Tapulikaupungin kotikaupunkipolku

 Tapulikaupunki on Helsingin Koillisen suurpiirin ja Puistolan peruspiirin osa-alue no 402. Alue rajoittuu etelässä Tapanilankaareen, pohjoisessa Vantaan rajaan, idässä junarataan ja lännessä Suutarilan teollisuusalueeseen. Kaupunginosa muodostuu neljästä pienalueesta. Etelässä ja pohjoisessa on pientaloja. Keskellä on tiivistä kerrostaloasutusta.

Kaupunginosan asukasluku on kasvanut tasaisesti kerrostalokeskustan rakentamisen myötä. Vuonna 1979 Tapulikaupungissa asui 3 692 asukasta ja vuoden 2014 alussa jo 8 621. Opiskelija-asuntoja on paljon ja Tapulikaupunki onkin tuttu monelle erityisesti Helsingin yliopiston Hämäläis-Osakunnan taloissa asuneelle.

Tapulikaupunki sai oman nimikkolaulun vuonna 1981, kun alueella asunut Harri Saksala levytti kappaleensa ”Tapulikaupunkiin”.

Tämä kotikaupunkipolku johdattaa sinut Tapulikaupungin historiaan ja nykyisyyteen. Tervetuloa!

Julkaisija Tapulikaupunki-Seura ry
Tukija  Helsingin Lähiöprojekti
Työryhmä Katriina Alestalo (pj), Terttu Heinonen, Ritva Hytönen, Antti Hytti, Maj-Britt Ostrow, Petri Syrjänen, Ilkka Uotila (Puistola-Seura), Juhani Vahde ja Kirsti Valento-Laine
Editointi ja aputoimitus Pauli Saloranta / Suomen Kotikaupunkipolut tmi
Kommentointi Pekka Luoma (Medialukio), Kyllikki Rosentröm, Pirjo Ruotsalainen (Lähiöprojekti), Elias Rainio (KSV) ja Anni Tirri (HKR)
Kiitos kaikille tietoja antaneille kaupunkilaisille, yhteisöille ja tahoille!

23. Puistolan palloiluhalli

   Puistolan Tennis- ja Palloiluhalli Oy perustettiin vuonna 1990. Hallikiinteistön omistaa Tapanilan Urheilutalosäätiö, joka ylläpitää Puistolan Palloiluhallin lisäksi Tapanilan Urheilukeskusta ja Helsingin Kiipeilykeskusta.

   Hallin pinta-ala on 4 250 m2. Siellä on neljä velour-pintaista tenniskenttää sekä kuusi sulkapallokenttää, joita voi käyttää myös salibandyn, käsipallon ja futsalin pelaamiseen. Lisäksi löytyy neuvottelutila, kahvila ja myymälä sekä golfsimulaattori. Omia parkkipaikkoja on 40 ja käytettävissä on myös viereisen lukion parkkipaikka.

  Helsingin kaupunki vuokrasi yhtiölle vuonna 2007 noin 12 000 m2 lisää maata, jolle valmistui seuraavana vuonna neljä uutta ulkokenttää, joista yksi on hiekkatekonurmipintainen. Kolme muuta katetaan talvikaudeksi ylipainehallilla. Kuplahalli valaistaan epäsuoralla valolla, joka on erityisen hyvä sulkapalloa ajatellen.  

  Viereinen Moisiontien jalkapallokenttä (ns. Tapanilan kenttä) on Malmin Palloseuran kotikenttä.

15. Puustellinmetsän teloituspaikka ja muistomerkki

Puustellinmetsä 2008

Suomen sisällissodan loputtua huhtikuussa 1918 olot olivat vielä toukokuussakin levottomat. Yöllä 15. toukokuuta tuntem
attomaksi jäänyt henkilö ampui vartioon menossa olleen puistolalaisen suojeluskuntalaisen Karl Lindströmin Tapanilassa. Valkoiset pitivät murhaa punaisten tekona. Kostona he samana aamuna poimivat summittaisesti Tapanilan asemalta mukaansa joukon punaisiksi uskottuja työläisiä, jotka olivat menossa töihin. Joissakin lähteissä kerrotaan, että Tapanilan pysäkillä valittiin yhdeksän teloitettavaa ja vielä yksi haettiin kotoaan Puistolasta.

Työläiset marssitettiin sopivan syrjäiseen Puustellinmetsään, jossa heidät komennettiin kaivamaan omat hautansa, ja ammuttiin. Aikojen sekavuutta kuvaa se, ettei edes teloitettujen määrästä ole jäänyt varmaa tietoa: se on ollut seitsemän ja kymmenen välillä. Yksi ehkä pelastui esittämällä viime hetkellä työnantajansa todistuksen.

