KaKe-tiedoitteita julkaistiin 2003-2005 viisi numeroa Kaupunginosien kehittäjäverkosto -hankkeessa.
KaKe Tiedote nro IV
Kaupunginosien kehittäjäverkoston tiedote IV (joulukuu 2004) – Oppimisesta elinvoimaa – Kaupunginosien kehittämisverkosto -hankkeen (2002-2004) viimeinen hankkeen aikainen julkaisu. KaKe V julkaistiin postuumisti keväällä 2005.
KaKe Tiedote IV, sivut 1 – 8 (142.79 KB)
KaKe Tiedote IV, sivut 9 – 33 (738.88 KB)
Lue, miten KaKessa pohdittiin tulevaisuutta joulukuussa 2004!
Tapaaminen 25.8.2011
Perinteiset "KaKe-uinnit" järjestettiin torstaina 25.2011 klo 17. Kohtauspaikkana oli Merisataman kompassiruusu, josta jatkoimme KOM-teatterin ravintolaan.
Ilta tuotti seuraavia näkökulmia:
– Uusia ideatason muutostekijöitä ilmestynyt tapahtumahorisonttiin touko- kesäkuussa 2011: 1) arvoverkko (sosiaalivirasto 24.5.2011), verkostokaupunki (kaupunkisuunnitteluvirasto, 11.5.2011) ja Energiatehokas Helsinki (7.-28.6.2011).
– Arvoverkon myötä kiinnostavaksi teemaksi on nousemassa monitoimijaisuuden hallinta. Pitäisikö arvoverkko ottaa kirjan kattokäsitteeksi? Arvoverkon käsite on toistaiseksi aika abstraktilla tasolla. Sitä pitäisi avata ja tulkita käytännön tasolla esimerkkejä käyttäen.
– Demos -> hyvinvointipalvelujen uudelleen arviointi -> yksilön ja yhteisön suhde
– Timo Kopomaan kirjan julkistus 14.9.2011 klo 10 näyttelytila Laiturissa
– Lähiöohjelmakauden 2008-2011 arviointi lähestyy. Mitä opittu? Mitä tämän kauden jälkeen? Bifurkaatio?
– Suuri murros käynnissä: 40-lukulaiset marssivat eläkkeelle, uusia henkilöitä remmiin, uusia haasteita, uusia ideoita
– KaKe-Tallinna -kirjatyöpaja lokakuussa. Tarkempi ajankohta sovitaan Kopomaan kirjan julkistustilaisuuden jälkeen
– KaKe 3 -kirjan aikataulu myöhentyy, julkaisutilaisuus on Maunulan XVI kesäseminaarissa 8.6.2012
– KaKe-uintien konseptia muutettava. Äijälajit kuten leuanveto ja meriuinti eivät enää vedä massoja. Vaihtoehtoina ensi kesänä ovat Suomenlinna ja Itä-Pakilan siirtolapuutarha (ja sen sauna ja uimaranta)
Lähiö 2.0 -kirja
Lähiö 2.0 – utopiaa ja totta on keskusteleva puheenvuoro esikaupunkialueiden kehittämiseksi. Kaupunkitutkija Timo Kopomaan monet esimerkit kertovat kaupungista, urbaanista asumisen- ja elämäntavasta. Ne eivät suostu toistamaan tuttua mielikuvaa lähiöistä.
Kaupunkitutkimus ja erityisesti kaupunkisuunnittelututkimus on aina tuntenut vetoa utooppiseen ajatteluun. Mahdollisina lähiöiden kehittämisstrategioina kirjataan neljä näkemystä ja tulevaisuuden kuvaa, jotka tosiokuvitteellisesti asettuvat vuodelle 2015. Nämä ovat uusasumalähiö, retrolähiö, leppoistettu lähiökaupunginosa ja puolustettu lähiövyöhyke.
Leppoisassa lähiössä kunnioitetaan alueen ominaispiirteitä ja kehitetään kaupunginosaa sen yhteisöjen ja ryhmien omarytmisyyttä tukien. Kiireen vastustamisesta on ohjenuoraksi myös kaupunkisuunnitteluun ja -politiikkaan. Omat rauhalliset ja viihtyisän tiiviit kaupunkimiljöömme voisivat olla suuntaamassa mahdollisten uusien lähiöiden suunnittelua. Paikoin on kannettu huolta ja syystäkin, että esikaupunkialueilla ei ole riittävästi identiteettiä, omaa paikan luonnetta tai että nämä ovat ohentuneet siten, että kaupunginosalla ei ole vetovoimaa.
