Linkola

5) Lisää kaupunkia? Kaupunkien täyttöalueet / Matti O. Hannikainen ja Jarmo Saarikivi

6) Kaupunginosien aika – Mosaiikkimaisen muutoksen ymmärtäminen / Eino Rantala

7) Muuttuu – ei muutu – muuttuu sittenkin! Urbanisaation monitasoisuus / Helena Leino, Vesa Kanninen ja Kaisa Schmidt-Thomé.

8) Oikeus ja eriarvoisuus kaupungissa / Mika Hyötyläinen ja Janne Viitamies

9) Tulevaisuuden kaupungit – kriisi vai kukoistus? / Panu Lehtovuori, Aleksi Neuvonen

10) Estetiikka kaupungissa, nyt ja tulevaisuudessa / Arto Haapala ja Raine Mäntysalo

11) Kaupungin kokemukselliset kerrostumat kaupunkilaisuuden rakentumisessa / Mervi Ilmonen ja Laura Berger

12) Virtuaalikaupunki – kehittämisen ja kokemisen näkökulmia / Osmo Kuusi ja Marja-Liisa Viherä

Deliberatiivisen demokratian tutkimus- ja kehittämispäivä 21.11.2017 Espoossa

Deliberatiivisen demokratian tutkimus- ja kehittämispäivä 21.11.2017 pidetään Espoossa. Aiheena on osallistuva budjetointi. Miten toteuttaa osallistuvaa budjetointia kunnassa, maakunnassa tai muissa organisaatioissa? Osallistuvan budjetoinnin tutkimus- ja kehityspäivä tuo esiin käytännön esimerkkejä, hyviä ohjeita, uusinta tutkimusta ja käytännönläheistä työpajatyöskentelyä osallistuvan budjetoinnin toteuttamisesta laadukkaasti. Tutustut parhaisiin esimerkkeihin Pariisista Suomeen.

Päivä on tarkoitettu kaikille tutkijoille, viranhaltijoille, päättäjille, kansalaisyhteiskunnan muille alan toimijoille, jotka haluavat oppia soveltamaan osallistuvaa budjetointia, perehtyä aiheen tutkimukseen ja keskustella alan toimijoiden kanssa.

Alustava ohjelma
Paikka Espoon valtuustotalo
9.00 Avaus
– Miksi maailma tarvitsee osallistuvaa budjetointia? Miten sitä on tehty Pariisissa vuodesta 2014 – 2016, nyt 100 Me?, Yves Matthieu, co-directeur de Missions Publiques, Ranska
Tapausesimerkit Suomesta: Helsinki, Espoo, Vantaa, sinun kuntasi?
11.30 – 12.30 Lounas
– minimessut: Työkalut, menetelmät ja alustat esittäytyvät
Ajankohtaisin tutkimus osallistuvaan budjetointiin ja osallistamiseen kunnissa sekä maakunnissa
Keynote 2, puhuja kerrotaan myöhemmin
16 Lopetus

Call for papers ja case-esittelyjen sekä osallistujien ilmoittautuminen avataan piakkoin. Pysy kuulolla!

Päivän järjestävät: 
Deliberatiivisen demokratian instituutti
Demos Helsinki
Espoon Kaupunki
Kuntaliitto
Open Knowledge Finland
Osuuskunta Ehta Raha

LISÄTIETOJA
Deliberatiivisen demokratian instituutin Fb-sivut

Suomen Kuntaliitto: Osallistuva budjetointi kunnissa ja maakunnissa

Helsinki sai 39 demokratiapilottiehdotusta

Helsingin kaupunki sai 39 demokratiapilottiehdotusta. Kaupunki järjesti 3.-30.9.2012 avoimen haun kokeilussa, jossa etsitään uusia toimintamalleja kaupunkilaisten osallistumisen ja alueellisen vaikuttamisen lisäämiseksi. Ehdotusten edustajat kutsutaan  lokakuussa kaupungintalolle informaatio- ja keskustelutilaisuuteen. Päätökset vuoden 2013 alusta alkavista piloteista tehdään marraskuussa.