Työväenliikkeen toiminnan jälleen elvyttyä sisällissodan jälkeen alueen työväenjärjestöillä oli tapana suunnata vappuisin muistokulkue hautapaikalle. Vuonna 1971 vainajien jäännökset kuitenkin kaivettiin ylös ja haudattiin uudelleen Malmin hautausmaalle, jonne pystytettiin vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki.

Vähitellen alkuperäisen teloituspaikan tarkka sijaintikin pääsi unohtumaan, kunnes paikallishistorian harrastajat alkoivat 2010-luvulla puuhata paikalle muistokiveä. Heidän työnsä tuloksena paikka selvitettiin jälleen ja lopulta muistokivi paljastettiin syksyllä 2012. Lähiseudun historian kenties synkin luku sai näin arvokkaan päätöksensä.

Puustellinmetsä 1918 muistomerkki 16.4.2018 p

Kuva:Tapulikaupunki-Seuran luontoretki Puustellinmetsään 16.4.2018

(Katriina Alestalo)

Tietolaatikko 15.1: Vanha Puustellinmetsä

4. Tapuliaukio

231 248 N kym Tapuliaukiolle Puistolan aseman suunnasta , Tapulikaupungintie 2012
Tapuliaukio, Tapulikaupunki, Helsinki, 2012 (Katriina Alestalo)

    Tapulikaupungin keskustan kolmas aukio sai nimensä ja nykyisen muotonsa 1980-luvulla, kun aukion laidan liiketalo valmistui ja aiemmin Ajurinaukiolla olleet bussin 75 pääteasema sekätaksiterminaali siirtyivät Tapuliaukiolle.

   Vuonna 1984 järjestettiin kaikille avoin aatekilpailu Tapulikaupungin tunnuksen ideoimiseksi. Sen voitti arkkitehti Sakari Tanttari ehdotuksella Ruovikko. Teoksen oli tarkoitus rakentua kolmestakymmenestä 15 metrin korkuisesta ja 20 cm:n paksuisesta lasikuituputkesta. Idea oli teknisesti vaativa ja sen epäiltiin joutuvan ilkivallan kohteeksi, eikä sitä koskaan toteutettu.

  Tapulikaupunki-Seuran ehdotuksesta aukiolle istutettiin kuusi vuonna 2007.                                                            

www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/tapuli/Aatekilpailu_Tapulikaupungin_tunnuksen_ideoimiseksi.htm

3. Puistolan asema

Vanha asema sähkökaapissa Tapuli tutuksi kävely 2013

  Fastbölen seisake avattiin vuonna 1910 nykyisen Arttolantien vaiheille. Vuonna 1925 rautatiehallitus hyväksyi sen suomenkieliseksi nimeksi Puistola, joka oli vakiintunut lähialueiden paikannimeksi. Seuraavana vuonna valmistui hirsirakenteinen asemarakennus puistolalaisten valtiolle lahjoittamalle maalle. Vuonna 1954 Puistolan rautatiepysäkin ruotsinkielinen nimi Fastböle muutettiin Parkstadiksi. Nimi ”Fastböle” jäi kuitenkin elämään puhekielessä muodossa  ”Fastika”. Fastbölen kyläkeskus oli nykyisessä Vantaan Kuninkaalassa.

   Vanha asema poistui käytöstä, kun nykyinen asema tunneleineen otettiin käyttöön 20.2.1978. Samalla lakkautettiin vanhan aseman luona ollut vaarallinen tasoylikäytävä.

   Tunneli puoliympyrän muotoisine kaariportaaleineen valmistui syksyllä 1981 samaan aikaan, kun siihen liittyvä rakennus (ns. Puistolan pankkitalo) saatiin valmiiksi. Uudessa asemarakennuksessa oli lipunmyyntitila, joka toimi myös lämpimänä odotushuoneena. Asemahalli oli varustettu ulko-ovin ja sinne pääsi myös liukuportailla. Vuonna 1995 asema peruskorjattiin ns. kaupunkiradan eli neljännen raiteen rakentamisen yhteydessä. Liukuportaat sekä ulko-ovet poistettiin. Kun VR lopetti lipunmyynnin, tila muutettiin kahvilaksi ja myöhemmin pizzeriaksi.

