Tapulikaupungin kotikaupunkipolku

 Tapulikaupunki on Helsingin Koillisen suurpiirin ja Puistolan peruspiirin osa-alue no 402. Alue rajoittuu etelässä Tapanilankaareen, pohjoisessa Vantaan rajaan, idässä junarataan ja lännessä Suutarilan teollisuusalueeseen. Kaupunginosa muodostuu neljästä pienalueesta. Etelässä ja pohjoisessa on pientaloja. Keskellä on tiivistä kerrostaloasutusta.

Kaupunginosan asukasluku on kasvanut tasaisesti kerrostalokeskustan rakentamisen myötä. Vuonna 1979 Tapulikaupungissa asui 3 692 asukasta ja vuoden 2014 alussa jo 8 621. Opiskelija-asuntoja on paljon ja Tapulikaupunki onkin tuttu monelle erityisesti Helsingin yliopiston Hämäläis-Osakunnan taloissa asuneelle.

Tapulikaupunki sai oman nimikkolaulun vuonna 1981, kun alueella asunut Harri Saksala levytti kappaleensa ”Tapulikaupunkiin”.

Tämä kotikaupunkipolku johdattaa sinut Tapulikaupungin historiaan ja nykyisyyteen. Tervetuloa!

Julkaisija Tapulikaupunki-Seura ry
Tukija  Helsingin Lähiöprojekti
Työryhmä Katriina Alestalo (pj), Terttu Heinonen, Ritva Hytönen, Antti Hytti, Maj-Britt Ostrow, Petri Syrjänen, Ilkka Uotila (Puistola-Seura), Juhani Vahde ja Kirsti Valento-Laine
Editointi ja aputoimitus Pauli Saloranta / Suomen Kotikaupunkipolut tmi
Kommentointi Pekka Luoma (Medialukio), Kyllikki Rosentröm, Pirjo Ruotsalainen (Lähiöprojekti), Elias Rainio (KSV) ja Anni Tirri (HKR)
Kiitos kaikille tietoja antaneille kaupunkilaisille, yhteisöille ja tahoille!

21. Leikkipuisto Tapuli

Yhteislaulua Tapulin leikkipuistossa

Tapulin leikkipuisto on keidas, jonka kumpareet ja uima-altaat kaikki Tapulin lapset tuntevat. Leikkipuisto ja viereinen Maatullin koulu ovat olleet tärkeä osa monen perheen elämää vuosikymmenten varrella.

Puistosuunnitelman teki 1970-luvulla Stephen Fairhurst pyrkimyksenään elävöittää yksitoikkoista maisemaa. Kehämäiset vallit edustavat aikakaudelle ominaista maamassoilla muotoilua. Kumpareet mahdollistavat lasten seikkailuleikit ja mäenlaskun pulkalla. Aikuiset nauttivat kumpareiden suojassa auringosta. Puistoon istutettiin puulajeja, joiden avulla on saatu aikaan kiinnostavia näkymiä. Puistossa on lehtikuusia ja muita erilaisia kuusia, lehmuksia, syreenejä sekä salavia.

Leikkipuiston rakennus valmistui 1977 ja peruskorjattiin 1990-luvulla, jolloin rakennusta myös laajennettiin. Leikkipuiston kerhotoiminta on merkittävä apu perheiden arjessa. Piha-alueella oli kaksi uima-allasta: isoille ja pienille lapsille. Niitä ei ole valitettavasti täytetty pariin viime vuoteen turvallisuussyihin vedoten.  

Tapulin leikkipuistorakennus  suljettiin keväällä 2018 huonon kunnon vuoksi, ja puiston toiminta hajautettiin eri puolille Tapulikaupunkia. Tapulikaupunki-Seura oli vaatinut leikkipuiston hoidon parantamista jo pitkään. Seura korosti kahluualtaiden merkitystä, sillä Tapulista on pitkä matka Helsingin maauimaloihin ja rannoille.

Kaupungin suunnitelmissa sen sijaan oli siirtää leikkipuistotoiminta Maatullin koulun pihalle ja purkaa leikkipuiston vanhat rakenteet. Leikkipuiston paikalle oli suunniteltu eri suuntaan kulkevia kävelyteitä. Leikkipuistorakennusta investointisuunnitelmissa ei kuitenkaan ollut.  Asukkkaat vaativat vanhan rakennuksen kunnostamista tai uuden rakentamista.

