Suomen sisällissodan loputtua huhtikuussa 1918 olot olivat vielä toukokuussakin levottomat. Yöllä 15. toukokuuta tuntem
attomaksi jäänyt henkilö ampui vartioon menossa olleen puistolalaisen suojeluskuntalaisen Karl Lindströmin Tapanilassa. Valkoiset pitivät murhaa punaisten tekona. Kostona he samana aamuna poimivat summittaisesti Tapanilan asemalta mukaansa joukon punaisiksi uskottuja työläisiä, jotka olivat menossa töihin. Joissakin lähteissä kerrotaan, että Tapanilan pysäkillä valittiin yhdeksän teloitettavaa ja vielä yksi haettiin kotoaan Puistolasta.

Työläiset marssitettiin sopivan syrjäiseen Puustellinmetsään, jossa heidät komennettiin kaivamaan omat hautansa, ja ammuttiin. Aikojen sekavuutta kuvaa se, ettei edes teloitettujen määrästä ole jäänyt varmaa tietoa: se on ollut seitsemän ja kymmenen välillä. Yksi ehkä pelastui esittämällä viime hetkellä työnantajansa todistuksen.

Työväenliikkeen toiminnan jälleen elvyttyä sisällissodan jälkeen alueen työväenjärjestöillä oli tapana suunnata vappuisin muistokulkue hautapaikalle. Vuonna 1971 vainajien jäännökset kuitenkin kaivettiin ylös ja haudattiin uudelleen Malmin hautausmaalle, jonne pystytettiin vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki.

Vähitellen alkuperäisen teloituspaikan tarkka sijaintikin pääsi unohtumaan, kunnes paikallishistorian harrastajat alkoivat 2010-luvulla puuhata paikalle muistokiveä. Heidän työnsä tuloksena paikka selvitettiin jälleen ja lopulta muistokivi paljastettiin syksyllä 2012. Lähiseudun historian kenties synkin luku sai näin arvokkaan päätöksensä.

Kuva:Tapulikaupunki-Seuran luontoretki Puustellinmetsään 16.4.2018

(Katriina Alestalo)

Tietolaatikko 15.1: Vanha Puustellinmetsä

  Fastbölen seisake avattiin vuonna 1910 nykyisen Arttolantien vaiheille. Vuonna 1925 rautatiehallitus hyväksyi sen suomenkieliseksi nimeksi ”Puistola”, joka oli vakiintunut lähialueiden paikannimeksi. Seuraavana vuonna valmistui hirsirakenteinen asemarakennus puistolalaisten valtiolle lahjoittamalle maalle. Vuonna 1954 Puistolan rautatiepysäkin ruotsinkielinen nimi Fastböle muutettiin Parkstadiksi. Nimi ”Fastböle” jäi kuitenkin elämään puhekielessä muodossa  ”Fastika”. Fastbölen kyläkeskus oli nykyisessä Vantaan Kuninkaalassa.

   Vanha asema poistui käytöstä, kun nykyinen asema tunneleineen otettiin käyttöön 20.2.1978. Samalla lakkautettiin vanhan aseman luona ollut vaarallinen tasoylikäytävä.

   Tunneli puoliympyrän muotoisine kaariportaaleineen valmistui syksyllä 1981 samaan aikaan, kun siihen liittyvä rakennus (ns. Puistolan pankkitalo) saatiin valmiiksi. Uudessa asemarakennuksessa oli lipunmyyntitila, joka toimi myös lämpimänä odotushuoneena. Asemahalli oli varustettu ulko-ovin ja sinne pääsi myös liukuportailla. Vuonna 1995 asema peruskorjattiin ns. kaupunkiradan eli neljännen raiteen rakentamisen yhteydessä. Liukuportaat sekä ulko-ovet poistettiin. Kun VR lopetti lipunmyynnin, tila muutettiin kahvilaksi ja myöhemmin pizzeriaksi.

Tietolaatikko 3.1: Päärata

    Tapulikaupungin keskustan kolmas aukio sai nimensä ja nykyisen muotonsa 1980-luvulla, kun aukion laidan liiketalo valmistui ja aiemmin Ajurinaukiolla olleet bussin 75 pääteasema sekätaksiterminaali siirtyivät Tapuliaukiolle.