  
Puistolan asema 2012

Tietolaatikko 3.1: Päärata

7. Sikalanmetsä

231 236 Sikalanmets n valkovuokkoja p iv koti Mintun takana 16.5.2010
Sikalanmetsä,Tapulikaupungintie,Tapulikaupunki, Helsinki, 2010 (Katriina Alestalo)

 Palovartijantien kääntöpaikan, päiväkoti MIntun sekä Tapulikaupungintien talojen väliin jää metsikkö; Sikalanmetsä.Se on saanut nimensä paikalla vuosina 1925 – 1968 toimineesta Valtion sikataloudellisesta koeasemasta. Aikoinaan pienen mäen kupeessa oli suuri sikalarakennus sekä asuintalo ja neljä latoa. Lisäksi kiinteistössä asusti hevonen, jonka kärryillä koeasemalle haettiin junalla lähetettyjä sikoja. Koeasemalla vertailtiin sikarotujen ominaisuuksia ja tehtiin ruokintakokeita, toisin sanoen kehiteltiin joulukinkkuja eri aikojen vaatimusten mukaisiksi.  Nyt jäljellä on enää pyöreä rehutorni.

Sikalanmetsässä on saattanut olla elämää jo nuorakeraamisella ajalla. Mäen rinteellä olleesta hiekkakuopasta Palovartijantien kääntöpaikan lähettyviltä on löydetty kivinen, teräväksi hiottu ns. oikokirves. Se viittaa asuinpaikkaan noin vuosina 2 500 2 000 e.a.a. Ilmasto oli tuolloin jääkauden jälkeen lämmin. Asuminen oli kausittaista, sillä elannon hankinta vaati siirtymistä paikasta toiseen. Vähitellen maanviljelys muodostui pääelinkeinoksi ihmisille, jotka olivat todennäköisesti tulleet tänne etelästä päin. Varmoja kivikautisia asuinpaikkalöytöjä on lähialueilla noin 40, merkittävimmät Vantaan Jokiniemessä. Mutta yksi löytö on myös Tapulikaupungin ”sikalanmetsässä 4000 vuotta sitten täällä eläneen ihmisen jälki.  

 

 Sikalanmetsän torni 26.5.2017

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

26. Monitoimitalo ja kirjasto

Ajurinaukio 5, ala-aula, Tapulikaupunki, Helsinki, 2017 (Katriina Alestalo)

Tapulin kirjasto 2007

Idea monitoimitalosta syntyi 1982. Se sai laajan tuen Puistolan ja Tapulikaupungin asukkailta. Kirjelmän kaupunginhallitukselle allekirjoittivat mm. Puistola-seura, poliittiset puolueet laidasta laitaan, alueen virkamiehet, koulujen rehtorit ja taloyhtiöt. Erityinen huolenaihe oli nuorisotilojen puute.

Monitoimitalo valmistui 1985. Talon 2 000 m2:sta kaupunki osti 500 m2 kirjastoksi ja 530 m2 nuorisotiloiksi. Loput rakentaja Perusyhtymä vuokrasi erilaisiksi liiketiloiksi. Ensimmäinen yritys, Kukka-Asema, avasi ovensa 4.12.1985. Rakennukseen sijoittui myös perheravintola Domino sekä Noppa-pubi. Dominon ruokalista oli hämmästyttävän monipuolinen ja se saavutti suuren suosion myös Tapulikaupungin ulkopuolella. Ravintolan kahvila avautui monitoimitalon aulaan ja sieltä sai mm. jäätelöannoksia. Dominossa oli alkujaan taiteilija Heljä Liukko-Sundströmin seinämaalaus, joka esitti lampaita. Lampaat katosivat myöhemmin Turtles-kilpikonnien maihinnousun myötä. Ajan oloon Domino muuttui tavanomaiseksi pubiksi ja perheelliset asiakkaat kaikkosivat.

Kirjasto on Tapulikaupungin sydän, jonka olemassaoloa on puolustettu jopa mielenosoituksella vuonna 2009. Kirjasto on monitoimipaikka: normaalin kirjasto- ja näyttelytoiminnan lisäksi tiloja on voitu käyttää myös erilaisiin tapaamisiin ja asukastilaisuuksiin sekä juhliin. Kirjasto on erittäin tärkeä yhteistyökumppani alueen toimijoille.

231 171 Mielenosoitus l hipalveluiden s ilytt miseksi 12.12.2009

http://www.helmet.fi/…/Tapulikaupungin_kirjasto

10. Uusi senioritalo

Senioritalo 4.4.2020 Tapulikaupunki
Senioritalo 4.4.2020, Tapulikaupungintie, Helsinki Kuva: Katriina Alestalo

Tällä päiväkoti Mintun viereisellä tontilla on nykyään senioritalo. Päiväkoti Minttu rakennettiin vuonna 1984 vanhan sikalan paikalle. Tämä viereinen tontti oli Maatullinkoulun käytössä 1990 -luvulle saakka, mutta on ollut sen jälkeen tyhjillään. 