Julkaisu Lähiö 2.0 on kirjoitettu niille, joita kiinnostaa laadukas kaupunkiasuminen.
Kommentoi kirjaa Facebookissa!!
LUE NETISSÄ
Timo Kopomaa: Lähiö 2.0 -kirja (982.50 KB)
Tapaaminen 21.6.2011
Pysähtyneisyys – Muutos -kirjatapaamisessa Kulkessa paikalla olivat Ari, Saeeda, Terttu ja Hannu sekä uusina osallistujina Jenni ja Seija. Tapaamisessa keskusteltiin seuraavan kirjan artikkeleista. Jani Päivänen oli lähettänyt etukäteen tiivistelmän artikkeli-ideasta Kollektiivinen äly – Case Finnoo-Kaitaa.
Kirjan pääteema on siis Pysähtyneisyys – Muutos kaupunginosissa. Tulkintakehikoksi näyttäisi kehkeytyvän etenkin Helsingin sosiaalivirastossa kehitetty arvoverkkoajattelu ja kompleksisten systeemien hallinta. Teoria muodostaa yhteisen tarttumapinnan erilaisille kaupunginosien toimintaa kuvaaville tarinoille. Teoriaa ei tarvitse pelästyä, sanahirviöiden takana aukeaa kuitenkin hyvinkin käsitettäviä ja vuorovaikusta helpottavia hahmotuksia.
Kirjoitusten tyylin tulisi olla helposti avautuvaa. Kirjasta ei ole tulossa tieteellistä julkaisua tarkkoine lähdeviitteineen, pikemminkin pamflettimainen visiointi tulevaisuuden uusista poluista ja mahdollisuuksista. Kohderyhmänä eivät ole pelkästään akateemiset piirit vaan kaikki alueellisesta toiminnasta kiinnostuneet. Kirjan rakenne ja käsittelytapa ovat vielä avoimia. Aikaisemmista teoksista saadun palautteen mukaan luettavuuteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.
Tarkoitus on että kirjan teemoja työstetään myös pienryhmissä. Ryhmien välillä on oltava keskusteluyhteys ja tekstien kommentointimahdollisuus. Alla oleva ryhmäjako on viitteellinen ja muuttuva. Osittain ryhmät tulevat varmaankin tiivistymään. Toisaalta jokainen voi hakea uusia osallistujia tukemaan omaa ryhmäänsä. Ryhmiin voi kuulua 2-5 henkilöä.
Kirjan sisällön alustavaa ideointia:
Ryhmä Kurki: Systeemiteoreettista jäsennystä aluekehittämisestä
-
sanaan systeemi liittyy ainakin kaksi mielleyhtymää. Systeemi voidaan ymmärtää hallintobyrokratiana, jonka vallan armoilla kansalainen on. Toisaalta systeemiseen tarkasteluun voi kuulua vaikkapa jää, joka tekee liikkumisen vaikeaksi ja voi aiheuttaa onnettomuuksia sekä tuottaa yhteiskunnalle kustannuksia. Systeeminen tarkastelu nähdään keinona ymmärtää kokonaisuutta, todellisuutta.
Ryhmä Tolvanen: Kulttuurin arvoverkko
- käsitellään kulttuurituotannon muuttuvaa kenttää pääkaupunkiseudulla
- uudet joukkoliikenneväylät ovat siirtämässä painopistettä yhden keskuksen kaupunkimallista kohti monikeskuksista verkostokaupungin ideaa. Muutokset eivät voi olla vaikuttamatta myös kulttuuripalveluihin ja tuotantoihin
- toimijoiden kesken on syntynyt mahdollisuus erilaiseen yhteistyöhön ja sitä kautta tuotannolliseen lisäarvoon, mikä kuitenkin edellyttää muun muassa roolien, pelisääntöjen ja tavoitteiden tarkentamista (Metropolia?)
- keskeisiä kysymyksiä jatkossa ovat esimerkiksi kaupunkien kulttuuritoimien asema ja tehtävä – myös suhteessa kulttuurielinkeinoon, kaupungin tukea saavien kulttuurilaitosten ja instituutioiden toimintamallien kehittely verkostokaupungissa (Sara Kuusi), kansalaisyhteiskunnan ja ns. yhteiskunnallisten yritysten rooli, erityisryhmien kulttuuripalvelut (Jenni Varho) alueilla ja segregaation uhka.
Ryhmä Päivänen: Kollektiivinen äly – Case Finnoo-Kaitaa.
Ryhmä Välimäki: Vuosaaren mallin analyysiä
Ryhmä Nupponen: Jää systeemin ongelmana
Ryhmä Rönkä: ??
