Tapulin leikkipuisto on keidas, jonka kumpareet ja uima-altaat kaikki Tapulin lapset tuntevat. Leikkipuisto ja viereinen Maatullin koulu ovat olleet tärkeä osa monen perheen elämää vuosikymmenten varrella.

Puistosuunnitelman teki 1970-luvulla Stephen Fairhurst pyrkimyksenään elävöittää yksitoikkoista maisemaa. Kehämäiset vallit edustavat aikakaudelle ominaista maamassoilla muotoilua. Kumpareet mahdollistavat lasten seikkailuleikit ja mäenlaskun pulkalla. Aikuiset nauttivat kumpareiden suojassa auringosta. Puistoon istutettiin puulajeja, joiden avulla on saatu aikaan kiinnostavia näkymiä. Puistossa on lehtikuusia ja muita erilaisia kuusia, lehmuksia, syreenejä sekä salavia.

Leikkipuiston rakennus valmistui 1977 ja peruskorjattiin 1990-luvulla, jolloin rakennusta myös laajennettiin. Leikkipuiston kerhotoiminta on merkittävä apu perheiden arjessa. Piha-alueella oli kaksi uima-allasta: isoille ja pienille lapsille. Niitä ei ole valitettavasti täytetty pariin viime vuoteen turvallisuussyihin vedoten.  

Tapulin leikkipuistorakennus  suljettiin keväällä 2018 huonon kunnon vuoksi, ja puiston toiminta hajautettiin eri puolille Tapulikaupunkia. Tapulikaupunki-Seura oli vaatinut leikkipuiston hoidon parantamista jo pitkään. Seura korosti kahluualtaiden merkitystä, sillä Tapulista on pitkä matka Helsingin maauimaloihin ja rannoille.

Kaupungin suunnitelmissa sen sijaan oli siirtää leikkipuistotoiminta Maatullin koulun pihalle ja purkaa leikkipuiston vanhat rakenteet. Leikkipuiston paikalle oli suunniteltu eri suuntaan kulkevia kävelyteitä. Leikkipuistorakennusta investointisuunnitelmissa ei kuitenkaan ollut.  Asukkkaat vaativat vanhan rakennuksen kunnostamista tai uuden rakentamista.

Vuoden 2018 lopulla Helsingissä oli tunnistettu tarve uusia useita leikkipuisto- ja päiväkotirakennuksia. Myös Tapulin leikkipuistoon päätettiin sijoittaa paviljonkirakennus. Leikkipuistotoiminnan lisäksi rakennukseen sijoitetaan uusi 120 paikkainen päiväkoti. Rakennus tulee vanhan paikalle, mutta se vie puistoalueesta suuremman osan kuin vanha rakennus.

  Helsingin kaupungin viljelypalsta-alueella on 87 palstaa, jotka ovat kooltaan puoli aaria. Palstojen vuokraamista hoitaa nykyään Hyötykasviyhdistys. Tapulikaupunki-Seura hoiti palstojen vuokrauksen vuosina 1994 – 2008. Alue on keskellä asutusta, mutta silti suojassa kuusiaidan ympäröimänä. Palstojen määrää mahdollisesti lisätään Tapulikaupungin täydennysrakentamisen yhteydessä.

    Kaupunkiviljelyn kasvaneen suosion myötä myös Moisionpolun viljelypalstat ovat hyvin kysyttyjä. Viljelijät tulevat suurimmaksi osaksi lähialueelta, koska matka palstalle on kotoa lyhyt. Ystävyyssuhteita syntyy, kun ollaan kymmeniä vuosia palstanaapureita ja autellaan toisia kastelun, kasvien vaihdon ja jutustelun merkeissä. Monet kansallisuudet ja uudet kasvit tuovat väriä palsta-alueen elämään.

    Käytäviä pitkin saavat kulkea niin lapset kuin aikuiset ihailemassa värikkäiden kukkien loistoa ja monenlaisia kasviksia, mutta maistaa ei saa ilman lupaa.

 Palovartijantien kääntöpaikan, päiväkoti MIntun sekä Tapulikaupungintien talojen väliin jää metsikkö; Sikalanmetsä.Se on saanut nimensä paikalla vuosina 1925 – 1968 toimineesta Valtion sikataloudellisesta koeasemasta. Aikoinaan pienen mäen kupeessa oli suuri sikalarakennus sekä asuintalo ja neljä latoa. Lisäksi kiinteistössä asusti hevonen, jonka kärryillä koeasemalle haettiin junalla lähetettyjä sikoja. Koeasemalla vertailtiin sikarotujen ominaisuuksia ja tehtiin ruokintakokeita, toisin sanoen kehiteltiin joulukinkkuja eri aikojen vaatimusten mukaisiksi.  Nyt jäljellä on enää pyöreä rehutorni.

