Tapulikaupungin kotikaupunkipolku

 Tapulikaupunki on Helsingin Koillisen suurpiirin ja Puistolan peruspiirin osa-alue no 402. Alue rajoittuu etelässä Tapanilankaareen, pohjoisessa Vantaan rajaan, idässä junarataan ja lännessä Suutarilan teollisuusalueeseen. Kaupunginosa muodostuu neljästä pienalueesta. Etelässä ja pohjoisessa on pientaloja. Keskellä on tiivistä kerrostaloasutusta.

Kaupunginosan asukasluku on kasvanut tasaisesti kerrostalokeskustan rakentamisen myötä. Vuonna 1979 Tapulikaupungissa asui 3 692 asukasta ja vuoden 2014 alussa jo 8 621. Opiskelija-asuntoja on paljon ja Tapulikaupunki onkin tuttu monelle erityisesti Helsingin yliopiston Hämäläis-Osakunnan taloissa asuneelle.

Tapulikaupunki sai oman nimikkolaulun vuonna 1981, kun alueella asunut Harri Saksala levytti kappaleensa ”Tapulikaupunkiin”.

Tämä kotikaupunkipolku johdattaa sinut Tapulikaupungin historiaan ja nykyisyyteen. Tervetuloa!

Julkaisija Tapulikaupunki-Seura ry
Tukija  Helsingin Lähiöprojekti
Työryhmä Katriina Alestalo (pj), Terttu Heinonen, Ritva Hytönen, Antti Hytti, Maj-Britt Ostrow, Petri Syrjänen, Ilkka Uotila (Puistola-Seura), Juhani Vahde ja Kirsti Valento-Laine
Editointi ja aputoimitus Pauli Saloranta / Suomen Kotikaupunkipolut tmi
Kommentointi Pekka Luoma (Medialukio), Kyllikki Rosentröm, Pirjo Ruotsalainen (Lähiöprojekti), Elias Rainio (KSV) ja Anni Tirri (HKR)
Kiitos kaikille tietoja antaneille kaupunkilaisille, yhteisöille ja tahoille!

8. Yhteispihat ja huoltoyhtiö

Yhteispiha Kämnerintiellä 2019
Yhteispiha Kämnerintie 2 ja 7, 2019, Tapulikaupunki, Helsinki Kuva: Katriina Alestalo

Yksi Tapulikaupungin erikoisuus ovat monen talon yhteiskäytössä olevat pihat, joita on jäljellä kaksi. Ne sijaitsevat Kämnerintien molemmin puolin olevissa kortteleissa. Yhteispihat omistaa vuonna 1975 perustettu Puistolan Asemanseudun Huolto Oy, joka on vuodesta 1985 ollut nimeltään Tapulin Huolto Oy. Sen omistajia ovat kaupunginosan taloyhtiöt.    

Yhteispihat oli tarkoitettu ympäröivien taloyhtiöiden virkistyskäyttöön; pihojen jatkeeksi. Yhteispihoilla oli muun muassa grillikatoksia, leikkivälineitä ja koripallotelineitä. Ajan mittaan yhteispihojen käyttö väheni. Taloyhtiöt eivät enää olleet halukkaita maksamaan niiden kunnossapidosta ja korjauksista. Tämä johti yhteispihojen leikkivälineiden ja katosten poistamiseen.

 2000 -luvun puolivälissä Kaupunkisuunnitteluvirasto ryhtyi tutkimaan Tapulikaupungin täydennysrakentamismahdollisuuksia. Vuonna 2006 valmistui ns. Tapulikaupungin yleissuunnitelma, johon sisältyi runsaasti ehdotuksia täydennysrakentamisesta. Virasto ryhtyi valmistelemaan useita asemakaavamuutoksia.

 Yleissuunnitelma koski muun muassa Hatuntekijänkujan yhteispihaa. Tämän tontin asemakaavamuutos tuli voimaan 2013. Tontille myönnettiin rakennuslupa kaksikerroksiselle luhtitalolle, jossa on 16 asuntoa. Rakennustyöt alkoivat toukokuussa 2015 ja talo valmistui 2016. Samalla rakennettiin myös uusi kevyen liikenteen väylä ”Paloletkunpolku” Ruiskupolun ja Hattupolun välille.