Ryhmä Ksv: ????
Ryhmä Vantaa: ????
ESITETTTY KALVOSARJA
kake3_110621.pdf (569.08 KB)
MUITA LÄHTEITÄ
Finnoo-Kaitaa -visiotyö
KIRJALLISUUS
Jalonen Harri, Aarva Kim, Juntunen Pekka, Laihonen Harri, Laitinen Ilpo, Lönnqvist Antti (2011) Arvoverkkoa kokemassa – saaliina tuottavuutta ja innovaatioita. Acta nro 226
Jalonen Harri (2007) kompleksisuusteoreettinen tulkinta hallinnollisen tehokkuuden ja luovuuden yhteensovittamisesta kunnallisen päätöksenteon valmistelutyössä, Tampereen teknillinen yliopisto
ESITETTTY KALVOSARJA MUITA LÄHTEITÄ KIRJALLISUUS
Aarva, Kim (2009) Hoivan ja hoidon lähijohtaminen
KUVA ALLA: Terttu, Saeeda, Seija ja Ari ideoimassa kirjaa
Tapaaminen 11.2.2011
KaKe3:n kirjoittajat ja hengailijat kokoontuivat perjantaina 11.2.2011 klo 15 tutustumaan Eeva ja Simo Ristan valokuvanäyttelyyn Hakasalmen huvilalle.
Hienon näyttelyn jälkeen ryhmä siirtyi Urhon Pubiin ja sieltä hotelli Radissonin lobbybaariin keskustelemaan tiedonrakentamisprosessin seuraavista askeleista. Paikalla oli kuusi innokasta ideoijaa/KaKeilijaa:
Hajamuistiinpanoja:
Ideat matkalla Urhosta Radissoniin:
- Fyysikot vastustavat bifurkaatio -käsitteen sotkemista yhteiskuntatieteisiin
- Bifurkaatio -käsite on osoittautunut toimivaksi tavaksi ymmärtää muutosta kaupunginosissa. Nykyinen kehittämisparadigma lähtee liikaa suunnittelusta eikä tunnista ympäristön muutosta (vrt. Nokian kohtalo). Uskotaan liikaa "rationaalisen" suunnittelun voimaan.
- Peli ja peliteoria (ja agentit) voisi olla silta, jonka kautta "bifurkaatio" metafora voisi tulla entistä hyväksyttävämmäksi yhteiskunnallisen muutoksen ymmärtämisessä
Radissonin lobbybaari:
- Arabianranta ja Maunula ovat molemmat jättäneet WDC 2012 hakemuksensa 11.2.2011 mennessä
- Mikä oli KaKe2:n eli Ruohonjuuresta ruohonkärjeksi kirjan vastaanotto?
- Onko KaKeilu pelkästään toimintaa marginaalissa?
- Mikä on Kake3-kirjan kohderyhmä?
- KaKe3-ryhmän toimintaprosessi?
- Välineet kommunikaatiossa ja keskustelussa?
- Perustetaan Facebook-ryhmä (jäi Jannen vastuulle)
- Rakentava anarkia (Janne erityisesti tarvitsee sitä)
- Kirjaan tarvitaan kehyskertomus, dekkarimuoto?? (Ari)
- Dialogin käynnistäminen
- Miten prosessi on kulkenut? -> prosessin dokumentointi
- Vrt. teatterilehden kokemukset -> 4 keskustelijaa -> nauhoitetaan keskustelu ja poistetaan siitä tyhjät kohdat
- KaKe3-prosessissa tarvitaan lisää tarttumapintoja
- Artikkelien pituus kirjassa voi vaihdella
- Pitäisi olla innostusta, ei tuskaisaa kirjoittamista
- Demoksen julkaisujen esimerkkeinä -> artikkeleita ja raportteja
- Fontain Park:n menetelmät
- "Delicious" kirjanmerkkipalvelu
- Hengailijoiden rooli verkostossa – kommentoijia. Tarvitaan lisää hengailijajäseniä.
Seuraava kokous on ti 22.3.2011 klo 15 Kulkessa. Tällöin pohditaan kirjan/toiminnan kehystä ja tiedon tuottamisen menetelmiä. Paikalla on paljon fläppitaulupapereita. Janne moderoi tilaisuuden.
Tapaaminen 18.1.2011
Analyysiä 18.1.2011 tapaamisesta
– Ruohonjuuresta ruohonkärjeksi –kirja on saanut positiivisen vastaanoton (Marja-Kirsti E, Jani P ja Panu L).
