Lyonin malli – Mitä se on? – Voiko siitä oppia? – jatkokertomus osa 3 (4)
Guillotiere ja Vaulx en Velin – taidetta kaupunginosissa
Kahdessa aikaisemmassa osassa olemme nähneet Lyonin mallin perustuvan neljälle kivijalalle: alueellisuudelle, teemoille, kulttuurilaitosten jalkautumiselle sekä koulutukselle ja tiedottamiselle. Osin ne menevät päällekkäin. Tässä jaksossa palaamme taas kaupunginosiin katsomaan miltä meno käytännössä näyttää.
Taideavustukset ja kaupunginosat
Osa kaupungin taiteilijoille suunnatuista avustuksista on kytketty alueelliseen ja temaattiseen työskentelyyn. Kun kaupunginosien työryhmät määrittelevät omat nelivuotisteemansa, ne pohtivat myös niihin soveltuvia kulttuurihankkeita. Esitysten pohjalta kaupunki kuuluttaa taiteellisia projekteja, jotka soveltuvat näihin kehittämisteemoihin. Taiteilijat ja alueryhmät rakentavat sitten alueelle sopivan hankkeen.
Guillotiere (9300 asukasta) sijaitsee aivan kaupungin keskustassa. Tosin se on asujaimistoltaan pitkälle työväenluokkainen, ehkä sikäläinen Kallio tai Vallila. Guillotieressä esitellään ensimmäiseksi asukkaiden ja taiteilijoiden rakentama kaupunkipuutarha. Konsepti perustuu tyhjiksi jääneiden kaupunkitilojen hyödyntämiseen, mikä on yleistä Euroopan suurissa kaupungeissa. Tyhjät tontit ja rakennukset annetaan yhteisöjen käyttöön toistaiseksi joko ilmaiseksi tai halvalla. Jos paikkaa joskus tarvitaan, tilapäiskäyttäjät lähtevät.
Helsingissäkin tätä on alettu tiettävästi suunnitella. Guillotieressä puutarhoja käyttävät lähinnä lapsiperheet. Sato ei ole päämäärä vaan ihmisten tutustuminen toisiinsa. Puutarhat ovat myös pedagogisia tiloja. Taiteilijaryhmän kanssa on toteutettu myös talojen julkisivujen koristelua.
Guillotieren rapistuneen maauimalan kohtaloa ei osattu taannoin päättää. Siksi siitä tehtiin toistaiseksi asukkaiden ja taiteilijoiden keskus. Paikassa on pidetty isoja näyttelyitä ja työpajoja. Nyt kuitenkin asukkaat haluavat, että uimala kunnostetaan alkuperäiseen tarkoitukseensa ja taideporukka joutuu hakemaan itselleen uuden lukaalin.
Vaulx en Velin ja Biennale de Lyon
Vaulx en Veliniin joutuu reissaamaan, nyt metrolla koilliseen. Metroasema on keskellä harmaata rakennustyömaata. Vanhoja tehdasrakennuksia puretaan ja niiden tilalle pystytetään asuntoja ja ostoskeskus. Kauempana näkyy outoja häkkyröitä ja istutuksia. Yhden laatikkomaisen rakennuksen, entisen silkkikutomon, edessä on odottamassa Abdelkader Deman, joka on Biennale de Lyon – taidetapahtuman yhteydessä tuotetun Vedutan johtaja. (http://www.biennaledelyon.com/). Biennale järjestetään joka toinen vuosi.
Vedutan kautta Biennalen näyttelyjä on hajautettu neljään kaupunginosaan. Vaulx en Velin ole niistä yksi. Käy nopeasti ilmeiseksi, että taidetta käytetään tällä myös uudistuvan kaupunginosan mainostamiseen ja tunnetuksi tekemiseen. Vedutan puitteissa järjestetään monenlaisia oheistapahtumia, jotka vetävät kansaa paikalle laajalti. Rahoitus Vedutaan tulee kuulemma monesta lähteestä, osa alueen rakennuttajilta. Varsin loogista.
Abdelkader kertoo esimerkin joka toinen vuosi järjestettävästä vastaavasta tanssin biennalesta. Esimerkkiin kiteytyy paljon koko Lyonin mallista – ja mallin soveltamisen mukanaan tuomista yllätyksistä. Biennaleen on kuulunut tanssikoulujen ja asukkaiden organisoima eri kaupunginosissa kiemurteleva kulkue. Tästä eräänlaisesta varsinaisten esitysten hännästä ja lisästä on ajan mittaan tullut kuitenkin koko Biennalen näkyvin ja myös kansainvälistä mediaa kiinnostavin osa. Järjestäjät ovat olleet lievästi ymmällään. Hännästä tulikin festivaalin kärki.
Vastaavaan yllätykseen törmäsi myös ooppera nuorten workshopissaan. Osana CUCS:ia alettiin edellyttää, että kolmannes workshopin oppilaista täytyi ottaa haasteellisilta alueilta. Järjestäjät alkoivat pelätä, että työpajojen taso ja suosio laskevat. Kävi kuitenkin aivan päinvastoin. Kurssien taso nousi, koska lähiöistä valikoituneet nuoret olivat aidosti kiinnostuneita taiteellisesta työskentelystä.
Seuraavassa sarjan päätösjaksossa tehdään yhteenvetoa Lyonin mallista ja pohditaan, mitä opittavaa Helsingissä siitä olisi. Mikä mahtaa olla Helsingin malli?
Katso artikkelin kuvat:
lyonin malli kuvat osa iii.pdf