Metropolialueen kaupunki-innovaatio-ohjelmaan liittyvästä MarjaVerkosta on tehty pika-analyysi. Selvitys antaa kuvaa uuden muotoutuvan kaupunginosan Marja – Vantaan ja siellä jo olevien toimijoiden verkostoitumismallista – myös mallin levittämiskelpoisuudesta pk-seudulle.
Erilaiset aluekehittämis- ja lähidemokratiamallit ovat ajankohtaisia pk-seudulla osana metropolihallinnon ja –suunnittelun organisointia. MarjaVerkosta mallina ollaan oltu kiinnostuneita myös Espoossa.
Kaupunki-innovaatiot -hankkeen yhteistyötahoja ovat ministeriöt (YM, LVM ja TEM), Helsingin seudun kunnat, Tekes, Uudenmaan liitto, Culminatum Innovation, Raha-automaattiyhdistys sekä yritysten edustajat. Yhteistyötahot sitoutuvat hankkeeseen sekä rahoituksella että organisaation omalla työpanoksella. Kaupunki-innovaatiot-toimintamalli tukeutuu meneillään oleviin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin (Tekes, Sitra, OSKE-toiminta).
MarjaVerkko -malliin voi käydä tutustumassa TÄÄLTÄ.
LISÄTIETOJA
Marja-Verkon sivut
Marja-Verkon historia (lähde: www.marjaverkko.fi )
Talo ei ole sama asia kuin koti, eikä talojen keskittymä ole sama kuin kylä tai paljon ihmisiä sama kuin yhteisö.
A) Marja-Vantaa on pääkaupunkiseudun merkittävin uusi asuin- ja työpaikka-alue. Siitä tulee kotikaupunki 27 000 asukkaalle. Samalla luodaan edellytykset 23 000 uudelle työpaikalle.
B) Marja-Vantaan unelma on olla maailman paras rikastava yhteisö, jossa toteutuu luovuuden ja innostuksen kulttuuri.
Kuinka päästään A:sta B:hin? Kaupunki asettaa tavoitteet ja luo puitteet mutta ”luovuuden ja innostuksen kultuuri” syntyy vain asukkaiden toimivuuden kautta.
Kun lyhyessä ajanjaksossa niin paljon ihmisiä muuttaa ”muualta” Marja-Vantaalle asumaan on olemassa suuri riski, että aidon yhteisön synnytys kestäisi tavattoman kauan. Kuinka alueen nykyasukkaat suhtautuvat nopeisiin muutoksiin ja maahan- ja paikkakuntamuuttajiin? Kuinka nopeasti uudet asukkaat juurtuvat uudelle paikkakunnalle?
North Star Sports Management lähestyi Marja-Vantaan-projektin johtoa syksyllä 2007 ja ehdotti yhteistyötä, jonka avulla alueen nykyasukkaat ja kolmannen sektorin (vapaaehtoisten järjestöjen) toimijat ryhtyisivät valmistelemaan yhteisöllistä maaperää ennen kuin rakennustyö edes lähtisi käyntiin. Vastaus oli positiivinen.
Huhtikuussa 2008 n. 30 yritysmaailman edustajaa kerääntyi Vantaan Energian kokoussaliin kuuntelemaan North Starin suunnitelmia. Jo syyskuussa 2008 North Star kutsui Kivistön, Keimolanmäen ja Seutulan asukas- ja vanhempainyhdistysten, urheiluseurojen, kirkon ja Vantaan kaupungin eri yksiköiden edustajat järjestäytymiskokoukseen. Jatkossa kokoukset pidettiin kuukauden välein ja jo tammikuussa 2009 uudella yhteistyöelimellä oli tusina aktiivista jäsenjärjestöä.
Keväällä 2009 Vantaan seurakuntayhtymä, Ratahallintokeskus, Cramo, YIT, Pöyry ja MariMatic ryhtyivät tukemaan uutta yhteisöä, joka otti nimekseen ”MarjaVerkko”. Huhtikuun alussa Jan Wieland palkattiin MarjaVerkon projektipäälliköksi.
Lyhyen historiansa aikana MarjaVerkko on kokoontunut säännöllisesti kuukausittain. Avoimet keskustelut koskevat alueen sosiaaliongelmia, Marja-Vantaan kehityssuunnitelmia ja aikataulua, kommunikaatiota viranomaisten ja asukkaiden valillä ja alueen yhteisöllisyyden kehittämistä. Jäseniä on vuoden 2010 syksyllä lähes 40.