– Uuden Ruohonkärjet -ryhmän tavoite on vielä selkiytymätön (mutta onneksi tositoiminta käynnistyy vasta huhtikuussa)
– Ryhmälle tarvitaan selkeä ajallinen tavoite/maali (esim. kirjan valmistuminen), jottei toiminta hiipuisi vähitellen ja toisaalta konkreettinen lopputulos (kirja), jotta ryhmälle uhratusta ajasta syntyisi pysyvää arvoa.
– Kirjan tekeminen on eräs tapa rakentaa tietoa. Kirjan etu on dokumentin säilyvyydessä ja löydettävyydestä netissä (pdf). Kirja tuottaa tekijöilleen positiivista brändiarvoa. Kirjan lisäksi tietoa voidaan rakentaa nettisivuille artikkeleina, kalvoina ja valokuvina. Tärkeä on, että tiedonrakennusprosessi etenee ja että sitä dokumentoidaan.
– Jokainen tapaaminen tulisi dokumentoida Ruohonkärjet -sivustolle: valokuvat tilaisuudesta, kalvomateriaali, keskeisten ideoiden tunnistaminen.
– WDC-vuodesta ei ollut ainakaan vielä yhteiseksi tavoitteeksi, joten WDC-vuoden deadline 11.2.2011 skipataan. Palaamme teemaan myöhemmin.
– Jatkossa selvitämme eri osapuolten intressejä toimintatapojen sekä käsiteltävien teemojen suhteen
– Seuraava Ruohonkärjet –verkoston tapaaminen on pe 11.2.2011 klo 15 Hakasalmen huvilalla, jossa tutustumme Ristojen näyttelyyn. Tämän jälkeen pidetään vapaamuotoinen tilaisuus lähiseudun kahvilassa tai ravintolassa.
KaKe 18.1.2011 tilaisuuden kalvot (517.94 KB)
Prof. Pirjo Ståhlen esitelmä Innokyläfoorumi 16.12.2010
Pirjo Ståhle, Markku Sotarauta, Aino Pöyhönen (2004) Innovatiivisten ympäristöjen ja organisaatioiden johtaminen, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, Teknologian arviointeja 19
KaKe 3:n ideointi käynnissä
KaKe 3 -kirjan ideointi käynnistyi tiistaina 18.1.2011 Helsingin kulttuurikeskuksessa. Kirjan aihepiiri tulee käsittelemään kaupunginosien kehittämistä.
Alustavan aikataulun mukaan kirja ilmestyy lokakuussa 2012. Artikkelit tullaan kirjoittamaan pienemmissä tiimeissä.
Onko omassa kaupunginosassasi ollut (tai tulossa) kiinnostavia hankkeita, joita haluat nostaa esille? Kenties esimerkiksi muille? Vai haluatko olla muuten vain mukana ideoimassa aluekehittämisen ajolinjoja? Tule mukaan kirjavaan joukkoomme!
Seuraavaksi KaKe3:n kirjoittajaryhmä kokoontuu viikolla 40. Paikka on avoin.
Jos et ole päässyt osallistumaan yhteistapaamisiimme, niin ota yhteyttä Ari Tolvaseen, puh. 0400-876 433.
Voit kommentoida toimintaa Facebookissa!!