 Huoltoyhtiöllä oli alueella myös kaapeliverkko, jonka välityksellä hoidettiin muun muassa talojen sähkölukkojen ja saunojen ajastus sekä seurattiin laitteiden toimintaa. Kaapeliverkon kautta välitettiin jopa TV -kuvaa. Huoltoyhtiö luovutti kaapeliverkon sittemmin HTV:lle (nykyään DNA Welho Oy), joka kunnosti verkoston ja ryhtyi toimittamaan sen välityksellä kaapelitelevisio-ohjelmaa alueelle.

Tapulin Huolto    omistaa suurimman osan taloyhtiöiden pysäköintialueista. Taloyhtiöillä on niihin rasiteoikeus eli ne vastaavat yhteispihojen ja parkkialueiden kustannuksista.

Uusi asuintalo entisellä yhteispihalla Hatuntekijänkuja, Tapulikaupunki
Uusi asuintalo Hatuntekijänkujan entisellä yhteispihalla, 21.1.2018 Tapulikaupunki, Helsinki Kuva: Katriina Alestalo
http://www.tapulinhuolto.fi/

24. Medialukio

Medialukion kyltti
Medialukio sijaitsee Tapulikaupungissa Helsingissä Kuva: Petri Syrjänen

Helsingin medialukio aloitti toimintansa Koillis-Helsingin lukiona elokuussa 2005, kun Pohjois-Helsingin, Malmin ja Suutarilan lukiot yhdistettiin. Nykyinen nimi on vuodelta 2010.

   Rakennus valmistui vuonna 1964 Pohjois-Helsingin yksityistä oppikoulua varten. Se kävi nopeasti ahtaaksi ja laajennussiipi otettiin käyttöön 1968. Molempien piirustukset laati kouluhallituksen yliarkkitehti Martti Enkovaara.

   Helsingin medialukio on Helsingin suurin. Opetuksessa korostetaan yhteiskunnassa selviytymisen ja oman elämän hallinnan valmiuksia. Keskeisiä ovat tiedonhankinnan, viestinnän ja tietotekniikan sekä näiden kriittisen arvioinnin taidot. Lukiossa toimii medialinja ja yleislinja, joilla voi suorittaa median, kuvataiteen, musiikin ja liikunnan lukiodiplomin. Opiskeltavia aloja ovat muun muassa käsikirjoittaminen, radio- ja tv-työ, elokuva sekä toimittajan työ. Opiskelu koostuu lyhytelokuvien, lehtijuttujen, blogien, radio-ohjelmien, internetsivujen, televisio-ohjelmien ja musiikkivideoiden tekemisestä. Lukiossa on digitaalitekniikalla varustettu mediastudio ja oppilaiden tekemiä videoita löytyy myös YouTubesta.

www.medialukio.fi/medialinja.

  www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=16018687

9. Pommikoneen hylky pihamaan alla?

     Juhannuspäivänä 25.6.1941 varhain aamulla iskeytyi Puistolassa sikatalouskoeaseman pellolle neuvostoliittolainen SB-2 pommikone saatuaan osuman ilmatorjuntatulesta.Tuolloin hauraan välirauhan vielä vallitessa neuvostoliittolaiset pommittivat aamuvarhain Suomessa useita paikkakuntia. Syynä pommituksiin oli ilmeisesti se, että Saksa oli kolme päivää aikaisemmin hyökännyt Neuvostoliittoon ja Suomi ei enää ollut juuri kainostellut peitellä haluaan liittyä hyökkäyssotaan Saksan rinnalla. Tässä mielessä yhteistyö Saksan kanssa oli jo pitkään ollut laajaa ja Malmin lentokenttäkin oli jo annettu saksalaisten käyttöön.  Osuman saanut lentokone oli todennäköisesti tulossa pommittamaan juuri Malmin lentokenttää ja yritti vahingoittaa siellä olevia saksalaislentokoneita. Juhannuspäivän pommitusten jälkeen seuraavan päivän radiopuheessaan presidentti Risto Ryti totesikin Suomen olevan sotatilassa Neuvostoliittoa vastaan –  jatkosota oli alkanut.

    Putoavasta koneesta oli nähty pelastautuvan kaksi henkilöä, joista toisen laskuvarjo ei kuitenkaan avautunut. Toinen laskeutui lentokoneen putoamispaikan lähelle ja lähti pakenemaan Tikkurilaa kohti ylittäen Keravanjoen uiden. Hän sai nopeasti takaa-ajavat joukot kintereilleen ja epätoivoisessa tilanteessa surmasi itsensä Tikkurilassa.