   Vuonna 1984 järjestettiin kaikille avoin aatekilpailu Tapulikaupungin tunnuksen ideoimiseksi. Sen voitti arkkitehti Sakari Tanttari ehdotuksella ”Ruovikko”. Teoksen oli tarkoitus rakentua kolmestakymmenestä 15 metrin korkuisesta ja 20 cm:n paksuisesta lasikuituputkesta. Idea oli teknisesti vaativa ja sen epäiltiin joutuvan ilkivallan kohteeksi, eikä sitä koskaan toteutettu.

  Tapulikaupunki-Seuran ehdotuksesta aukiolle istutettiin kuusi vuonna 2007.                                                            

www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/tapuli/Aatekilpailu_Tapulikaupungin_tunnuksen_ideoimiseksi.htm

  Maatullinaukio on Tapulikaupungin keskipiste. Nykyisen katukuvansa se sai vuonna 2000, kun Tapulikaupunki-Seura kaupungin avustuksen turvin palkkasi arkkitehti Hille Kaukosen laatimaan suunnitelman aukion ilmeen parantamiseksi.

  Aukion itälaidan punatiilisen Kiinteistö Oy Puistolan pankkitalon ”kaari” on Tapulin maamerkki. Rakennuksen yläkerta on yhtiöjärjestyksellä osoitettu terveysasemakäyttöön. Alakerran K -kauppa oli 1980-luvulla nimeltään ”Lintumäki”. Rakennuksessa sijaitsivat myös optikko ja Osuuspankin konttori.

  Etelälaidalla oli puolestaan T-kauppa. Sen yläkerrassa oli kaupungin Nuorisoasiainkeskuksen ”Maatullin kerho”, joka myöhemmin toimi asukastilana nimellä ”Tapulin tupa”. Asukastila lakkautettiin 2000 -luvulla Nuorisoasiankeskuksen säästötoimena. Tällä hetkellä tilassa voi harrastaa kamppailulajeja. Katutason liiketilassa toimi posti nro 75 vuoteen 2012 saakka, joilloin se muuttui asiamiespostiksi Valintatalon yhteyteen eli siirtyi entiseen  ”Seston taloon”.

 Muita palveluita Maatullinaukion laidalla ovat Puistolan hammashoitola ja kotipalvelu,  R -kioski, pankkiautomaatti, torikauppa sekä ravintola Mestari, joka toimii liiketilassa, jossa aikojen kuluessa on ollut T-kauppa ja posti.               

Tietolaatikko 1.1: Yhteissuunnittelulla hyvään lopputulokseen

Idea monitoimitalosta syntyi 1982. Se sai laajan tuen Puistolan ja Tapulikaupungin asukkailta. Kirjelmän kaupunginhallitukselle allekirjoittivat mm. Puistola-seura, poliittiset puolueet laidasta laitaan, alueen virkamiehet, koulujen rehtorit ja taloyhtiöt. Erityinen huolenaihe oli nuorisotilojen puute.

Monitoimitalo valmistui 1985. Talon 2 000 m2:sta kaupunki osti 500 m2 kirjastoksi ja 530 m2 nuorisotiloiksi. Loput rakentaja Perusyhtymä vuokrasi erilaisiksi liiketiloiksi. Ensimmäinen yritys, Kukka-Asema, avasi ovensa 4.12.1985. Rakennukseen sijoittui myös perheravintola Domino sekä Noppa-pubi. Dominon ruokalista oli hämmästyttävän monipuolinen ja se saavutti suuren suosion myös Tapulikaupungin ulkopuolella. Ravintolan kahvila avautui monitoimitalon aulaan ja sieltä sai mm. jäätelöannoksia. Dominossa oli alkujaan taiteilija Heljä Liukko-Sundströmin seinämaalaus, joka esitti lampaita. Lampaat katosivat myöhemmin Turtles-kilpikonnien maihinnousun myötä. Ajan oloon Domino muuttui tavanomaiseksi pubiksi ja perheelliset asiakkaat kaikkosivat.