Vuoden 2018 lopulla Helsingissä oli tunnistettu tarve uusia useita leikkipuisto- ja päiväkotirakennuksia. Myös Tapulin leikkipuistoon päätettiin sijoittaa paviljonkirakennus. Leikkipuistotoiminnan lisäksi rakennukseen sijoitetaan uusi 120 paikkainen päiväkoti. Rakennus tulee vanhan paikalle, mutta se vie puistoalueesta suuremman osan kuin vanha rakennus.

Tapulin kahluuallas 2013
Kahluuallas Tapulin leikkipuistossa 2013, Tapulikaupunki, Helsinki Kuva: Katriina Alestalo
Tapulin leikkipuiston napakelkka 1992, Tapulikaupunki, Helsinki
Tapulin leikkipuiston napakelkka 1992, Tapulikaupunki, Helsinki Kuva: Katriina Alestalo

19. Tapulin seurakuntakoti

Tapulin srk alttari 2012

Punatiilinen rakennus, jonka suunnitteli Erkko Virkkunen, valmistui ja vihittiin käyttöön 1978. Rakennus  peruskorjattiin 2003. Malmin seurakuntaan kuuluva seurakuntakoti valmistui samaan aikaan Tapulikaupungin kerrostalojen kanssa. Salissa on istumapaikkoja 50 ja pienempään saliin yhdistettynä 70. Tilat ovat muunneltavuutensa ansiosta hyvin toimivat. Alttariseinällä on Kaija Pohjolan tekstiilitaideteos Seitsemän jokea, joka kuvaa Pyhän hengen seitsemää lahjaa: viisaus, ymmärrys, taito, toivo, voima, tieto eli totuuden tunteminen, Herran pelko sekä hurskaus.

Varhaiset fastböleläiset kuuluivat vuosisatojen ajan Helsingin pitäjän seurakuntaan. Suuren alueliitoksen 1946 jälkeen emäseurakunnasta lohkaistiin vuonna 1953 Malmin seurakunta, joka on nykyään jäsenmäärältään Helsingin suurin ja Suomen toiseksi suurin, vaikka sen asukkaista vain 66 % kuuluu kirkkoon.

Samassa rakennuksessa toimii myös suosittu pitopalvelu ja kahvila Pilke, joka toimittaa tuotteitaan presidentinlinnaankin. Viereinen puisto peruskorjattiin 2014.

Tietolaatikko 1.2:Tapulikaupungin nimi

Alkuaikoina uusi asuinalue oli nimeltään ”Puistolan asemanseudun kerrostaloalue”. Ympärillä kiemurteli jo tuolloin Tapulikaupungintie. Hiljalleen tien nimi vakiintui tarkoittamaan uutta asuma-aluetta ja se virallistettiin 1980.

     Tapulikaupunki tarkoittaa kaupunkia, jolla on oikeus lähettää laivoja ulkomaille ja päästää ulkomaisia laivoja satamaansa. Sellainen tuli Helsingistä jo 1569, kun kuningas Juhana III myönsi vähän aikaisemmin perustetulle kaupungille tapulioikeudet.

     Helsingin tapulikaupunkiajan mukaisia nimiä on Tapulissa paljon, esim.

Maatullinaukio. Maatulli oli maksu, joka vanhassa Helsingissä perittiin kaikista kulutustavaroista.

Syökärinpolku: Syökäri oli maatullin alempi virkamies.

Aksiisipolku: Aksiisi oli kotimaisista tavaroista peritty vero.

Kartuusipolku: Kartuusi oli paperista ja pahvista valmistettu tupakan kääre.

Kämnerintie: Kämneri oli alioikeuden jäsen.

Kruunaajanpolku: Kruunaaja leimasi mitta- ja punnitusvälineitä.

Parmaajantie: Parmaaja mittasi lautaa.