Tapulikaupunki-Seura ehdotti kaupungille jo 1990-luvun puolivälissä kolmen yleisille rakennuksille kaavoitetun, mutta rakentamatta jääneen tontin muuttamista asuntotontiksi. Yksi niistä oli tämä Maatulllin koulun entisen sivukoulun tontti.

Sivukoulun parakki oli jo siirtynyt Kumpulaan, jossa se palveli lähes 20 vuotta. Pienen tauon jälkeen tontille ilmestyi vielä uusi rakennus; aiempaa tyylikkäämpi paviljonkikoulu. Oppilasmäärien laskiessa 1990 -luvulla paviljonkikin siirrettiin muualle ja tontti jäi tyhjilleen.

Tontin semakaavamuutos tuli voimaan 2013 ja senioritalona rakennustyöt aloitettiin keväällä 2015. Asumisoikeusasuntoja sisältävä senioritalo valmistui vuonna 2017.

www.hel.fi/www/Helsinki/fi/paivahoito-ja-koulutus/paivahoito/paivakotihoito/paivakodit/paivakoti-minttu 

 

 

 

17. Päiväkoti Pikkuprinssi

Päiväkoti Pikkuprinssi, Maatullinkuja, Tapulikaupunki, Helsinki, 4.2.2018 (Katriina Alestalo)

  Tämä mielenkiintoinen päiväkotirakennus valmistui 1983. Rakennuksen suunnitteli Pentti Myllymäki ja sisustuksen Marianne Andersson. Pikkuprinssi oli rakennusviraston ja päivähoitoviraston yhteinen projekti, jonka tarkoituksena oli kehittää päiväkotien toimivuutta ja tiloja. Vierailijoita uudessa ”Satulinnassa” kävikin päivittäin, kaukaisimmat ihastelijat tulivat Australiasta asti.

     Päiväkodissa ei ole varsinaisia käytäviä, vaan huoneet liittyvät välittömästi toisiinsa ja ne ovat kaikki muunneltavaa toimintatilaa. Tunnelman rauhoittamiseksi tilat on suunniteltu selviksi huoneiksi. Ne ovat eriluonteisia ja -muotoisia, jotta lasten olisi helppo hahmottaa ympäristönsä ja olinpaikkansa. Siksi rakennuksessa on paljon ikkunallisia väliovia ja sisäikkunoita.

    Rakennuksessa on paikkoja, jotka voi vallata leikkiin. Tällaisia ovat mm. parvet, rappuset ja niiden alustat. Niissä leikit saavat kehittyä lasten omien tarpeiden mukaan. Päiväkotirakennusta ympäröi iso piha, jolla on lasten istuttamia mäntyjä ja marjapensaita. Kesäisin lapset istuttavat pihalle kukkien siemeniä. Rakennuksen keskellä on sisäpiha erilaisia tapahtumia varten.

    Luonnon kunnioittaminen ja kestävä kehitys ovat olleet Pikkuprinssin teemoja vuodesta 2002 alkaen ja päiväkoti on mukana Vihreä lippu -toiminnassa. Luonto on tuotu myös päiväkodin sisälle. Huoneissa on ikkunoita eri ilmansuuntiin, jotta päivänkierto ja elävä valo näkyvät koko päivän. Rakennuksen pintaverhouksessa on käytetty mahdollisimman paljon luonnonmateriaaleja. Vaaleanpunaiseksi ja -siniseksi maalattu rakennus erottuu selkeästi ympäristöstään.

    Rakennus peruskorjattiin 2014. Nykyään 130-paikkainen Pikkuprinssi on myös iltahoitopäiväkoti, joka tarjoaa hoitoa iltatyössä tai opiskelemassa olevien vanhempien lapsille klo 22 asti. Päivällä toimii kuusi ryhmää ja illalla kolme. 

https://www.hel.fi/helsinki/fi/kasvatus-ja-koulutus/paivahoito/paivakotihoito/paivakodit/paivakoti-pikkuprinssi

 

 


 

