Tapulikaupungin kotikaupunkipolku

 Tapulikaupunki on Helsingin Koillisen suurpiirin ja Puistolan peruspiirin osa-alue no 402. Alue rajoittuu etelässä Tapanilankaareen, pohjoisessa Vantaan rajaan, idässä junarataan ja lännessä Suutarilan teollisuusalueeseen. Kaupunginosa muodostuu neljästä pienalueesta. Etelässä ja pohjoisessa on pientaloja. Keskellä on tiivistä kerrostaloasutusta.

Kaupunginosan asukasluku on kasvanut tasaisesti kerrostalokeskustan rakentamisen myötä. Vuonna 1979 Tapulikaupungissa asui 3 692 asukasta ja vuoden 2014 alussa jo 8 621. Opiskelija-asuntoja on paljon ja Tapulikaupunki onkin tuttu monelle erityisesti Helsingin yliopiston Hämäläis-Osakunnan taloissa asuneelle.

Tapulikaupunki sai oman nimikkolaulun vuonna 1981, kun alueella asunut Harri Saksala levytti kappaleensa ”Tapulikaupunkiin”.

Tämä kotikaupunkipolku johdattaa sinut Tapulikaupungin historiaan ja nykyisyyteen. Tervetuloa!

Julkaisija Tapulikaupunki-Seura ry
Tukija  Helsingin Lähiöprojekti
Työryhmä Katriina Alestalo (pj), Terttu Heinonen, Ritva Hytönen, Antti Hytti, Maj-Britt Ostrow, Petri Syrjänen, Ilkka Uotila (Puistola-Seura), Juhani Vahde ja Kirsti Valento-Laine
Editointi ja aputoimitus Pauli Saloranta / Suomen Kotikaupunkipolut tmi
Kommentointi Pekka Luoma (Medialukio), Kyllikki Rosentröm, Pirjo Ruotsalainen (Lähiöprojekti), Elias Rainio (KSV) ja Anni Tirri (HKR)
Kiitos kaikille tietoja antaneille kaupunkilaisille, yhteisöille ja tahoille!

21. Leikkipuisto Tapuli

Yhteislaulua Tapulin leikkipuistossa

Tapulin leikkipuisto on keidas, jonka kumpareet ja uima-altaat kaikki Tapulin lapset tuntevat. Leikkipuisto ja viereinen Maatullin koulu ovat olleet tärkeä osa monen perheen elämää vuosikymmenten varrella.

Puistosuunnitelman teki 1970-luvulla Stephen Fairhurst pyrkimyksenään elävöittää yksitoikkoista maisemaa. Kehämäiset vallit edustavat aikakaudelle ominaista maamassoilla muotoilua. Kumpareet mahdollistavat lasten seikkailuleikit ja mäenlaskun pulkalla. Aikuiset nauttivat kumpareiden suojassa auringosta. Puistoon istutettiin puulajeja, joiden avulla on saatu aikaan kiinnostavia näkymiä. Puistossa on lehtikuusia ja muita erilaisia kuusia, lehmuksia, syreenejä sekä salavia.

Leikkipuiston rakennus valmistui 1977 ja peruskorjattiin 1990-luvulla, jolloin rakennusta myös laajennettiin. Leikkipuiston kerhotoiminta on merkittävä apu perheiden arjessa. Piha-alueella oli kaksi uima-allasta: isoille ja pienille lapsille. Niitä ei ole valitettavasti täytetty pariin viime vuoteen turvallisuussyihin vedoten.  

Tapulin leikkipuistorakennus  suljettiin keväällä 2018 huonon kunnon vuoksi, ja puiston toiminta hajautettiin eri puolille Tapulikaupunkia. Tapulikaupunki-Seura oli vaatinut leikkipuiston hoidon parantamista jo pitkään. Seura korosti kahluualtaiden merkitystä, sillä Tapulista on pitkä matka Helsingin maauimaloihin ja rannoille.

Kaupungin suunnitelmissa sen sijaan oli siirtää leikkipuistotoiminta Maatullin koulun pihalle ja purkaa leikkipuiston vanhat rakenteet. Leikkipuiston paikalle oli suunniteltu eri suuntaan kulkevia kävelyteitä. Leikkipuistorakennusta investointisuunnitelmissa ei kuitenkaan ollut.  Asukkkaat vaativat vanhan rakennuksen kunnostamista tai uuden rakentamista.