(Lähde: Kansalaismuisti MaTaPuPu)

15. Puustellinmetsän teloituspaikka ja muistomerkki

Puustellinmetsä 2008

Suomen sisällissodan loputtua huhtikuussa 1918 olot olivat vielä toukokuussakin levottomat. Yöllä 15. toukokuuta tuntem
attomaksi jäänyt henkilö ampui vartioon menossa olleen puistolalaisen suojeluskuntalaisen Karl Lindströmin Tapanilassa. Valkoiset pitivät murhaa punaisten tekona. Kostona he samana aamuna poimivat summittaisesti Tapanilan asemalta mukaansa joukon punaisiksi uskottuja työläisiä, jotka olivat menossa töihin. Joissakin lähteissä kerrotaan, että Tapanilan pysäkillä valittiin yhdeksän teloitettavaa ja vielä yksi haettiin kotoaan Puistolasta.

Työläiset marssitettiin sopivan syrjäiseen Puustellinmetsään, jossa heidät komennettiin kaivamaan omat hautansa, ja ammuttiin. Aikojen sekavuutta kuvaa se, ettei edes teloitettujen määrästä ole jäänyt varmaa tietoa: se on ollut seitsemän ja kymmenen välillä. Yksi ehkä pelastui esittämällä viime hetkellä työnantajansa todistuksen.

Työväenliikkeen toiminnan jälleen elvyttyä sisällissodan jälkeen alueen työväenjärjestöillä oli tapana suunnata vappuisin muistokulkue hautapaikalle. Vuonna 1971 vainajien jäännökset kuitenkin kaivettiin ylös ja haudattiin uudelleen Malmin hautausmaalle, jonne pystytettiin vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki.

Vähitellen alkuperäisen teloituspaikan tarkka sijaintikin pääsi unohtumaan, kunnes paikallishistorian harrastajat alkoivat 2010-luvulla puuhata paikalle muistokiveä. Heidän työnsä tuloksena paikka selvitettiin jälleen ja lopulta muistokivi paljastettiin syksyllä 2012. Lähiseudun historian kenties synkin luku sai näin arvokkaan päätöksensä.

Puustellinmetsä 1918 muistomerkki 16.4.2018 p

Kuva:Tapulikaupunki-Seuran luontoretki Puustellinmetsään 16.4.2018

(Katriina Alestalo)

Tietolaatikko 15.1: Vanha Puustellinmetsä

Tietolaatikko 1.4: Lähiöprojekti

Lähiöiden ongelmia on ratkaistu ja elinympäristöä kehitetty monin keinoin jo vuosikymmenten ajan. Kaupungin virastojen välinen yhteistyö alkoi 1980-luvulla valtakunnallisen Sofy-projektin myötä. Se tuotti toimintamalleja sosiaalisten ja fyysisten näkökohtien yhteensovittamiseen asuinalueiden suunnittelussa ja kehittämisessä, tarjoten samalla asukkaille osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Tämä oli ennenkuulumatonta. Projektin loppuraportissa esitetyt suositukset ovat edelleenkin käyttökelpoisia.

     Helsingin Lähiöprojektin toiminta alkoi 1996 EU:n Urban-ohjelman rahoituksella. Se on edistänyt esikaupunkien rakennusten peruskorjauksia, ulkoalueiden kunnostamista sekä täydennysrakentamista, koordinoinut kaupungin eri virastojen yhteistyötä, tukenut asukkaiden omaa aktiivisuutta ja tuottanut uusia harrastusmahdollisuuksia sekä matalan kynnyksen kulttuuria. Samoin Erilaisten järjestöjen ja paikallisten yhdistysten aktiivisuus kaupunginosien kehittämisessä on ollut merkittävää. Lähiöprojektin viides toimintakausi alkoi 2012 tunnuksella ”sivistys on siistiä”.

    

     www.lahioprojekti.hel.fi

     www.helsinki.fi/palmenia/hankkeet/2009/Osterit_asukasosallistumisen_kokemukset.pdf

Tietolaatikko 0.4: Lähiöprojekti

   Helsingin kaupungin Lähiöprojektin toiminta alkoi 1996. Lähiöprojekti edistää esikaupunkien rakennusten peruskorjauksia, ulkoalueiden kunnostamista sekä täydennysrakentamista, koordinoi eri virastojen yhteistyötä, tukee asukkaiden omaa aktiivisuutta ja tuottaa uusia harrastusmahdollisuuksia sekä matalan kynnyksen kulttuuria. Samoin erilaisten järjestöjen ja paikallisten yhdistysten aktiivisuus kaupunginosien kehittämisessä on ollut merkittävää.