    Syvälle saviseen peltoon uponneen koneen mukana menehtyi koneen lentäjä. Tietojen mukaan peltoon syvälle painuneen koneen suhteen ei tehty aikoinaan mitään kaivauksia, vaan syntynyt kuoppa täytettiin ja paikkaa käytettiin tämän jälkeen entiseen tapaan peltona. Sikatalouskoeaseman pellolle rakennetussa Tapulikaupungissa putoamispaikka on nykyisen Palovartijantie 9 11:n etupihalla.

25. Tapanilan urheilukenttä

  Tapanilan täysimittainen yleisurheilu- ja jalkapallokenttä oli puistolalaisten ja tapanilalaisten yhteinen, rakennettu heti viime sotien jälkeen. Helsingin ympäristökartassa vuodelta 1945 kenttää ei ole vielä merkitty, mutta vuoden 1946 kartassa se jo on. Kenttää ovat käyttäneet sekä Tapanilan Erän ja Tarmon että Puistolan Urheilijoiden ja Pyryn jäsenet. Se on myös Malmin Palloseuran jalkapalloilijoiden kotikenttä. MPS ilmoittaa kotikenttänsä vanhalla tutulla nimellä Tapanilan kenttä”, vaikka se ei enää nykyTapanilaan kuulukaan

   Tapanilan urheilukentällä on järjestetty 194060-luvuilla niin seuraotteluja lähikylien pikkuseurojen kesken kuin kansallisiakin yleisurheilukilpailuja. Harjoitusillat oli jaettu sovussa yleisurheilijoiden ja jalkapalloilijoiden kesken. Viimeiset suuremmat kilpailut, joissa oli paljon osanottajia myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, järjesti Puistolan Urheilijat vuonna 1959. Nykyään Tapulikaupungissa asuva Juhani Vahde juoksi silloin ennätystään sivuten 100 m aikaan 11,0.

10. Uusi senioritalo

Senioritalo 4.4.2020 Tapulikaupunki
Senioritalo 4.4.2020, Tapulikaupungintie, Helsinki Kuva: Katriina Alestalo

Tällä päiväkoti Mintun viereisellä tontilla on nykyään senioritalo. Päiväkoti Minttu rakennettiin vuonna 1984 vanhan sikalan paikalle. Tämä viereinen tontti oli Maatullinkoulun käytössä 1990 -luvulle saakka, mutta on ollut sen jälkeen tyhjillään. 

Tapulikaupunki-Seura ehdotti kaupungille jo 1990-luvun puolivälissä kolmen yleisille rakennuksille kaavoitetun, mutta rakentamatta jääneen tontin muuttamista asuntotontiksi. Yksi niistä oli tämä Maatulllin koulun entisen sivukoulun tontti.

Sivukoulun parakki oli jo siirtynyt Kumpulaan, jossa se palveli lähes 20 vuotta. Pienen tauon jälkeen tontille ilmestyi vielä uusi rakennus; aiempaa tyylikkäämpi paviljonkikoulu. Oppilasmäärien laskiessa 1990 -luvulla paviljonkikin siirrettiin muualle ja tontti jäi tyhjilleen.

Tontin semakaavamuutos tuli voimaan 2013 ja senioritalona rakennustyöt aloitettiin keväällä 2015. Asumisoikeusasuntoja sisältävä senioritalo valmistui vuonna 2017.

www.hel.fi/www/Helsinki/fi/paivahoito-ja-koulutus/paivahoito/paivakotihoito/paivakodit/paivakoti-minttu 

 

 

 

26. Monitoimitalo ja kirjasto

Ajurinaukio 5, ala-aula, Tapulikaupunki, Helsinki, 2017 (Katriina Alestalo)

Tapulin kirjasto 2007

Idea monitoimitalosta syntyi 1982. Se sai laajan tuen Puistolan ja Tapulikaupungin asukkailta. Kirjelmän kaupunginhallitukselle allekirjoittivat mm. Puistola-seura, poliittiset puolueet laidasta laitaan, alueen virkamiehet, koulujen rehtorit ja taloyhtiöt. Erityinen huolenaihe oli nuorisotilojen puute.