Vuoden 2018 lopulla Helsingissä oli tunnistettu tarve uusia useita leikkipuisto- ja päiväkotirakennuksia. Myös Tapulin leikkipuistoon päätettiin sijoittaa paviljonkirakennus. Leikkipuistotoiminnan lisäksi rakennukseen sijoitetaan uusi 120 paikkainen päiväkoti. Rakennus tulee vanhan paikalle, mutta se vie puistoalueesta suuremman osan kuin vanha rakennus.

Tapulin kahluuallas 2013
Kahluuallas Tapulin leikkipuistossa 2013, Tapulikaupunki, Helsinki Kuva: Katriina Alestalo
Tapulin leikkipuiston napakelkka 1992, Tapulikaupunki, Helsinki
Tapulin leikkipuiston napakelkka 1992, Tapulikaupunki, Helsinki Kuva: Katriina Alestalo

20. Maatullinkuja

Palokellonkuja 5 2014
Palokellonkuja 5, Maatullinkuja, Tapulikaupunki, Helsinki, 2014 (Katriina Alestalo)

Maatullinkuja on 800 metrin mittainen, mukavasti polveileva urbaani jalankulkuraitti, joka johtaa Tapulikaupungin läpi Maatullinaukiolta useiden pienten aukioiden ja puistojen kautta Henrik Forsiuksen tielle. Maatullinkuja on yksi Helsingin kaupungin nimeämistä arvoympäristöistä ja edustava esimerkki 1970-luvun suunnitteluihanteista. 

Maatullinkujan ideana on muodostaa yhtenäinen kevyen liikenteen pääväylä, jonka varteen on koottu kaupunginosan tärkeimmät toiminnot terveysasemasta kappeliin.

Kujan alkupää on Tapulikaupungin kauppakuja. Sen varrella on vuosien saatossa ollut erinäisiä kauppoja ja palveluita. Alun perin liikehuoneistot olivat pääosin pieniä. Isoimpia olivat Elannon ruokakauppa ja Suomen Yhdyspankin konttori. Sittemmin tiloja on yhdistetty, eikä pienyrittäjiä enää ole 1970 -luvun tapaan. Maatullinkujan varrelta löytyy paljon myös julkisia palveluita, muun muassa vanhusten palvelutalo, kaksi päiväkotia ja ala-asteen koulu. Seurakuntakoti valmistui kerrostaloalueen ensimmäisten talojen joukossa. Elanto on vaihtunut kuntosaliin ja pankkikonttori pubiin. Asuintalon alakerrassa pubi aiheutti harmia ja sen siirryttyä Maatullinaukiolle huoneisto on ollut tyhjillään.

Uusina palvelumuotoina 2000 -luvulla aloittivat pitopalvelu entisen päiväkodin tiloissa ja sen yläkerrassa ompelimo. Kampaamoja on syntynyt lisää: Maatullinkujalla on niitä kolme lähes vierekkäin.

Maatullinkujan keskivaiheille Kämnerinkujan päähän oli asemakaavassa varattu tilaa myös ruokakaupalle. Sitä ei koskaan rakennettu ja paikalla on nyt HEKA Oy:n varastorakennus. Viereisessä liiketilassa, joka oli aiemmin HEKA:n toimistona, on tällä hetkellä parturiliike.

Maatullinkuja välilta Maatullinaukio – Kimnaasipolku peruskorjattiin vuonna 2020. Kujan länsipään remontin on tarkoitus alkaa vuonna 2021.

       Maatullinkuja Kruunaajanpolku 2008

9. Pommikoneen hylky pihamaan alla?

     Juhannuspäivänä 25.6.1941 varhain aamulla iskeytyi Puistolassa sikatalouskoeaseman pellolle neuvostoliittolainen SB-2 pommikone saatuaan osuman ilmatorjuntatulesta.Tuolloin hauraan välirauhan vielä vallitessa neuvostoliittolaiset pommittivat aamuvarhain Suomessa useita paikkakuntia. Syynä pommituksiin oli ilmeisesti se, että Saksa oli kolme päivää aikaisemmin hyökännyt Neuvostoliittoon ja Suomi ei enää ollut juuri kainostellut peitellä haluaan liittyä hyökkäyssotaan Saksan rinnalla. Tässä mielessä yhteistyö Saksan kanssa oli jo pitkään ollut laajaa ja Malmin lentokenttäkin oli jo annettu saksalaisten käyttöön.  Osuman saanut lentokone oli todennäköisesti tulossa pommittamaan juuri Malmin lentokenttää ja yritti vahingoittaa siellä olevia saksalaislentokoneita. Juhannuspäivän pommitusten jälkeen seuraavan päivän radiopuheessaan presidentti Risto Ryti totesikin Suomen olevan sotatilassa Neuvostoliittoa vastaan –  jatkosota oli alkanut.