Pilotteja valitaan yhteensä yhdeksän. Kuuden alueellisen pilotin lisäksi valitaan kolme teemakohdetta. Näissä kansalaisosallistumista kehitetään jonkin teeman puitteissa. Teemakohteista yksi on Helsingin kaupunginhallituksen 25.6.2012 päätöksen mukaisesti kaupungin nuorten Ruuti-vaikuttamisjärjestelmä.

Esitykset kohdistuvat seuraaville alueille: Alppikylän – Jakomäki, Arabianranta – Toukola – Vanha kaupunki, Herttoniemi, Itä-Pasila, Kalasatama, Kallahti, Kannelmäki, Konala, Koskela – Kumpula – Käpylä, Lauttasaari, Malminkartano, Maunula, Maunula – Pohjois-Haaga, Mellunkylä, Mellunmäki, Meri-Rastila, Pukinmäki, Puu-Vallila, Siltamäki – Suutarila – Töyrynummi, Tapaninvainio, Tapulikaupunki, Töölö – Herttoniemi – Laajasalo ja Vuosaari.

Malminkartanosta tuli peräti kolme ehdotusta, mikä todiste alueen elinvoimaisuudesta.

Ehdotusten aihepiirit liittyivät lähiömäisten alueiden kehittämiseen, kaavoitukseen ja kiinteistöjalostukseen, asukas- ja toimitiloihin, kulttuuriin, sosiaalisiin medioihin ja viestintään, tapahtumiin ja yhteisöllisyyteen ja erityisryhmien integroimiseen. Erityisryhmiä olivat nuoret ja maahanmuuttajat. Joissakin ehdotuksen lähtökohtana on uuden menetelmän tai teknologian kokeilu osallistumisessa. Pyöräilijöiltä tuli oma ehdotus.

Kaiken kaikkeaan voidaan todeta, että innovaatiodemokratia toimi jopa paljon paremmin kuin Sitran Uusi demokratia -hankkeessa. Tehokkaalla tiedotuksella olisi ehdotusten määrää voitu kasvattaa, jolloin valintojen vaihtoehtoja olisi ollut enemmän.

Nyt vain vertailemaan ja analysoimaan ehdotuksia sekä pohtimaan, mitä näistä voisi oivaltaa, oppia.

Samoin voisi myös analysoida itse kilpailuprosessia ja ehdotusten kehittäjien toimintaa ideansa valmistelussa.

Kaupunginosien kehittäjäverkosto eli KaKe järjestää  to 4.10.2012 klo 16.30 Malmitalolla (Ala-Malmin tori 1, 2. kerros) tilaisuuden, jossa myös keskustellaan ideakilpailun saaliista.

LISÄTIETOJA
Demokratiapilotti  

Sitra: Uusi demokratia 

Ks. Googlesta ”Innovaatiodemokratia”   

Voit kommentoida pilottihakua Facebookissa!!

