Oletteko lukenut huhtikuun alussa ilmestyneen ja joka kotiin jaetun Helsingin kaavoituskatsauksen? Suosittelen sen lukemista ja myös sisällön pohdiskelua. Kaavoituskatsaus edustaa radikaaleinta ajattelua tällä hetkellä koko pääkaupunkiseudulla.
Kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Tuomas Rajajärvi toteaa käynnistyvästä uudesta yleiskaavasta, että se laaditaan tiiviissä yhteistyössä asukkaiden ja eri alojen sidosryhmien kanssa.
Nykyinen voimassa oleva yleiskaava on oikeusvaikutteinen yleiskaava. Kaava tunnetaan nimellä Yleiskaava 2002 ja sitä tehtiin vuosina 1997-2002.
Rajajärvi toteaa, että uusi yleiskaava voisi luonteeltaan olla enemmän maankäytön strateginen suunnitelma. Kuluvan vuoden aikana ratkeaa, mihin suuntaan suunnittelua viedään.
Rajajärvi toteaa myös epävirkamiesmäisesti, että ollakseen toimiva yleiskaavassa on oltava pihvi eli pitkälle kantava rakenteellinen idea. Mikä on yleiskaavan pihvi? Tässäpä hyvä kysymys kaikille pohdittavaksi.
Yleiskaavan keskeisiä ajatuksia on jo hahmoteltu. Helsinki tai pääkaupunkiseutu voisi olla raideliikenteen varaan rakentuva verkostokaupunki.
”Meillä on erittäin hyvät säteittäiset raideliikenneyhteydet. Seuraava askel on poikittaisten yhteyksien kehittäminen. Sitä kautta kaupunkirakenteeseen syntyy merkittäviä solmukohtia ja niiden ympärille tarvitaan tietenkin maankäyttöratkaisuja.”
Lisäksi Rajajärven puheenvuorossa todetaan, että kaupunkisuunnitteluvirastolla on aito halu myös kokeilla ja kehittää erityyppisiä viestinnän vuorovaikutuksen menetelmiä.
Rajajärven ajatukset tuovat mieleen Antti Hautamäen ideat innovaatiodemokratiasta. Keskustelu avataan kaikille. Hyvät kysymykset ovat tärkeämpiä kuin vastaukset.
Helsingin uuden yleiskaavan valmistelu tapahtuu 2012-2016. Valtuuston on tarkoitus hyväksyä yleiskaavasuunnitelma vuonna 2016. Seuraava vuosi onkin jo Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi eli happeninkiä riittää. Sitten pitäisi vielä ottaa 2020 alkuun mennessä loppukiri CO2-tavoitteiden saavuttamisessa.
Pidemmälle ehtineille toimitus suosittelee luettavaksi Franz Oswaldin ja P. Baccinin kirjaa Netzstadt. Myös tamperelaisten Edge-yksikkö on harjoittanut solmu & väylä –aivovoimistelua 2000-luvun puolesta välistä lähtien. Nyt helsinkiläiset uhkaavat yllättäen mennä kärkeen käytännön suunnittelussa.
Paitsi, että kaupunkisuunnitteluvirasto haastaa helsinkiläiset ideoimaan verkostokaupunkia, se myös haastaa naapurikunnat näyttämään, ”onko niillä munaa” yleiskaavasuunnittelussa. Ympäristöministeriöhän laati jokin aika sitten lain, jossa velvoitettiin pääkaupunkiseudun kuntia laatimaan yhteisen yleiskaavan.
Uutta kotiseutuoppia aktiiviselle kansalaiselle: Ota kartta käteen. Tunnista kotialueesi keskeiset väylät ja solmukohdat. Mieti, mistä niistä kehittyy tulevaisuudessa merkittäviä raideliikenteen solmukohtia. Mihin suurempiin solmuihin kotialueesi linkittyy? Arvioi myös lähialueesi solmukohtien tulevaisuuden potentiaalia. Mieti, millaisia palveluja tai muita toimintoja näihin solmukohtiin voidaan keskittää.
Voit kommentoida aihealuetta Facebookissa!!
LISÄTIETOJA
Helsingin kaavoituskatsaus 2012
Alppi, Samuli & Ylä-Anttila, Kimmo (2007) Verkostourbanismi, Yhdyskuntasuunnittelu
Maunulan XVI kesäseminaari pe 8.6.2012: Muutos verkostokaupungissa
Antti Hautamäen blogi (18.5.2008) Systeemiset muutokset edellyttävät innovaatiodemokratiaa
KUVA ALLA: Osakuva kaavoituskatsauksesta – Helsingin keskeiset liikenteen kehittämishankkeet