Sikalanmetsässä on saattanut olla elämää jo nuorakeraamisella ajalla. Mäen rinteellä olleesta hiekkakuopasta Palovartijantien kääntöpaikan lähettyviltä on löydetty kivinen, teräväksi hiottu ns. oikokirves. Se viittaa asuinpaikkaan noin vuosina 2 500 – 2 000 e.a.a. Ilmasto oli tuolloin jääkauden jälkeen lämmin. Asuminen oli kausittaista, sillä elannon hankinta vaati siirtymistä paikasta toiseen. Vähitellen maanviljelys muodostui pääelinkeinoksi ihmisille, jotka olivat todennäköisesti tulleet tänne etelästä päin. Varmoja kivikautisia asuinpaikkalöytöjä on lähialueilla noin 40, merkittävimmät Vantaan Jokiniemessä. Mutta yksi löytö on myös Tapulikaupungin ”sikalanmetsässä” – 4000 vuotta sitten täällä eläneen ihmisen jälki.  

Yksi Tapulikaupungin erikoisuus ovat monen talon yhteiskäytössä olevat pihat, joita on jäljellä kaksi. Ne sijaitsevat Kämnerintien molemmin puolin olevissa kortteleissa. Yhteispihat omistaa vuonna 1975 perustettu Puistolan Asemanseudun Huolto Oy, joka on vuodesta 1985 ollut nimeltään Tapulin Huolto Oy. Sen omistajia ovat kaupunginosan taloyhtiöt.    

Yhteispihat oli tarkoitettu ympäröivien taloyhtiöiden virkistyskäyttöön; pihojen jatkeeksi. Yhteispihoilla oli muun muassa grillikatoksia, leikkivälineitä ja koripallotelineitä. Ajan mittaan yhteispihojen käyttö väheni. Taloyhtiöt eivät enää olleet halukkaita maksamaan niiden kunnossapidosta ja korjauksista. Tämä johti yhteispihojen leikkivälineiden ja katosten poistamiseen.

 2000 -luvun puolivälissä Kaupunkisuunnitteluvirasto ryhtyi tutkimaan Tapulikaupungin täydennysrakentamismahdollisuuksia. Vuonna 2006 valmistui ns. Tapulikaupungin yleissuunnitelma, johon sisältyi runsaasti ehdotuksia täydennysrakentamisesta. Virasto ryhtyi valmistelemaan useita asemakaavamuutoksia.

 Yleissuunnitelma koski muun muassa Hatuntekijänkujan yhteispihaa. Tämän tontin asemakaavamuutos tuli voimaan 2013. Tontille myönnettiin rakennuslupa kaksikerroksiselle luhtitalolle, jossa on 16 asuntoa. Rakennustyöt alkoivat toukokuussa 2015 ja talo valmistui 2016. Samalla rakennettiin myös uusi kevyen liikenteen väylä ”Paloletkunpolku” Ruiskupolun ja Hattupolun välille.

 Huoltoyhtiöllä oli alueella myös kaapeliverkko, jonka välityksellä hoidettiin muun muassa talojen sähkölukkojen ja saunojen ajastus sekä seurattiin laitteiden toimintaa. Kaapeliverkon kautta välitettiin jopa TV -kuvaa. Huoltoyhtiö luovutti kaapeliverkon sittemmin HTV:lle (nykyään DNA Welho Oy), joka kunnosti verkoston ja ryhtyi toimittamaan sen välityksellä kaapelitelevisio-ohjelmaa alueelle.

Tapulin Huolto    omistaa suurimman osan taloyhtiöiden pysäköintialueista. Taloyhtiöillä on niihin rasiteoikeus eli ne vastaavat yhteispihojen ja parkkialueiden kustannuksista.

Helsingin medialukio aloitti toimintansa Koillis-Helsingin lukiona elokuussa 2005, kun Pohjois-Helsingin, Malmin ja Suutarilan lukiot yhdistettiin. Nykyinen nimi on vuodelta 2010.

   Rakennus valmistui vuonna 1964 Pohjois-Helsingin yksityistä oppikoulua varten. Se kävi nopeasti ahtaaksi ja laajennussiipi otettiin käyttöön 1968. Molempien piirustukset laati kouluhallituksen yliarkkitehti Martti Enkovaara.