LISTA HANKE-EHDOTUKSISTA

ALUE NIMI SIVUSTO
1 Malminkartano Sovun pelto 10.9.
2 Maunula, Pohjois-Haaga Suuri demokratiapeli 17.9.
3 Konala Kahvitauko 17.9.
4 Vuosaari Lähidemokratiaa Vuosaareen 26.9.
5 Koskela Kumpula Käpylä Asukkaat mukaan Koskelan entisen sairaala-alueen suunnitteluun 26.9.
6 Kalasatama Kulttuurikortteli 27.9.
7 Malminkartano Mainio Malminkartano 27.9.
8 Itä-Pasila Lähidemokratian vahvistaminen kaupunginosatasolla 28.9.
9 Meri-Rastila Osallistavan kaupunkisuunnittelun pilottihanke 28.9.
10 Linnunlaulun aukea ja riemun lähde Kaitalahteen 28.9.
11 Nuorten digitarinapaja 28.9.
12 Kannelmäki SEUROJEN TILA – Kaupunkilaistoiminnan keskus 28.9.
13 Pukinmäki Pukinmäen vahvat verkostot 28.9.
14 Maunula  Maunulan demokratiahanke 28.9.
15 Länsi-Helsinki Kohtaamispaikka nuorille aikuisille 28.9.
16 Alppikylän ja Jakomäen Siks kun ympäristöllä on väliä 29.9.
17 Arabianranta, Toukola ja Vanhankaupunki Arabianranta, Toukola ja Vanhankaupunki demokraattisen päätöksenteon kasvualustana 29.9.
18 Prototype Helsinki 29.9.
19 Lauttasaari Lauttasaari itsenäiseksi kunnaksi. #==> Voidaan paremmin. 29.9.
20 Koko kaupunki Kaupunkilaisten raati – kaupunkilaisten ääni päätöksenteon tueksi 30.9.
21 Siltamäki-Suutarila-Töyrynummi Kääntyvä kierre 30.9.
22 Töölö, Herttoniemi ja Laajasalo Kaupunginosan Sanom.at – kaupunginosan sosiaalinen media 30.9.
23 Tapaninvainio Me asumme täällä! – lähidemokratiatyökalu testissä Tapaninvainiossa 30.9.
24 Kalasatama Kulttuuridemokratiaa konteissa! 30.9.
25 Malminkartano Asukasyhdistyksestä lähidemokratiaan 30.9.
26 Kallahti Naapurijuhlat 30.9.
27 Teema Toivomuspuu 30.9.
28 Puu-Vallila Kestävyyden viestijuoksu: Naapuria ei jätetä! 30.9.
29 Teema Helsingin pyöräilevät kaupunginosat 30.9.
30 Herttoniemi Fastholman kaupunginosapuisto 30.9.
31 Mellunmäki Lähidemokratiaa Mellunmäkeläisittäin – Läheisyysperiaatteen palauttaminen alueelliseen vaikuttamiseen 30.9.
32 Torikorttelit Kaupunkilaisille avoin ompelukahvila 30.9.
33 Teema Nappi Naapuri 30.9.
34 Mellunkylä Vetoa ja Voimaa Mellunkylään  1.10.
35 Pohjois-Haaga Unelmien Thalian aukio – Pohjois-Haagan olohuone 30.9.
36 Meri-Rastila, Rastila Osallistuvan vaihtoehtosuunnittelun kehittäminen 3.10.
37 Tapulikaupunki Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen oman kaupunginosan hoidossa 3.10.
38 Kruununhaka Kaupunginosakohtainen yhteisuunnittelu 30.9.

Kirjatapaaminen to 3.5.

kake 3

KaKe3:n kirjatapaaminen pidettiin torstaina 3.5.2012 Kulttuurikeskuksen tiloissa (Kalevankatu 6, 5. krs). Tapaamisessa pohdittiin KaKe3-kirjan kirjoittamisen tilannetta eli momenttumia, sisältöjä, mahdollisia kirjoittajia ja tekemisen aikataulua. Aikataulua joudutaan myöhentämään.

KaKe-tapaamiseen ovat tervetulleita kaikki kirjan kirjoittamisesta kiinnostuneet. Kirjan teemat liittyvät kaupunginosien kehittämiseen. 

Tapaamisessa keskustellaan kaupunginosien uusimmista ilmiöistä kuten kaupunginosaliikkeistä. Toinen keskeinen ajankohtainen teema on Helsingin uuden yleiskaavan valmistelu ja siihen liittyvä verkostokaupunkiajattelu.

Tapaamiseen ovat tervetulleita keskustelemaan paitsi potentiaaliset kirjoittajat myös KaKe-verkoston hengailijat (sekä toki myös Facebook-tykkääjät).

Jos et ole päässyt osallistumaan yhteistapaamisiimme, niin ota yhteyttä Ari Tolvaseen, puh. 0400-876 433.

pdfKaKe3:n 3.5.2012 tapaamisessa esitetyt kalvot711.67 KB

Voit kommentoida Ruohonkärjet -toimintaa Facebookissa!!

