KaKe-uinnit järjestettiin onnistuneesti torstaina 23.8.2012 Pikkukosken uimarannalla. Vaikka ajankohta oli sama kuin taiteiden yö, paikalle olivat saapuneet sitkeimmät kaupunginosien kehittäjät. Paikka on sama, jonne kaljakellunnan osallistujat ajautuivat. Uintien jatkot järjestettiin verkostokaupungin keskeisen solmukohdan O’Gelis Barin terassilla, josta voi mainiosti bongata ohikiitäviä junia ja Jokeri-busseja.
Illan keskustelussa Yrjö Laasanen nosti esille käsitteen tai teeman ”kehkeytyvä suunnittelu” tai ”suunnittelu emergentissä ympäristössä”. Perinteisesti suunnittelu nähdään tavoite – keino -hierarkiana. Kehkeytyvässä suunnittelussa tapahtumahorisontin tarkkailulla ja ilmestyvien uusien ilmiöiden (tehokkaalla) ihmettelyllä ja tulkinnalla on keskeinen rooli (vrt. esim. KaKe -projektin toimintapa pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmassa 2002-2004).
Perinteinen suunnittelu ja projektinjohtomalli on sidoksissa organisaatioiden toimintatraditioihin (ja hallintorajoihin) ja on siksi todennäköisesti kyvytön tarttumaan uudenlaisiin ongelmiin. Kehkeytyvä suunnittelu tarjoaa paremmat mahdollisuudet uudenlaisten ongelmien ratkaisemiselle. Toimintapapa pyrkii tunnistamaan mahdollisuuksia (ja uhkia) sekä muutosprosessin ongelmia ja se hyödyntää kehkeytyvää toimijaverkostoaan. Uusi toimintatapa on kaukaista sukua nykyaikaisen sodankäynnin johtamismallille, jossa toimitaan kaoottisessa tilanteessa ja ollaan jatkuvasti tekemisissä emergenttien ilmiöiden kanssa (vrt. John Boydin teoriat aiheesta).
Yrjö Laasanen kirjoitti aiheesta vuonna 2005 kirjassa Neloskierrettä kaupunginosiin KaKe-hankkeesta tekemänsä arvioinnin yhteydessä.
Yrjö Laasanen kommentoi muutosta:
”Termi voisi olla kehkeytyvä suunnittelu tai emergentti suunnittelu. Se on ehkä pikemminkin työote ja lähestymistapa kuin suunnitteluparadigma.
Perinteisesti suunnittelussa on visio tai päämäärä, tavoite/osatavoite ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi, voisi puhua perinteisestä rationaalisesta suunnittelusta.
Kehkeytyvässä suunnittelussa fokus on tilanteessa/ympäristössä ja asiassa joka on kehkeytymässä (muotoutuu liikkeessä, voi olla myös heikkoa signaalia, että jotakin on tapahtumassa). Rationaliteetti liittyy silloin kehkeytymän analysointiin, polun hahmottamiseen sekä tilanteen ja liikkeen kuvaamiseen. Toki edelleen visio tai päämäärä polun suunta ja pyrkimys/tahto ovat taustalla, ei pelkkä kehkeytys riitä.
Kun annetaan tilaa kehkeytymiselle ja voidaan myös mahdollistaa sitä, niin luodaan edellytyksiä uudelle ja sellaiselle jota perinteinen rationaalinen suunnittelu ei koskaan tavoita.
Usein kehkeytymän taustalla on myös bifurkaatio tai haarautuma. Eli joku kehityskulku on lähdössä tai lähtenyt liikkeelle.”
Kehkeytyvästä suunnittelusta päätettiin järjestää mikroseminaari lokakuun alussa viikolla 40. Tarkoitus on myös tarkastellaan aihetta kognitiivisestä näkökulmasta eli yksilön oppimisen ja tilanteiden tai tapahtumien tulkintakehikon kautta.
LISÄTIETOJA
Laasanen, Yrjö (2005) ”KaKe -hankkeen arviointia” Teoksessa: Kanninen, Vesa (toim.) Neloskierrettä kaupunginosiin, sivut 34-53. Kulttuuriasiainkeskus, Helsingin kaupunki
Kirja löytyy myös netistä
Kognitiivinen informaation prosessointi
Kai Hakkarainen (2005) Kollektiivinen älykkyys psykologinen näkökulma (ja älykäs kaupunginosa)
Katso KaKe-uintien ilmoitus
Voit kommentoida tapahtumaa Facebookissa!!
KUVA ALLA: Pikkukosken uimaranta Oulunkylän Veräjämäessä
KUVA ALLA: Todistettavasti kävimme oikeasti uimassa.
KUVA ALLA: Oivaltavaa analyysiä kaupunginosien tilanteesta syntyi vilkkaassa keskustelussa O’Gelis Barin terassilla
KUVA ALLA: KaKen valvojat tarkkailevat tapahtumahorisontista nousevia kaupunginosailmiöitä ja bifurkaatiopisteitä