9. Pommikoneen hylky pihamaan alla?

     Juhannuspäivänä 25.6.1941 varhain aamulla iskeytyi Puistolassa sikatalouskoeaseman pellolle neuvostoliittolainen SB-2 pommikone saatuaan osuman ilmatorjuntatulesta.Tuolloin hauraan välirauhan vielä vallitessa neuvostoliittolaiset pommittivat aamuvarhain Suomessa useita paikkakuntia. Syynä pommituksiin oli ilmeisesti se, että Saksa oli kolme päivää aikaisemmin hyökännyt Neuvostoliittoon ja Suomi ei enää ollut juuri kainostellut peitellä haluaan liittyä hyökkäyssotaan Saksan rinnalla. Tässä mielessä yhteistyö Saksan kanssa oli jo pitkään ollut laajaa ja Malmin lentokenttäkin oli jo annettu saksalaisten käyttöön.  Osuman saanut lentokone oli todennäköisesti tulossa pommittamaan juuri Malmin lentokenttää ja yritti vahingoittaa siellä olevia saksalaislentokoneita. Juhannuspäivän pommitusten jälkeen seuraavan päivän radiopuheessaan presidentti Risto Ryti totesikin Suomen olevan sotatilassa Neuvostoliittoa vastaan –  jatkosota oli alkanut.

    Putoavasta koneesta oli nähty pelastautuvan kaksi henkilöä, joista toisen laskuvarjo ei kuitenkaan avautunut. Toinen laskeutui lentokoneen putoamispaikan lähelle ja lähti pakenemaan Tikkurilaa kohti ylittäen Keravanjoen uiden. Hän sai nopeasti takaa-ajavat joukot kintereilleen ja epätoivoisessa tilanteessa surmasi itsensä Tikkurilassa.

    Syvälle saviseen peltoon uponneen koneen mukana menehtyi koneen lentäjä. Tietojen mukaan peltoon syvälle painuneen koneen suhteen ei tehty aikoinaan mitään kaivauksia, vaan syntynyt kuoppa täytettiin ja paikkaa käytettiin tämän jälkeen entiseen tapaan peltona. Sikatalouskoeaseman pellolle rakennetussa Tapulikaupungissa putoamispaikka on nykyisen Palovartijantie 9 11:n etupihalla.

20. Maatullinkuja

Palokellonkuja 5 2014
Palokellonkuja 5, Maatullinkuja, Tapulikaupunki, Helsinki, 2014 (Katriina Alestalo)

Maatullinkuja on 800 metrin mittainen, mukavasti polveileva urbaani jalankulkuraitti, joka johtaa Tapulikaupungin läpi Maatullinaukiolta useiden pienten aukioiden ja puistojen kautta Henrik Forsiuksen tielle. Maatullinkuja on yksi Helsingin kaupungin nimeämistä arvoympäristöistä ja edustava esimerkki 1970-luvun suunnitteluihanteista. 

Maatullinkujan ideana on muodostaa yhtenäinen kevyen liikenteen pääväylä, jonka varteen on koottu kaupunginosan tärkeimmät toiminnot terveysasemasta kappeliin.

Kujan alkupää on Tapulikaupungin kauppakuja. Sen varrella on vuosien saatossa ollut erinäisiä kauppoja ja palveluita. Alun perin liikehuoneistot olivat pääosin pieniä. Isoimpia olivat Elannon ruokakauppa ja Suomen Yhdyspankin konttori. Sittemmin tiloja on yhdistetty, eikä pienyrittäjiä enää ole 1970 -luvun tapaan. Maatullinkujan varrelta löytyy paljon myös julkisia palveluita, muun muassa vanhusten palvelutalo, kaksi päiväkotia ja ala-asteen koulu. Seurakuntakoti valmistui kerrostaloalueen ensimmäisten talojen joukossa. Elanto on vaihtunut kuntosaliin ja pankkikonttori pubiin. Asuintalon alakerrassa pubi aiheutti harmia ja sen siirryttyä Maatullinaukiolle huoneisto on ollut tyhjillään.

Uusina palvelumuotoina 2000 -luvulla aloittivat pitopalvelu entisen päiväkodin tiloissa ja sen yläkerrassa ompelimo. Kampaamoja on syntynyt lisää: Maatullinkujalla on niitä kolme lähes vierekkäin.

Maatullinkujan keskivaiheille Kämnerinkujan päähän oli asemakaavassa varattu tilaa myös ruokakaupalle. Sitä ei koskaan rakennettu ja paikalla on nyt HEKA Oy:n varastorakennus. Viereisessä liiketilassa, joka oli aiemmin HEKA:n toimistona, on tällä hetkellä parturiliike.

Maatullinkuja välilta Maatullinaukio – Kimnaasipolku peruskorjattiin vuonna 2020. Kujan länsipään remontin on tarkoitus alkaa vuonna 2021.

       Maatullinkuja Kruunaajanpolku 2008