LISÄTIETOJA
KaKe3 -kirjaprosessi

KUVAT ALLA

KaKe-kirjojen kansia: KaKe1 eli Neloskierrettä kaupunginosiin (2005) ja KaKe2 eli Ruohonjuuresta ruohonkärjeksi (2010)

kake 2kake 1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Potentiaalinen KaKe3-kirjan kansi

KaKe arvioi toimintamalliansa to 21.2. Oodissa

pdf

Kaupunginosien kehittäjäverkosto eli KaKe kokoontui keskustakirjasto Oodissa (ryhmätila 4) torstaina 21.2.2019 klo 17-19 /arvioimaan toimintamalliaan. Mikä on KaKen toiminnan tarkoitus ja tavoitteet? Mitkä ovat KaKen toimintatavat ja keinot saavuttaa tavoitteensa. Miten toiminta on roolitettu KaKen sisällä ja keiden kanssa KaKe tekee yhteistyötä. Muistelimme KaKen syntyvaiheita ja kehitysprosessia vuodesta 2002 alkaen. Paikalla oli yhdeksän kakelaista. Keskustelussa nousivat esille teemoina segregaation torjunta ja ilmastomuutoksen hillintä sekä ymmärryksen kasvattamisen ja oppimisen näkökulma.

Kokouksen keskeinen opetus oli, että verkostomaisen organisaation toiminnan kehittämistä ei kannata lähestyä missiosta, teemoista ja keinoista käsin vaan tärkeinä pidettävistä teemoista, joissa toivotaan edistystä. Toinen opetus oli, että jokaisen osallistujan tulisi kertoa muutokseen liittyvistä uskomuksista. Uskomuksiin vaikuttaa itse kunkin tausta kuten ammatti ja työkokemus. Keskeisiin uskomuksiin liittyy, ketkä muutoksessa ovat subjekteja ja keiden kanssa kannattaa liittoutua. Kokouksessa selvisi myös, että Helka on tekemässä omaa visiotaan.

Segregaatiota pohditaan 25.-26.4.2019 kaupunkitutkimuksen päivillä. Alueiden roolista kasvihuoneilmiön hillinnästä käydään keskustelua kesäkuun KaKe-kokouksessa. Teemakohtaisissa tarkasteluissa käydään lävitse kuhunkin teemaan liittyviä jäsenyksiä  ja myös uskomuksia muutoksesta.

Jatkamme KaKen roolin pohdintaa seuraavissa kokouksissa.

Aika: to 21.2.2019 klo 17-19 

Paikka: Keskustakirjasto Oodi, ryhmätila 4  

LISÄTIETOJA
KaKen toimintakertomukset494.3 KB  

pdfKaKen toiminnan pohdintaa (2002-2019)2.99 MB 

pdfSimo Sankarin analyysiä KaKen tilanteesta591.94 KB  

pdfKaKen 3.5.2012 tapaamisen materiaalia711.67 KB

Lyonin mallista ilmestynyt raportti

lyon_ikoni.jpg
lyon_ikoni.jpg

Lyonin mallilla tarkoitetaan järjestelmää, jossa julkista tukea nauttivat kulttuurilaitokset ja taitelijaryhmät jalkautuvat kulttuuripalveluiden katveeseen jäävien kansalaisten pariin. Kulttuuri on myös vahvasti mukana erityisesti ns. haasteellisten kaupunginosien profiloinnissa ja alueiden vetovoiman lisääjänä. Helsingin kulttuurikeskus on julkaissut raportin Lyonin mallista. Siinä on kuvattu mallin keskeiset piirteet sekä poimittu esimerkkejä eri Lyonin kaupunginosista ja kulttuurilaitosten kenttätyöstä.

 

LUE raportti verkossa

Kommentoi Lyonin mallia Facebookissa!!

Ruohonkärjet -sivustolla on myös materiaalia em. mallista.

lyon_kansi.jpg

Helkan seminaari käynnisti yhteisen oppimisprosessin

pdf

Helsingin kaupunginosat Helka ry järjesti torstaina 21.3.2013 Stadionilla yleiskaavaseminaarin kaupunginosille. Paikalla oli väkeä noin 20 kaupunginosayhdistyksestä. Helkan seminaari käynnisti kaupunginosien oman ”yleiskaavajärkeilyn” ks. tilaisuuden valokuvat. Ryhmätöiden tulokset luokiteltiin teemoittain ja alueittain. Tilaisuuden lopussa sovittiin, että kaupunginosat järjestävät loppukeväästä omia paikallisia yleiskaavatilaisuuksia naapurikaupunginosien kanssa. Syyskuussa kokoonnutaan seuraavan kerran kaupunginosien yhteiseen yleiskaavatilaisuuteen. 