PROSESSI
Myöhästynyt loppiaisvastaanotto viikolla 3/4 2013 (18)
KaKen glögitilaisuus ennen joulua viikolla 51 (17)
KaKe-Tallinna marraskuun alkupuolella viikolla 45/46 (16)
KaKe-tapaaminen lokakuun alussa viikolla 40 (15)
KaKe-uinnit 23.8.2012 (14)
KaKe-vuoden arviointi 18.6.2012 (13)
Maunulan XVI kesäseminaari 8.6.2012
KaKen hengailijatapaaminen (12) ke 30.5. klo 18 Emmassa, aiheena Raidejokeri ja kulttuurikorridoorit
Kirjatapaaminen (11) to 3.5.2012
KaKe3:n Kehärata-tapaaminen pe 16.3.2012 (10)
Myöhästynyt loppiaisvastaanotto 20.1.2012 (9)
KaKen glögitilaisuus, 20.12.2011 (8)
KaKe-päiväristeily, pe 18.11.2011 (7)
Lähiö 2.0 -kirjan julkistus 14.9.2011
KaKe-uinnit (6) 25.8.2011
Kokous (5) 21.6.2011
Maunulan XV kesäseminaari 10.6.2011
Kokous (4) 28.4.2011
Kokous (3) 22.3.2011
Kokous (2) 11.2.2011
Kokous (1) 18.1.2011
LISÄTIETOJA
Kalvosarja tulevasta kirjasta ver 2 (28.4.2011) (368.43 KB) Kalvosarja tulevasta kirjasta ver 1 (18.1.2011) (282.96 KB)
Maunulan XV kesäseminaari pe 10.6.2011 klo 8.30 – 15 Maunulan kirkolla, Metsäpurontie 15
KaKe-kirjat 3 – 5
Kaupunginosien kehittäverkoston (KaKe) tavoitteena on ylläpitää keskustelua asuinalueiden kehittämisestä sekä levittää aihealueeseen liittyviä hyviä menetelmiä ja käytäntöjä sekä uusia ideoita ja innovaatioita. KaKe-verkoston toimintamuodoiksi vakiintuvat jatkossa:
- Ruohonkärjet -sivusto Helkan kaupunginosat.net kotisivulla
- Avoin Ruohonkärjet -Facebook-ryhmä, jossa käydään keskustelua alueiden kehittämisestä
- Avoimet seminaarit
- KaKe-kirjat
KaKe-kirjojen tehtävänä on koota ajankohtaisia kirjoituksia asuinalueiden kehittämisestä. Kirjat tehdään kirjoittajaverkostossa ryhminä. Kukin ryhmä valitsee aiheenalueen kiinnostuksensa pohjalta. Ryhmien koko voi olla 2-5 henkilöä. Kirjat julkaistaan netissä ja niitä on myös mahdollista ostaa painettuna Lasipalatsin Kirja kerrallaan -kaupasta.
Kirjojen alustavia ilmestymisaikatauluja on myöhennetty:
- KaKe 3: tekeminen alkaa pääsiäisenä 2011 ja kirja julkaistaan lokakuussa 2013
- KaKe 4: tekeminen alkaa pääsiäisenä 2013 ja kirja julkaistaan maaliskuussa 2015
- KaKe 5: tekeminen alkaa pääsiäisenä 2015 ja kirja julkaistaan maaliskuussa 2017
Kirjojen tekemistä tahdittavat WDC 2012 -vuosi, Helsingin uuden yleiskaavan valmistelu, Kehäradan valmistuminen 2014, Länsimetron käynnistyminen 2015, Milanon maailmannäyttely 2015 ja Suomen itsenäisyyden juhlavuosi 2017.
KaKe 2:n, Ruohonjuuresta ruohonkärjeksi, julkistamistilaisuudessa hahmotelteltiin KaKe 3:n aikataulua (ks. alla oleva kalvosarja julkistamistilaisuudesta).
Kalvoja Ruohonjuuresta_ruohonkärjeksi kirjan julkistamistilaisuudesta (787.03 KB)
Uutinen Ruohonjuuresta ruohonkärjeksi julkistamistilaisuudesta 20.10.2010
Kirja: Ruohonjuuresta ruohonkärjeksi
Alueiden ja kaupunkiseutujen kehittäminen on alkanut yhä enemmän olla useiden toimijoiden yhteispeliä, vuorovaikutuksen rakentamista. Sama pätee myös moniin suurempiin kaupunginosiin. Kaikkea vastuuta ei enää voida sysätä kunnille. Myös yrittäjät ja asukkaat on saatava erilaisinepanoksineen mukaan. Tämä kaikki edellyttää uudenlaisia avoimia pelipöytiä ja rikastavia työtapoja. Myös asenteita ja rooleja on tarkistettava.
Tähän kirjaan on koottu artikkeleita ja kokemuksia tästä kaupunginosien kehittelytyöstä viime vuosilta Helsingistä ja sen lähialueilta. Esiteltävissä malleissa kaikissa korostuu kansalaisyhteiskunnan keskeinen rooli. Mallit käynevät ensiaskeleista kansalaisyhteiskunnan, yrittäjyyden ja julkisen sektorin orastavasta kumppanuudesta, joka muualla Euroopassa on jo johtamassa mittavampaankin palveluiden tuottamiseen.
Käsitteellä ruohonjuuri tarkoitetaan kansalaisten ja arjen tasoilla liikkumista. Kehittäjät puhuvat taas keihäänkärkihankkeista. Niillä avataan latua uusille toimintatavoille. Kirjan nimi Ruohonjuuresta ruohonkärjeksi ennakoi kansalaisasukkaiden lisääntyvää painoarvoa yhteiskunnan muutosvoimana ja uutta roolia käyttäjälähtöisessä innovaatiotoiminnassa.
JULKAISUT Kirja 2010: Ruohonjuuresta ruohonkärjeksi (4.02 MB)