Lisäsatsaukset Helsingin pyöräteihin toisivat vuosittain miljoonien eurojen
yhteiskuntataloudelliset hyödyt, ilmenee Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston
teettämästä selvityksessä. Hyödyt syntyisivät ennen kaikkea
terveysvaikutuksista ja aikasäästöistä.
Pyöräilyn hyötyjä ja kustannuksia selvittäneen työn mukaan euron investointi
Helsingin pyöräteihin tuottaisi lähes kahdeksan euron hyödyt. Vaikuttavuus on
moninkertainen tavanomaisiin liikennehankkeisiin verrattuna.
Lisärahalla saavutettava sujuvampi ja turvallisempi pyörätieverkosto saisi
selvityksen mukaan helsinkiläiset tekemään yhä useamman matkan pyörällä auton
tai joukkoliikenteen sijaan. Rahallisesti suurin hyöty lisääntyneestä
pyöräilystä tulisi terveysvaikutuksista, kuten kuolleisuuden alenemisesta.
Pyöräteiden parantaminen nopeuttaisi pyöräilyä ja lyhentäisi näin matka-aikoja,
mikä osaltaan lisäisi yhteiskuntataloudellisia hyötyjä. Aikasäästöjen ja
terveysvaikutusten lisäksi selvityksessä laskettiin rahallinen arvo mm. väylien
ylläpidolle, onnettomuuksille, ympäristövaikutuksille ja investoinneille.
Pyöräteiden rakentamiseen vuosittain käytettävän rahamäärän nostaminen
nykyisestä 5–7 miljoonasta 10 miljoonaan euroon vuosina 2013–2024 toisi 310
miljoonan euron hyödyt vuoteen 2054 mennessä. 20 miljoonan vuosittainen pyörätiebudjetti
nostaisi hyödyt 774 miljoonaan euroon.
– Jokainen pyöräilty kilometri tuottaisi yhteiskunnalle noin 0,3–1,3 euroa
investointitasosta riippuen, Helsingin liikennesuunnittelupäällikkö Ville Lehmuskoski
sanoo.
Vastaavanlaisia tuloksia on saatu myös ulkomailla tehdyissä tutkimuksissa.
Esimerkiksi Tanskassa on laskettu, että pyöräilystä saavutettava hyöty on 1,22
kruunua kilometriä kohden, kun vastaavasti autoilu tuottaa yhteiskunnalle
kustannuksia 0,69 kruunua kilometriltä. Helsingin osalta pyöräilyn
yhteiskuntataloudellisia hyötyjä ei ole aiemmin systemaattisesti arvioitu.
Selvityksessä verrattiin pyöräteiden nykyistä noin 5 miljoonan euron
rakentamisohjelmaa 10 ja 20 miljoonan vuosittaiseen investointitasoon.
Lähtökohtana oli, että rakentaminen painottuisi kantakaupungin pyörätieverkon
täydentämiseen ja Baanan tyyppisiin laatukäytäviin. Mukana oli myös
esikaupunkialueiden pyörätiehankkeita. Investoinnit laskettiin vuosille
2013–2024 ja vaikutukset aina vuoteen 2054 asti.
Kymmenen miljoonan vuosittaisilla investoinneilla saataisiin kantakaupungin
pyörätieverkko rakennettua vuoteen 2024 mennessä ja uudet laatukäytävät alulle.
Kahdenkymmenen miljoonan vuosittaisilla investoinneilla kantakaupungin
pyörätieverkko valmistuisi vuonna 2018 ja uudet laatukäytävät valmistuisivat
lähes kokonaan vuoteen 2025 mennessä.
Yhteiskuntataloudelliset vaikutukset selvitettiin Liikenneviraston ohjeistuksen
mukaisesti eli samoilla kriteereillä, joilla arvioidaan myös mm. tiehankkeiden
ja joukkoliikennehankkeiden kannattavuutta. Terveysvaikutusten arvioinnissa
hyödynnettiin Maailman terveysjärjestö WHO:n kehittämää HEAT-menetelmää.
Pyöräilyn kysyntämuutoksia arvioitiin mallilla, joka pohjautuu Helsingin seudun
matkapäiväkirjatutkimukseen.
Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee selvitystä kokouksessaan 29.
tammikuuta.
Lisätiedot:
Liikenneinsinööri Marek
Salermo, kaupunkisuunnitteluvirasto, puh. 09 310 37123
