Kaupunginosien kehittäjäverkosto (KaKe) kokoontuu Teamsissä ke 26.5. klo 17-19 jatkamaan keskustelua Kaupunkitutkimuksen päivien ryhmän ”Ilmiöt kaupunginosien muutoksen tulkkeina” esityksistä. Tilaisuus on kaikille aiheesta kiinnostuneille avoin. Teams-linkin kokoukseen saat lähettämällä viestin Ari Tolvaselle (etunimi.sukunimi@hel.fi).
KaKe kokosi 2021 pidetylle Kaupunkitutkimuksen päiville työryhmän, joka käsitteli kaupunginosien muutosta ilmiöiden kautta. Vaikka työryhmä kokoontui kahtena päivänä, jouduttiin puheenvuorot pitämään tiiviinä ja keskustelua rajaamaan. Toukokuun KaKe-tapaaminen onkin omistettu työryhmän aihepiirien syventämiselle.
Työryhmässä käsitelty tarkastelujakso rajattiin alkamaan suuresta 1990 –luvun lamasta, jolloin voimakkaasti kasvanut työttömyys alkoi eriyttää kaupunginosien kehitystä. Kiinnostavia tarkastelukohteita ovat myös laman aikana valmistuneet lähiöt niiden poikkeavasta asuntorakenteesta johtuen. Vanhojen kerrostalojen peruskorjaamisen edistäminen on ollut lähiökehittämisessä keskeistä. Myös ostoskeskusten taantuminen on koettu tärkeäksi ongelmaksi.
Suuren laman negatiivisia vaikutuksia lieventämään lähiöissä perustettiin Lähiöohjelma, joka käynnistyi Kuntaliitto ja Ara vetoisesti vuonna 1996. Tämä jälkeen ohjelmaa ohjasivat ministeriöt vuodesta 2000 alkaen.
Ilmiöpohjainen tarkastelu tuo julkisen sektorin suunnittelukoneiston rinnalle kaupunginosien asukkaiden omaehtoisen toiminnan ja organisoitumisen. Uusien toimintatapoja tuottavien henkilöiden määrä on pieni suhteessa asuinalueen väkilukuun, mutta toiminnan vaikutukset ovat merkittäviä varsinkin, jos toiminta on pitkäkestoista. Sirkku Wallin on nostanut esille kompleksisuuden asuinalueiden muutoksen tulkinnassa. Wallin tarkastelee kompleksisuutta sekä julkisen sektorin suunnittelujärjestelmissä ja alueen toimijoiden ”itseorganisoitumisessa”.
Karttapohjaiset paikkatietotarkastelut ovat lisänneet ymmärrystä asuinalueiden eriytymisen sosiaalisista vaikutuksista. Niiden kautta voidaan lähiöiden muutosta arvioida entistä tarkemmin pitkinä aikasarjoina.
Systeemiajattelu ja verkostotarkastelut ovat myös nousemassa tutkimustoiminnassa selittämään muutosta digitalisaation edistyessä. Facebook on muuttanut alueiden sisäisen vuorovaikutuksen luonnetta ja samalla näivettänyt perinteisiä kotisivuja.
1980-luvun habermassilaisesta ideaalin kommunikaation ajattelusta on siirrytty luhmannilaiseen systeemiteoreettiseen tulkintaan asuinalueen kehittämisessä. Kommunikaatio on edelleen keskiössä, mutta asuinalueen kokonaisuuden ymmärtäminen korostuu. Verkostoteorian kehittyminen on auttanut tulkitseman asuinalueiden muutoksen luonnetta entistä yksityiskohtaisemmin.
Puheenvuoroja pidettiin seuraavista aiheista:
- SoFy-projekteista osallistuvaan budjetointiin – Kehittämisuskomusten tarkastelua pitkällä aikavälillä 1988-2021, Hannu Kurki
- Yksilöosallistuminen ja yhteiskehittäminen, Pauli Saloranta: Helsingin osallistuvat budjetoinnit kansainvälisessä kontekstissa
- Kaupunkiuudistus – uusi toimintamalli Helsingin esikaupunkialueiden kehittämiseksi, Elina Eskelä
- Helsinkiläisten kaupunkitapahtumien monenkirjavat kasvot, Arttu Antila
- Tulevien asukkaiden osallistaminen mahdollistavalla suunnittelulla, Tero Vanhanen
- Osallisuuden käsitteestä ja sen muutoksista Helsingin kulttuuritoimessa vuosina 1978-2021, Ari Tolvanen
Oheisena linkki työryhmän puheenvuorojen tiivistelmiin.
Saat Teams (tai Zoom) –linkin 26.5. tapaamiseen kun lähetät osallistumispyynnön osoitteeseen: ari.tolvanen[at]hel.fi