    Putoavasta koneesta oli nähty pelastautuvan kaksi henkilöä, joista toisen laskuvarjo ei kuitenkaan avautunut. Toinen laskeutui lentokoneen putoamispaikan lähelle ja lähti pakenemaan Tikkurilaa kohti ylittäen Keravanjoen uiden. Hän sai nopeasti takaa-ajavat joukot kintereilleen ja epätoivoisessa tilanteessa surmasi itsensä Tikkurilassa.

    Syvälle saviseen peltoon uponneen koneen mukana menehtyi koneen lentäjä. Tietojen mukaan peltoon syvälle painuneen koneen suhteen ei tehty aikoinaan mitään kaivauksia, vaan syntynyt kuoppa täytettiin ja paikkaa käytettiin tämän jälkeen entiseen tapaan peltona. Sikatalouskoeaseman pellolle rakennetussa Tapulikaupungissa putoamispaikka on nykyisen Palovartijantie 9 11:n etupihalla.

24. Medialukio

Medialukion kyltti
Medialukio sijaitsee Tapulikaupungissa Helsingissä Kuva: Petri Syrjänen

Helsingin medialukio aloitti toimintansa Koillis-Helsingin lukiona elokuussa 2005, kun Pohjois-Helsingin, Malmin ja Suutarilan lukiot yhdistettiin. Nykyinen nimi on vuodelta 2010.

   Rakennus valmistui vuonna 1964 Pohjois-Helsingin yksityistä oppikoulua varten. Se kävi nopeasti ahtaaksi ja laajennussiipi otettiin käyttöön 1968. Molempien piirustukset laati kouluhallituksen yliarkkitehti Martti Enkovaara.

   Helsingin medialukio on Helsingin suurin. Opetuksessa korostetaan yhteiskunnassa selviytymisen ja oman elämän hallinnan valmiuksia. Keskeisiä ovat tiedonhankinnan, viestinnän ja tietotekniikan sekä näiden kriittisen arvioinnin taidot. Lukiossa toimii medialinja ja yleislinja, joilla voi suorittaa median, kuvataiteen, musiikin ja liikunnan lukiodiplomin. Opiskeltavia aloja ovat muun muassa käsikirjoittaminen, radio- ja tv-työ, elokuva sekä toimittajan työ. Opiskelu koostuu lyhytelokuvien, lehtijuttujen, blogien, radio-ohjelmien, internetsivujen, televisio-ohjelmien ja musiikkivideoiden tekemisestä. Lukiossa on digitaalitekniikalla varustettu mediastudio ja oppilaiden tekemiä videoita löytyy myös YouTubesta.

www.medialukio.fi/medialinja.

  www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=16018687

8. Yhteispihat ja huoltoyhtiö

Yhteispiha Kämnerintiellä 2019
Yhteispiha Kämnerintie 2 ja 7, 2019, Tapulikaupunki, Helsinki Kuva: Katriina Alestalo

Yksi Tapulikaupungin erikoisuus ovat monen talon yhteiskäytössä olevat pihat, joita on jäljellä kaksi. Ne sijaitsevat Kämnerintien molemmin puolin olevissa kortteleissa. Yhteispihat omistaa vuonna 1975 perustettu Puistolan Asemanseudun Huolto Oy, joka on vuodesta 1985 ollut nimeltään Tapulin Huolto Oy. Sen omistajia ovat kaupunginosan taloyhtiöt.    

Yhteispihat oli tarkoitettu ympäröivien taloyhtiöiden virkistyskäyttöön; pihojen jatkeeksi. Yhteispihoilla oli muun muassa grillikatoksia, leikkivälineitä ja koripallotelineitä. Ajan mittaan yhteispihojen käyttö väheni. Taloyhtiöt eivät enää olleet halukkaita maksamaan niiden kunnossapidosta ja korjauksista. Tämä johti yhteispihojen leikkivälineiden ja katosten poistamiseen.

 2000 -luvun puolivälissä Kaupunkisuunnitteluvirasto ryhtyi tutkimaan Tapulikaupungin täydennysrakentamismahdollisuuksia. Vuonna 2006 valmistui ns. Tapulikaupungin yleissuunnitelma, johon sisältyi runsaasti ehdotuksia täydennysrakentamisesta. Virasto ryhtyi valmistelemaan useita asemakaavamuutoksia.