www.lahioprojekti.hel.fi

www.helsinki.fi/palmenia/hankkeet/2009/Osterit_asukasosallistumisen_kokemukset.pdf

22. Moisionpolun viljelypalstat

Viljelypalstan perunasatoa 2013

  Helsingin kaupungin viljelypalsta-alueella on 87 palstaa, jotka ovat kooltaan puoli aaria. Palstojen vuokraamista hoitaa nykyään Hyötykasviyhdistys. Tapulikaupunki-Seura hoiti palstojen vuokrauksen vuosina 1994 2008. Alue on keskellä asutusta, mutta silti suojassa kuusiaidan ympäröimänä. Palstojen määrää mahdollisesti lisätään Tapulikaupungin täydennysrakentamisen yhteydessä.

    Kaupunkiviljelyn kasvaneen suosion myötä myös Moisionpolun viljelypalstat ovat hyvin kysyttyjä. Viljelijät tulevat suurimmaksi osaksi lähialueelta, koska matka palstalle on kotoa lyhyt. Ystävyyssuhteita syntyy, kun ollaan kymmeniä vuosia palstanaapureita ja autellaan toisia kastelun, kasvien vaihdon ja jutustelun merkeissä. Monet kansallisuudet ja uudet kasvit tuovat väriä palsta-alueen elämään.

    Käytäviä pitkin saavat kulkea niin lapset kuin aikuiset ihailemassa värikkäiden kukkien loistoa ja monenlaisia kasviksia, mutta maistaa ei saa ilman lupaa.


7. Sikalanmetsä

231 236 Sikalanmets n valkovuokkoja p iv koti Mintun takana 16.5.2010
Sikalanmetsä,Tapulikaupungintie,Tapulikaupunki, Helsinki, 2010 (Katriina Alestalo)

 Palovartijantien kääntöpaikan, päiväkoti MIntun sekä Tapulikaupungintien talojen väliin jää metsikkö; Sikalanmetsä.Se on saanut nimensä paikalla vuosina 1925 – 1968 toimineesta Valtion sikataloudellisesta koeasemasta. Aikoinaan pienen mäen kupeessa oli suuri sikalarakennus sekä asuintalo ja neljä latoa. Lisäksi kiinteistössä asusti hevonen, jonka kärryillä koeasemalle haettiin junalla lähetettyjä sikoja. Koeasemalla vertailtiin sikarotujen ominaisuuksia ja tehtiin ruokintakokeita, toisin sanoen kehiteltiin joulukinkkuja eri aikojen vaatimusten mukaisiksi.  Nyt jäljellä on enää pyöreä rehutorni.

Sikalanmetsässä on saattanut olla elämää jo nuorakeraamisella ajalla. Mäen rinteellä olleesta hiekkakuopasta Palovartijantien kääntöpaikan lähettyviltä on löydetty kivinen, teräväksi hiottu ns. oikokirves. Se viittaa asuinpaikkaan noin vuosina 2 500 2 000 e.a.a. Ilmasto oli tuolloin jääkauden jälkeen lämmin. Asuminen oli kausittaista, sillä elannon hankinta vaati siirtymistä paikasta toiseen. Vähitellen maanviljelys muodostui pääelinkeinoksi ihmisille, jotka olivat todennäköisesti tulleet tänne etelästä päin. Varmoja kivikautisia asuinpaikkalöytöjä on lähialueilla noin 40, merkittävimmät Vantaan Jokiniemessä. Mutta yksi löytö on myös Tapulikaupungin ”sikalanmetsässä 4000 vuotta sitten täällä eläneen ihmisen jälki.  

 

 Sikalanmetsän torni 26.5.2017

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

26. Monitoimitalo ja kirjasto

Ajurinaukio 5, ala-aula, Tapulikaupunki, Helsinki, 2017 (Katriina Alestalo)

Tapulin kirjasto 2007

Idea monitoimitalosta syntyi 1982. Se sai laajan tuen Puistolan ja Tapulikaupungin asukkailta. Kirjelmän kaupunginhallitukselle allekirjoittivat mm. Puistola-seura, poliittiset puolueet laidasta laitaan, alueen virkamiehet, koulujen rehtorit ja taloyhtiöt. Erityinen huolenaihe oli nuorisotilojen puute.