   Helsingin medialukio on Helsingin suurin. Opetuksessa korostetaan yhteiskunnassa selviytymisen ja oman elämän hallinnan valmiuksia. Keskeisiä ovat tiedonhankinnan, viestinnän ja tietotekniikan sekä näiden kriittisen arvioinnin taidot. Lukiossa toimii medialinja ja yleislinja, joilla voi suorittaa median, kuvataiteen, musiikin ja liikunnan lukiodiplomin. Opiskeltavia aloja ovat muun muassa käsikirjoittaminen, radio- ja tv-työ, elokuva sekä toimittajan työ. Opiskelu koostuu lyhytelokuvien, lehtijuttujen, blogien, radio-ohjelmien, internetsivujen, televisio-ohjelmien ja musiikkivideoiden tekemisestä. Lukiossa on digitaalitekniikalla varustettu mediastudio ja oppilaiden tekemiä videoita löytyy myös YouTubesta.

www.medialukio.fi/medialinja.

  www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=16018687

Tällä päiväkoti Mintun viereisellä tontilla on nykyään senioritalo. Päiväkoti Minttu rakennettiin vuonna 1984 vanhan sikalan paikalle. Tämä viereinen tontti oli Maatullinkoulun käytössä 1990 -luvulle saakka, mutta on ollut sen jälkeen tyhjillään. 

Tapulikaupunki-Seura ehdotti kaupungille jo 1990-luvun puolivälissä kolmen yleisille rakennuksille kaavoitetun, mutta rakentamatta jääneen tontin muuttamista asuntotontiksi. Yksi niistä oli tämä Maatulllin koulun entisen sivukoulun tontti.

Sivukoulun parakki oli jo siirtynyt Kumpulaan, jossa se palveli lähes 20 vuotta. Pienen tauon jälkeen tontille ilmestyi vielä uusi rakennus; aiempaa tyylikkäämpi paviljonkikoulu. Oppilasmäärien laskiessa 1990 -luvulla paviljonkikin siirrettiin muualle ja tontti jäi tyhjilleen.

Tontin semakaavamuutos tuli voimaan 2013 ja senioritalona rakennustyöt aloitettiin keväällä 2015. Asumisoikeusasuntoja sisältävä senioritalo valmistui vuonna 2017.

www.hel.fi/www/Helsinki/fi/paivahoito-ja-koulutus/paivahoito/paivakotihoito/paivakodit/paivakoti-minttu 

Idea monitoimitalosta syntyi 1982. Se sai laajan tuen Puistolan ja Tapulikaupungin asukkailta. Kirjelmän kaupunginhallitukselle allekirjoittivat mm. Puistola-seura, poliittiset puolueet laidasta laitaan, alueen virkamiehet, koulujen rehtorit ja taloyhtiöt. Erityinen huolenaihe oli nuorisotilojen puute.

Monitoimitalo valmistui 1985. Talon 2 000 m2:sta kaupunki osti 500 m2 kirjastoksi ja 530 m2 nuorisotiloiksi. Loput rakentaja Perusyhtymä vuokrasi erilaisiksi liiketiloiksi. Ensimmäinen yritys, Kukka-Asema, avasi ovensa 4.12.1985. Rakennukseen sijoittui myös perheravintola Domino sekä Noppa-pubi. Dominon ruokalista oli hämmästyttävän monipuolinen ja se saavutti suuren suosion myös Tapulikaupungin ulkopuolella. Ravintolan kahvila avautui monitoimitalon aulaan ja sieltä sai mm. jäätelöannoksia. Dominossa oli alkujaan taiteilija Heljä Liukko-Sundströmin seinämaalaus, joka esitti lampaita. Lampaat katosivat myöhemmin Turtles-kilpikonnien maihinnousun myötä. Ajan oloon Domino muuttui tavanomaiseksi pubiksi ja perheelliset asiakkaat kaikkosivat.

Kirjasto on Tapulikaupungin sydän, jonka olemassaoloa on puolustettu jopa mielenosoituksella vuonna 2009. Kirjasto on monitoimipaikka: normaalin kirjasto- ja näyttelytoiminnan lisäksi tiloja on voitu käyttää myös erilaisiin tapaamisiin ja asukastilaisuuksiin sekä juhliin. Kirjasto on erittäin tärkeä yhteistyökumppani alueen toimijoille.

http://www.helmet.fi/…/Tapulikaupungin_kirjasto