 Yleissuunnitelma koski muun muassa Hatuntekijänkujan yhteispihaa. Tämän tontin asemakaavamuutos tuli voimaan 2013. Tontille myönnettiin rakennuslupa kaksikerroksiselle luhtitalolle, jossa on 16 asuntoa. Rakennustyöt alkoivat toukokuussa 2015 ja talo valmistui 2016. Samalla rakennettiin myös uusi kevyen liikenteen väylä ”Paloletkunpolku” Ruiskupolun ja Hattupolun välille.

 Huoltoyhtiöllä oli alueella myös kaapeliverkko, jonka välityksellä hoidettiin muun muassa talojen sähkölukkojen ja saunojen ajastus sekä seurattiin laitteiden toimintaa. Kaapeliverkon kautta välitettiin jopa TV -kuvaa. Huoltoyhtiö luovutti kaapeliverkon sittemmin HTV:lle (nykyään DNA Welho Oy), joka kunnosti verkoston ja ryhtyi toimittamaan sen välityksellä kaapelitelevisio-ohjelmaa alueelle.

Tapulin Huolto    omistaa suurimman osan taloyhtiöiden pysäköintialueista. Taloyhtiöillä on niihin rasiteoikeus eli ne vastaavat yhteispihojen ja parkkialueiden kustannuksista.

Uusi asuintalo entisellä yhteispihalla Hatuntekijänkuja, Tapulikaupunki
Uusi asuintalo Hatuntekijänkujan entisellä yhteispihalla, 21.1.2018 Tapulikaupunki, Helsinki Kuva: Katriina Alestalo
http://www.tapulinhuolto.fi/

22. Moisionpolun viljelypalstat

Viljelypalstan perunasatoa 2013

  Helsingin kaupungin viljelypalsta-alueella on 87 palstaa, jotka ovat kooltaan puoli aaria. Palstojen vuokraamista hoitaa nykyään Hyötykasviyhdistys. Tapulikaupunki-Seura hoiti palstojen vuokrauksen vuosina 1994 2008. Alue on keskellä asutusta, mutta silti suojassa kuusiaidan ympäröimänä. Palstojen määrää mahdollisesti lisätään Tapulikaupungin täydennysrakentamisen yhteydessä.

    Kaupunkiviljelyn kasvaneen suosion myötä myös Moisionpolun viljelypalstat ovat hyvin kysyttyjä. Viljelijät tulevat suurimmaksi osaksi lähialueelta, koska matka palstalle on kotoa lyhyt. Ystävyyssuhteita syntyy, kun ollaan kymmeniä vuosia palstanaapureita ja autellaan toisia kastelun, kasvien vaihdon ja jutustelun merkeissä. Monet kansallisuudet ja uudet kasvit tuovat väriä palsta-alueen elämään.

    Käytäviä pitkin saavat kulkea niin lapset kuin aikuiset ihailemassa värikkäiden kukkien loistoa ja monenlaisia kasviksia, mutta maistaa ei saa ilman lupaa.


1. Maatullinaukio

231 197 Puistolan asematunnelin sis nk ynti Maatullinaukiolla 2008
Puistolan asematunnelin sisäänkäynti, Maatullinaukio, Tapulikaupunki, Helsinki, 2008 (Katriina Alestalo)

  Maatullinaukio on Tapulikaupungin keskipiste. Nykyisen katukuvansa se sai vuonna 2000, kun Tapulikaupunki-Seura kaupungin avustuksen turvin palkkasi arkkitehti Hille Kaukosen laatimaan suunnitelman aukion ilmeen parantamiseksi.

  Aukion itälaidan punatiilisen Kiinteistö Oy Puistolan pankkitalon ”kaari” on Tapulin maamerkki. Rakennuksen yläkerta on yhtiöjärjestyksellä osoitettu terveysasemakäyttöön. Alakerran K -kauppa oli 1980-luvulla nimeltään ”Lintumäki”. Rakennuksessa sijaitsivat myös optikko ja Osuuspankin konttori.

  Etelälaidalla oli puolestaan T-kauppa. Sen yläkerrassa oli kaupungin Nuorisoasiainkeskuksen ”Maatullin kerho”, joka myöhemmin toimi asukastilana nimellä ”Tapulin tupa”. Asukastila lakkautettiin 2000 -luvulla Nuorisoasiankeskuksen säästötoimena. Tällä hetkellä tilassa voi harrastaa kamppailulajeja. Katutason liiketilassa toimi posti nro 75 vuoteen 2012 saakka, joilloin se muuttui asiamiespostiksi Valintatalon yhteyteen eli siirtyi entiseen  ”Seston taloon”.