Helkan toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka avasi tilaisuuden ja totesi: ”Yleiskaavan laadinnassa on erotettavissa toisaalta prosessi ja yleiskaavan sisällöt. Prosessissa on Helkan näkökulmasta kiinnostavaa, miten Helsingin eri alueiden asukkaiden näkemys ja paikallinen tietämys saadaan mukaan uuteen yleiskaavaan. Seminaari-illan tarkoituksena on myös verkottua naapurikaupunginosien kanssa ja tarkastella löydetäänkö teemoja, joita voitaisiin lähteä yhdessä kehittelemään.”

Yleiskaavasuunnittelija Crista Toivola esitteli uuden yleiskaavan tavoitteita, keskeisiä ideoita ja aikataulua.  Kaupunkisuunnitteluvirastosta paikalla oli myös vuorovaikutussuunnittelija Maija Mattila.

Helkan yleiskaavaryhmän vetäjä Simo Sankari esitti näkökulmia yleiskaavajärkeilylle. Esityksensä lopussa Sankari kiteytti yleiskaavan haasteiksi: Miten saada makro- ja mikrotason toimijat ja järkeily kohtaamaan? Millainen kommunikaatiojärjestelmä ja toimijoiden verkostorakenne tuottaa luovimman prosessin ja parhaimman yleiskaavan?

Seminaarissa teetettiin osallistujilla ryhmätyö, jossa kaupunginosien aktiiveja oli pyydetty määrittämään oman alueensa keskeiset kehittämistavoitteet tai ratkaistavat ongelmat. Ks. seminaarissa tuotettu materiaali teemoittain ja alueittain.

Seminaarin loppukeskustelussa sovittiin: 

1) että kaupunginosat järjestävät loppukeväästä omia useamman kaupunginosan seminaareja.

2) Seuraavan kerran kaupunginosat kokoontuvat yhteiseen seminaariin alkusyksystä.

3) Helkan yleiskaavaryhmä antaa ohjeita ja neuvoja kaupunginosayhdistyksille niiden omaan yleiskaavatyöhön.

valokuvat_2013_03_21 yhteensopivuustila.pdf2.17 MB  

pdfRyhmätyön tulokset lajiteltuna alueittain.pdf7.39 KB  

pdfRyhmätyn tulokset lajiteltu teemoittain.pdf7.3 KB  

pdfSeminaarin palaute.pdf11.46 KB

Asiaa voi kommentoida Ruohonkärkien Facebook-sivuilla

LISÄTIETOJA
Yleiskaavaan liittyvä aineisto  

 

 

Vieraskielisten määrä Helsingin seudulla kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä

Pääkaupunkiseudulle ja sen kehyskunnille laadittu väestöennuste arvioi, että alueen vieraskielisen väestön määrä tulee kasvamaan nykyisestä 127 000:sta lähes 300 000:een vuoteen 2030 mennessä. Vieraskielisten tai taustaltaan ulkomaalaisten osuus seudun koko väestöstä tulee ennusteen mukaan kohoamaan nykyisestä 9 prosentista noin 18 prosenttiin. Vuosi 2030 on sama, johon uuden valmisteilla olevan yleiskaavan aikajänne tähtää. Maahanmuutto on keskeinen PKS-seudun kehitykseen vaikuttava ja Helsingin yleiskaavan valmistelua ohjaava ulkopuolinen muutostekijä.

Helsingissä muunkielisen väestön määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä tämänhetkisestä 68 000:sta 146 000:een ja osuus koko väestöstä vajaasta 12 prosentista 21 prosenttiin.