Monitoimitalo valmistui 1985. Talon 2 000 m2:sta kaupunki osti 500 m2 kirjastoksi ja 530 m2 nuorisotiloiksi. Loput rakentaja Perusyhtymä vuokrasi erilaisiksi liiketiloiksi. Ensimmäinen yritys, Kukka-Asema, avasi ovensa 4.12.1985. Rakennukseen sijoittui myös perheravintola Domino sekä Noppa-pubi. Dominon ruokalista oli hämmästyttävän monipuolinen ja se saavutti suuren suosion myös Tapulikaupungin ulkopuolella. Ravintolan kahvila avautui monitoimitalon aulaan ja sieltä sai mm. jäätelöannoksia. Dominossa oli alkujaan taiteilija Heljä Liukko-Sundströmin seinämaalaus, joka esitti lampaita. Lampaat katosivat myöhemmin Turtles-kilpikonnien maihinnousun myötä. Ajan oloon Domino muuttui tavanomaiseksi pubiksi ja perheelliset asiakkaat kaikkosivat.

Kirjasto on Tapulikaupungin sydän, jonka olemassaoloa on puolustettu jopa mielenosoituksella vuonna 2009. Kirjasto on monitoimipaikka: normaalin kirjasto- ja näyttelytoiminnan lisäksi tiloja on voitu käyttää myös erilaisiin tapaamisiin ja asukastilaisuuksiin sekä juhliin. Kirjasto on erittäin tärkeä yhteistyökumppani alueen toimijoille.

231 171 Mielenosoitus l hipalveluiden s ilytt miseksi 12.12.2009

http://www.helmet.fi/…/Tapulikaupungin_kirjasto

Tietolaatikko 1.5: Tapulikaupungin kehittäminen

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.5.1980 Martti Asunmaan ehdotuksesta ponnen, joka edellytti suunnitelman laatimista Tapulikaupungin lähiympäristön laadun parantamiseksi yhteistyössä Tapulin asukkaiden ja rakentajien kanssa. Ensin tehtiin selvitys, jossa todettiin maapohjan olevan liian märkää korkealla olevan pohjaveden vuoksi sekä viheralueiden toteutuksen olevan erittäin heikko.

     Vuosina 198386 toteutettiin kehittämissuunnitelma, jonka laati arkkitehti Matti Vesikansa. Merkittävimpiä tuloksia olivat Tapulin monitoimitalon rakentaminen, parkkitalojen rakentamisen vaatimuksesta luopuminen sekä istutusten parannusohjelman tehostaminen. Seurantaryhmän toimesta järjestettiin myös Tapulikaupungin tunnuskilpailu, jonka voitti toteutumatta jäänyt ehdotus ”Ruovikko”.

     Vuonna 1976 Tapulikaupunkiin perustettiin ensimmäinen asukasyhdistys, joka pyrki vaikuttamaan alueen viihtyisyyden ja palveluiden parantamiseksi. Myöhemmin toimi Pro Puustellinmetsä -kansalaisliike, joka onnistui estämään Henrik Forsiuksentien jatkamisen. Se anoi ja sai kaupungilta rahaa vaihtoehtosuunnitelmaa varten, joka luovutettiin apulaiskaupunginjohtaja Erkki Tuomiojalle 13.6.1989. Tämä esitti kaupunginhallitukselle, ettei Henrik Forsiuksen tien jatkoa rakenneta.

     Asukastoiminta väheni 1990-luvulle tultaessa. Viihtyisyydessä oli kuitenkin edelleen parantamisen varaa. Nuorisoasiankeskuksen työntekijät Aija Niittynen ja Päivi Anunti ryhtyivät herättelemään asukkaita. Syntyi Tapuli talkoot -liike, joka kokosi asukkaita keskustelemaan alueen tilanteesta. Vuonna 1993 asukkaat päättivät perustaa Tapulikaupunki-Seuran.

www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/tapuli/Tapulikaupungin_lähiympäristöselvitys.htm www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/tapuli/Tapulikaupungin_asuinympäristön_kehittämissuunnitelma.htm