Kaupunginosien luovuudesta keskusteltiin Vantaalla 9.11.2016/VALOKUVAT

pdf

Vantaan deliberatiivisen demokratian tutkimus- ja kehittämispäivillä keskiviikkona 9.11.2016 klo 9-16 käsiteltiin teemaa, miten vaikeita ja arvolatautuneita asioita voidaan käsitellä avoimesti ja osallistavasti? Lisäksi päivillä on erilaisia työpajoja. Kaupunginosien kehittäjäverkosto eli KaKe oli järjestänyt työpajan ”Luovat kaupunginosat” klo 11.30-12.15. Työpajassa keskusteltiin kaupunginsosien luovuuden kehittämisen edellytyksistä ja myös vaikutuksista. Ari Tolvanen puhui aiheesta ”Alustavia kokemuksia taideyhteisöjen jalkautumisesta kaupunginosiin”, Christian Sannemann ”Kaupunginosat luovien ratkaisujen ja yhteiskehittämisen alustana” ja Hannu Kurki ”Asuinalueen luovuuden rakenteellisia tekijöitä tunnistamassa”.

Tapahtuman pääpuhujana oli yhdysvaltalainen Bob Stains Public Conversations Projectista (PCP) Massachusettsista. PCP on kolmen vuosikymmenen ajan rakentanut keskustelun mahdollisuuksia siellä, missä ihmisten ja ryhmien välillä on identiteetteihin, arvoihin ja uskoon liittyviä kuiluja. Erilaisuus ja moninaisuus kuuluvat lähtemättömästi kaupunkien elämään ja siksi tarvitaan toimivia tapoja rakentaa keskusteluyhteyttä.

KATSO valokuvat Luovat kaupunginosat -työpajasta3 MB

KALVOESITYKSET
Hannu Kurki: pdfLuovat kaupunginosat – kukoistuksen erityiset edellytykset2.25 MB   
Ari Tolvanen: pdf”Helsingin mallin” kokemuksia kohdekaupunginosista v. 20161.23 MB
Christian Sannemann: pdfKekseliäät kaupunginosat2.02 MB

KAKEN ESITYSTEN ABSTRAKTIT
pdfAri Tolvanen139.04 KB
pdfChristian Sannemann212.13 KB  
pdfHannu Kurki181.19 KB

Yrjö Laasasen arviointi Luovat kaupunginosat työpajasta: 

Hannu Kurki nosti kaupunkien luovuus-puhetavan uudelleen esille, nyt kaupunginosiin liittyvänä. Luova kaupunginosa voi myös olla oppiva, kekseliäs, elinvoimainen, innovatiivinen. Luovuus on perusteltua liittää juuri kaupungiinosiin. Ne voivat tuottaa uusia ratkaisuja ja hyvinvointia itse riippumatta julkisesta hallinnosta.

Asukkaiden kyvykkyyden ja verkostojen merkityksestä hyvänä esimerkkeinä olivat Maunulan keskustan kehittämisen kuvaus sekä Kärtsy Hatakan aloitteesta tehty Maunula levy. Erityisen kiinnostavaa oli levyn  tuottamisesta tehty arvoverkkokuvaus, kehkeytyvä prosessi  ja sattuman merkitys projektin käynnistymiselle. Kaupunginosan kehittyminen on vuosikymmenten prosessi. Maunulasta  tehty analyysi antaa oppia tulevalle kehitykselle.

Luovuuden lisäksi pitäisi puhua myös tulevaisuudesta, kehkeytymisestä tässä ja nyt, heikkojen signaalien paikantamisesta ja varautumisesta sekä polyfoniasta. Kaupunginosien tulevaisuuden järkeilyyn on tarvetta entistä enemmän. Puhutaanko siis luovuudesta vai tulevaisuudesta – ehkä molemmista. Kaupunginosien luovuusteema tuottaa hyvinvointia ja uusia ratkaisuja aivan eri tavalla kuin esim. monoliittinen, konfliktinen Helsingin yleiskaavaprosessi, joka tähtäsi lähes yksinomaan väestönkasvun maksimointiin.

Ari Tolvanen kertoi havainnoistaan taideyhteisöjen jalkautumisesta kaupunginosiin. Kiinnostavaa tässä kokeiluprosessissa on toimijoiden roolien muutokset, dialogien muotoutuminen, uusien toimintatapojen muotoutuminen ja oppiminen. Taidelaitos, kulttuuriasiainkeskus ja alueen asukkaat muodostavat keskinäisen vuorovaikutusverkon, joka muuttaa perinteistä subjekti-objekti -asetelmaa. Mielenkiintoista on seurata mitä uusia käytäntöjä prosessista jää elämään ja millaista oppimista tässä verkostossa on tapahtunut ja millaiseksi Lyonin mallin helsinkiläinen sovellus muotoutuu.

Christian Sanneman esitteli Kevein-hankkeen kekseliäs kaupunginosa konseptia. Christian osoitti hyvin, että paikallisuudella on suuri merkitys globaalissa kehityksessä ja myös digitalisoituvassa maailmassa. Kiinnostavaa oli, että innovaatioalustahypoteesi muuttui prosessissa laajemmaksi teemaksi, kekseliääksi kaupunginosaksi, jota avattiin myös konkreettisiin osatekijöihin. Sovelluksen avulla kaupunginosat pystyvät analysoimaan omaa kyvykkyyttään ja paikantamaan kehityskohteitaan. Näin kysymys ei ole pelkastään kriteereistä vaan oppimisen ja kehittämisen välineistä. Hankkeen lopputulema kehkeytyi ekspansiivisen oppimisen mahdollistamaan toimintamalliin. 

LISÄTIETOJA

Deliberatiivisen demokratian tutkimus- ja kehittämispäivät 9.11.2016 

Työpajojen tiedot  

Robert R. Stains