Ennuste mukailee aiempia arvioita vieraskielisten määrän ja alueellisen sijoittumisen kehityksestä. Jo entuudes-taan tiedetään, että muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä Helsingin seudulla on 2000-luvun aikana kaksinkertaistunut. Aiemmat tutkimukset myös osoittavat, että ulkomaalaistaustainen väestö keskittyy niin Suomessa kuin ulkomaillakin suuriin kaupunkikeskuksiin.

Muunkielisten osuus Helsingin seudun koko väestöstä on kansainvälisessä katsannossa edelleen verrattain alhainen. Esimerkiksi Tukholman läänissä vastaava luku on 27 prosenttia. Edes uusimman ennusteen toteutuessa vieraskielisen väestön osuus ei saavuta muiden pohjoismaisten pääkaupunkien tasoa.

 

Asiaa voi kommentoida Ruohonkärkien Facebook-sivuilla

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste vuosille 2013-2030 on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa:

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2013-2030 (kalvosarja)  

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2013-2030 (raportti)   

 

Kake tekee työryhmäehdotuksen kaupunkitutkimuksen päiville

Kaupunginosien kehittäjäverkosto eli KaKe kokoontuu tiistaina 16.1.2018 klo 17 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa (Yliopistokatu 4) muotoilemaan työryhmäehdotusta Kaupunkitutkimuksen päiville 3.-4.5.2018. KaKen työryhmän teema koskee kaupunginosia ja siinä on mahdollista arvioida muun muassa lähiöohjelman tai -projektin opetuksia vuosilta 1996-2017. Lisäksi työryhmässä käydä keskustelua toimijuudesta asuinalueella sekä uskomuksista asuinalueiden kehittämisestä. Siinä on mahdollista esittää näkemyksiä viime aikojen osallisuuskeskustelusta. Työryhmähaku päättyy pe 19.1.2018.

Ohessa muistutukseksi viime KaKen glögitapaamisen 22.12.2017 keskustelun taustamateriaalia:

a. Osallisuusajattelu ja osallisuusmallit. Arvioidaan kaupungin osallisuuskäsitystä ja miten se asemoituu mm. Eeva Luhtakallion ja Maria Mustrannan kirjaseen Demokratia suomalaisessa lähiössä (Into).

Luhtakallio kertoi tutkimuksistaan myös radiossa (Lähde ja Hämäläinen: Suomen ihme).

b. Helsingin alueellisen kulttuurityön mallin jäsennys. Pilotin ympärillä on pidetty erilaisia tapaamisia ja mallia on jalostettu eteenpäin. Olisiko mallinnuksista hyötyä myös muille vastaaville kumppanuushankkeille?

Nähdään taas Tiedekulman kahvilan aulassa!

Tilaisuus on avoin, kutsu kaverisikin!

LISÄTIETOJA
Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4) 

Kaupunkitutkimuksen päivät

Eeva Luhtakallio & Maria Mustranta (2017) Demokratia suomalaisessa lähiössä 

Lähde ja Hämäläinen: Suomen ihme 

”Kuvaukset lähiöasukkaiden osallistamisesta ovat tragikoomisia” – Raportti demokratiasta suomalaisessa lähiössä kouraisi syvältä ex-kaupunkipäättäjä Pekka Sauria

 

Kaken glögitilaisuus ke 11.12.2019 klo 17

Kaupunginosien kehittäjäverkoston eli KaKen perinteinen glögitilaisuus pidetään keskiviikkona 11.12.2019. Tapaamme klo 17 Kaupunginmuseossa (Aleksanterinkatu 16)ja tutustumme näyttelyyn Pullopostia Kurvista. Sen jälkeen siirrymme lähiravintolaan. Tilaisuudessa käydään keskustelua kompleksisuudesta ja kaupunginosakehittämisestä, osallistuvasta budjetoinnista sekä vuoden 2020 kaupunkitutkimuksen päivistä. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita keskustelemaan kaupunginosien omaehtoisesta kehittämisestä.

Katso viime vuoden 13.12.2018 glögitilaisuuden keskustelun aiheet.

LISÄTIETOJA

Sirkku Wallinin väitöskirja  
Susa Erärannan väitöskirja  
Osallistuva budjetointi Helsingissä   

Vuoden 2019 KaKen kaupunkitutkimuksen päivien työryhmä