Monitoimitalo valmistui 1985. Talon 2 000 m2:sta kaupunki osti 500 m2 kirjastoksi ja 530 m2 nuorisotiloiksi. Loput rakentaja Perusyhtymä vuokrasi erilaisiksi liiketiloiksi. Ensimmäinen yritys, Kukka-Asema, avasi ovensa 4.12.1985. Rakennukseen sijoittui myös perheravintola Domino sekä Noppa-pubi. Dominon ruokalista oli hämmästyttävän monipuolinen ja se saavutti suuren suosion myös Tapulikaupungin ulkopuolella. Ravintolan kahvila avautui monitoimitalon aulaan ja sieltä sai mm. jäätelöannoksia. Dominossa oli alkujaan taiteilija Heljä Liukko-Sundströmin seinämaalaus, joka esitti lampaita. Lampaat katosivat myöhemmin Turtles-kilpikonnien maihinnousun myötä. Ajan oloon Domino muuttui tavanomaiseksi pubiksi ja perheelliset asiakkaat kaikkosivat.

Kirjasto on Tapulikaupungin sydän, jonka olemassaoloa on puolustettu jopa mielenosoituksella vuonna 2009. Kirjasto on monitoimipaikka: normaalin kirjasto- ja näyttelytoiminnan lisäksi tiloja on voitu käyttää myös erilaisiin tapaamisiin ja asukastilaisuuksiin sekä juhliin. Kirjasto on erittäin tärkeä yhteistyökumppani alueen toimijoille.

231 171 Mielenosoitus l hipalveluiden s ilytt miseksi 12.12.2009

http://www.helmet.fi/…/Tapulikaupungin_kirjasto

11. Marsintien terijokelaishuvila

Puistolan alueella on ainakin viisi rakennusta, joiden hirsirungot ovat peräisin Terijoelta tai sen lähiympäristöstä Karjalan kannakselta. Yksi näistä on osoitteessa Marsintie1. Tämä terijokelaishuvila oli 1920-luvulta lähtien vuoden 1902 Suomen painichampion Carl Allenin (1874 – 1951) koti. Allen valmensi Suomen1900 -luvun alkuvuosien kultamitalipainijoita. Hän oli myös vuonna 1929 perustetun Puistolan VPK:n perustajia ja osallistui kylän rientoihin aktiivisesti. Toimittaja Eino M-o-n-i Soinio kertoo Allenista 1930 -luvun lopulla: ”Kaikessa hiljaisuudessa elää nyt tämä yksi voimailumme suurista ja ansioituneista uranuurtajista huvilassaan Puistolassa, lähellä Helsinkiä”.

Tietolaatikko 11.1: Terijokelaishuvilat

12. Lasinpuhaltajantien pientalot

Tällä entisen Airamin lampputehtaan vieressä sijaitsevalla alueella oli aikoinaan tehtaan työväen asuntoja. Tontit olivat tyhjillään 1980 – luvun lopulta lähtien, ja Tapulikaupunki-Seura esitti alueelle pientaloja. Lasinpuhaltajantie syntyi vuonna 2007 tehdyn asemakaavamuutoksen yhteydessä. Talot, joita on yhteensä 14, rakennettiin ryhmärakentamisena vuosina  2010 – 2011. Tontit ovat noin 700 m²:n suuruisia Helsingin kaupungin vuokratontteja.

 

13. Skeittipuisto

Nuorisoasiainkeskus perusti Tullikirjurin skeittipuiston vuonna 2005. Se tunnetaan myös Puistolan ja Suutarilan skedeparkkien nimellä. Rullalautailijoiden mielestä paikka on riittävän iso; siellä ei törmää toisiin. Rakenteet on tehty hyvin ja kokonaisuus on monipuolinen. Puisto on saavuttanut suuren suosion: tänne tullaan Järvenpäästä saakka.

Skeittipuiston ahkeria käyttäjiä ovat skeittaajien lisäksi skuuttaajat (potkulautailijat) ja BMX-pyöräilijät (pienet temppupyörät). Lapsiperheet käyttävät Tullikirjurin puistoa, sillä potkulautailun harjoitteleminen on täällä turvallista. Skeittipuistossa on myös saatavilla sähköä tapahtumia varten.

Suosiota lisää nuorten toivoma graffitiaita, johon voi vapaasti maalata omilla maaleilla. Mittava katutaideseinä on 68 metriä leveä ja 2,5 metriä korkea. Isojen tapahtumien aikaan nuorisotalo tarjoaa maalit graffitien tekemistä varten.

Skeittipuiston katutaideseinä toteutettiin Lähiörahaston rahoituksella vuonna 2014. Seinä rajaa samalla skeittipaikan ja jousiammuntaradan turvallisesti erilleen toisistaan.