Kirjasto on Tapulikaupungin sydän, jonka olemassaoloa on puolustettu jopa mielenosoituksella vuonna 2009. Kirjasto on monitoimipaikka: normaalin kirjasto- ja näyttelytoiminnan lisäksi tiloja on voitu käyttää myös erilaisiin tapaamisiin ja asukastilaisuuksiin sekä juhliin. Kirjasto on erittäin tärkeä yhteistyökumppani alueen toimijoille.

http://www.helmet.fi/…/Tapulikaupungin_kirjasto

  Tämä mielenkiintoinen päiväkotirakennus valmistui 1983. Rakennuksen suunnitteli Pentti Myllymäki ja sisustuksen Marianne Andersson. Pikkuprinssi oli rakennusviraston ja päivähoitoviraston yhteinen projekti, jonka tarkoituksena oli kehittää päiväkotien toimivuutta ja tiloja. Vierailijoita uudessa ”Satulinnassa” kävikin päivittäin, kaukaisimmat ihastelijat tulivat Australiasta asti.

     Päiväkodissa ei ole varsinaisia käytäviä, vaan huoneet liittyvät välittömästi toisiinsa ja ne ovat kaikki muunneltavaa toimintatilaa. Tunnelman rauhoittamiseksi tilat on suunniteltu selviksi huoneiksi. Ne ovat eriluonteisia ja -muotoisia, jotta lasten olisi helppo hahmottaa ympäristönsä ja olinpaikkansa. Siksi rakennuksessa on paljon ikkunallisia väliovia ja sisäikkunoita.

    Rakennuksessa on paikkoja, jotka voi vallata leikkiin. Tällaisia ovat mm. parvet, rappuset ja niiden alustat. Niissä leikit saavat kehittyä lasten omien tarpeiden mukaan. Päiväkotirakennusta ympäröi iso piha, jolla on lasten istuttamia mäntyjä ja marjapensaita. Kesäisin lapset istuttavat pihalle kukkien siemeniä. Rakennuksen keskellä on sisäpiha erilaisia tapahtumia varten.

    Luonnon kunnioittaminen ja kestävä kehitys ovat olleet Pikkuprinssin teemoja vuodesta 2002 alkaen ja päiväkoti on mukana Vihreä lippu -toiminnassa. Luonto on tuotu myös päiväkodin sisälle. Huoneissa on ikkunoita eri ilmansuuntiin, jotta päivänkierto ja elävä valo näkyvät koko päivän. Rakennuksen pintaverhouksessa on käytetty mahdollisimman paljon luonnonmateriaaleja. Vaaleanpunaiseksi ja -siniseksi maalattu rakennus erottuu selkeästi ympäristöstään.

    Rakennus peruskorjattiin 2014. Nykyään 130-paikkainen Pikkuprinssi on myös iltahoitopäiväkoti, joka tarjoaa hoitoa iltatyössä tai opiskelemassa olevien vanhempien lapsille klo 22 asti. Päivällä toimii kuusi ryhmää ja illalla kolme. 

https://www.hel.fi/helsinki/fi/kasvatus-ja-koulutus/paivahoito/paivakotihoito/paivakodit/paivakoti-pikkuprinssi

Tällä päiväkoti Mintun viereisellä tontilla on nykyään senioritalo. Päiväkoti Minttu rakennettiin vuonna 1984 vanhan sikalan paikalle. Tämä viereinen tontti oli Maatullinkoulun käytössä 1990 -luvulle saakka, mutta on ollut sen jälkeen tyhjillään. 

Tapulikaupunki-Seura ehdotti kaupungille jo 1990-luvun puolivälissä kolmen yleisille rakennuksille kaavoitetun, mutta rakentamatta jääneen tontin muuttamista asuntotontiksi. Yksi niistä oli tämä Maatulllin koulun entisen sivukoulun tontti.

Sivukoulun parakki oli jo siirtynyt Kumpulaan, jossa se palveli lähes 20 vuotta. Pienen tauon jälkeen tontille ilmestyi vielä uusi rakennus; aiempaa tyylikkäämpi paviljonkikoulu. Oppilasmäärien laskiessa 1990 -luvulla paviljonkikin siirrettiin muualle ja tontti jäi tyhjilleen.

