Kun kotikulmien kauppojen tilalle muuttaa kirpputoreja ja karaokebaareja, on syytä olla huolissaan. Ne ovat merkkejä siitä, että asuinalueen alamäki on alkanut. Slummeja Helsingissä ei vielä pitkään aikaan ole. Mutta huolestuttavinta on, että moni tavallinen kaupunginosa uhkaa nyt suistua rapistumisen kierteeseen, jota on vaikea pysäyttää. Esimerkiksi 20-vuotiaiden helsinkiläismiesten elinikäodotus saattaa huonolla alueella olla nyt jopa 9,4 vuotta lyhyempi kuin muualla.
Helsingin tietokeskuksen Annina Ala-Outisen uudessa tutkimuksessa on selvitetty asuinalueen alamäen merkkejä. Niitä ovat muun muassa:
– rakennusten huono ulkoinen kunto, viheralueiden epäsiisteys
– palveluiden heikentyvä saatavuus
– alueen työpaikkojen haluttavuuden lasku
– kauppojen vähentyminen, liiketoimintarakenteen nopea muutos toimistoista kirpputorien kautta kaljabaareihin
– koulujen levottomuus, opettajien vilkas vaihtuminen
– väestörakenteen muutos työssäkäyvistä työttömiksi
Ruotsissa kaupunkitutkijat ovat laskeneet, että kaupunginosa "sietää" noin 20 prosentin verran maahanmuuttajia. Jos määrä ylittää sen, kantaväestö alkaa etsiytyä muualle. Tällaisia yli 20 prosentin maahanmuuttaja-alueita on Helsingissä seitsemän, kaikki idässä. Pienituloisimpien, suurperheisten ja paljon sosiaalipalveluita tarvitsevien maahanmuuttajien keskittyminen jonnekin on yksi merkki alueen tulevasta alamäestä.
Lue Taloussanomien tekemä Annina Ala-Outisen haastattelu:
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2010/12/03/tasta-alkaa-asuinalueen-alamaki/201016672/139?ref=sh_email
LISÄTIETOJA
Annina Ala-Outinen (2010) Hyvinvoinnin tukiverkko koetuksella. Helsingin palveluvirastojen toiminta kaupunginosien eriytymisen ehkäisemiseksi, Helsingin kaupungin tietokeskus