Tontin semakaavamuutos tuli voimaan 2013 ja senioritalona rakennustyöt aloitettiin keväällä 2015. Asumisoikeusasuntoja sisältävä senioritalo valmistui vuonna 2017.

www.hel.fi/www/Helsinki/fi/paivahoito-ja-koulutus/paivahoito/paivakotihoito/paivakodit/paivakoti-minttu 

 Palovartijantien kääntöpaikan, päiväkoti MIntun sekä Tapulikaupungintien talojen väliin jää metsikkö; Sikalanmetsä.Se on saanut nimensä paikalla vuosina 1925 – 1968 toimineesta Valtion sikataloudellisesta koeasemasta. Aikoinaan pienen mäen kupeessa oli suuri sikalarakennus sekä asuintalo ja neljä latoa. Lisäksi kiinteistössä asusti hevonen, jonka kärryillä koeasemalle haettiin junalla lähetettyjä sikoja. Koeasemalla vertailtiin sikarotujen ominaisuuksia ja tehtiin ruokintakokeita, toisin sanoen kehiteltiin joulukinkkuja eri aikojen vaatimusten mukaisiksi.  Nyt jäljellä on enää pyöreä rehutorni.

Sikalanmetsässä on saattanut olla elämää jo nuorakeraamisella ajalla. Mäen rinteellä olleesta hiekkakuopasta Palovartijantien kääntöpaikan lähettyviltä on löydetty kivinen, teräväksi hiottu ns. oikokirves. Se viittaa asuinpaikkaan noin vuosina 2 500 – 2 000 e.a.a. Ilmasto oli tuolloin jääkauden jälkeen lämmin. Asuminen oli kausittaista, sillä elannon hankinta vaati siirtymistä paikasta toiseen. Vähitellen maanviljelys muodostui pääelinkeinoksi ihmisille, jotka olivat todennäköisesti tulleet tänne etelästä päin. Varmoja kivikautisia asuinpaikkalöytöjä on lähialueilla noin 40, merkittävimmät Vantaan Jokiniemessä. Mutta yksi löytö on myös Tapulikaupungin ”sikalanmetsässä” – 4000 vuotta sitten täällä eläneen ihmisen jälki.  

Osana Puistolan huvilayhdyskuntaa nousi myös vanhan aseman länsipuolelle huvila-alue. Asemalla toimivia kauppoja olivat HOK ja Elanto. Rakennuksista kaksi on suojeltu: Hannukselantie 5 sekä 15. Myös Päitsitiellä on kokonaisuutena kiinnostavaa miljöötä, jonka kruunaa erityisen hienosti säilynyt huvila numerossa 17b.

Hannukselantie 5:ssä on korkea ja näkymää hallitseva rakennus, joka muistetaan vahvasti Puistolan postina, vaikka sen osuus tässä tehtävässä jäi aikoinaan melko lyhyeksi. Rautatieverkon kehittymisen myötä postitoimi siirtyi kievarilaitokselta vähitellen rautatielaitoksen tehtäväksi. Vuoden 1926 alusta Puistolan postipysäkki toimi uudessa rautatien pysäkkirakennuksessa, mutta pian se siirtyi, postiasemaksi korotettuna, Hannukselantie 5:n uudisrakennukseen 14 m2:n tilaan.

Kesällä 1948 postin toiminta siirtyi saman tien varrella olleeseen rakennukseen, jota ei enää ole. Vuonna 1970 postitoimipaikka numero 76 siirtyi Puistolan torille. Myöhemmin se yhdistettiin Tapulikaupungin postiin numero 75 ja toiminta Puistolan torilla loppui.

Heti Arttolantien pohjoispuolella Aisapuistossa virtaa Puistolanpuro, jonka pääuoma on pituudeltaan 2 km ja laskee Keravanjokeen Ala-Tikkurilassa. Valuma-alue 340 ha kattaa koko Tapulikaupungin, osan Puistolasta ja hieman naapurikaupunginosistakin.

Tietolaatikko 6.1: Näköala Puistolaan
Tietolaatikko 6.2: Parkstad Wanda Puistonkylä