 Muita palveluita Maatullinaukion laidalla ovat Puistolan hammashoitola ja kotipalvelu,  R -kioski, pankkiautomaatti, torikauppa sekä ravintola Mestari, joka toimii liiketilassa, jossa aikojen kuluessa on ollut T-kauppa ja posti.               

www.hel.fi/…/puistolan-terveysasema 
www.hel.fi/…/toimipistekuvaus?id=5472 
www.tapulinhuolto.fi/  
M aukio torimyyntiä 2012
Maatullinaukio perusparannuksen jälkeen, 4.9.2000, Tapulikaupunki, Helsinki Kuva: Katriina Alestalo
Maatullinaukio, Tapulikaupunki, Helsinki 10.9.2017
Maatullinaukio 10.9.2017, Tapulikaupunki, Helsinki Kuva:Katriina Alestalo

Tietolaatikko 1.1: Yhteissuunnittelulla hyvään lopputulokseen

18. Maatullin koulu

Maatullinkoulu, Tapulikaupunki, Helsinki
Maatullinkoulun liikuntasali 30.3.2007, Tapulikaupunki, Helsinki Kuva: Katriina Alestalo

  Maatullin ala-aste valmistui 1980 rakennusviraston omana työnä, suunnittelija oli todennäköisesti Pekka Kuusisto. Ilmava ja viihtyisä koulu rakennettiin aikana, jolloin kaupungilla vielä oli rahaa eikä tarvinnut suunnitella halvinta mahdollista.

   Alkuaan oppilaita oli noin 400 ja muutaman vuoden kuluttua heitä olikin jo 700. Tuolloin otettiin käyttöön viipalekoulu Palovartijanpolulla päiväkoti Mintun viereisellä tontilla sekä kaksi parakkia pääkoulun pihalla. Aikanaan viipalekoulu purettiin ja vietiin Kumpulaan. Viipaleen paikalle paikalle rakennettiin myöhemmin hienompi paviljonki, joka kuitenkin poistettiin 2000 -luvulla.

   Nykyisin Maatullinkoulussa on noin 400 oppilasta. Pitkinä kielinä opetetaan englantia, ruotsia ja ranskaa sekä vuodesta 2016 alkaen lisäksi venäjää. Äidinkielenä on opetettu mm. somalin-, thain- ja albaninkieltä. Koulun alue on turvallinen, sillä lasten ei tarvitse ylittää suuria katuja. Koulussa on kuvataidepainotus, jota voi jatkaa esim. Hiidenkiven yläasteella ja medialukiossa.

 

http://www.hel.fi/hki/maata/fi/Etusivu

2. Puistolan asematunnelin maalaukset

231 242 Vanha P juna, sein maalaus 2002, Puistolan asematunneli
Puistolan asematunneli, Tapulikaupunki, Helsinki, 2012 (Katriina Alestalo)

   Puistolan asematunnelia on ehostettu nuorten maalauksin kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran vuonna 1992 osana ”Tapuli Talkoot” asukastoimintaa. Tuolloin Pohjois-Helsingin yläasteen yhdeksännen luokan oppilaat tekivät kuvataiteilija Tuula Salmisen opastuksella suuria maalauksia . Apulaiskaupunginjohtaja Timo Honkala vihki elämänpuita ja sademetsää esittäneet värikkäät maalaukset Helsinki-päivänä 12.6.1992. ”Tapuli -Talkoot” – toiminta johti Tapulikaupunki-Seuran perustamiseen vuonna 1993.

   Maalauksia uusittiin vuonna 2002; nyt ilme vaihtui lähemmäs katutaidetta ja teemoiksi tulivat kaupunkiympäristö ja liikenne. Maalauksissa esiintyvät mm. perinteinen P -juna sekä bussi numero 75.

   Asematunnelin peruskorjauksessa 2012 oli suunnitteilla kaikkien pintojen uudistaminen, mutta asukkaiden toiveesta kolme nuorten seinämaalausta säilytettiin. Perusparannusratkaisu mietitytti asukkaita, sillä tunnelin seinät olivat säilyneet siisteinä juuri nuorten maalausten vuoksi, eikä erityisiä töhrimisen estotoimia ollut tarvittu.

  Peruskorjauksessa tunnelin seinät saivat kirkkaat ja värikkäät pinnat. Valaistusta ja pyörätelineiden määrää lisättiin. Parannustyöt rahoitettiin Lähiörahastosta.

Puistolan asematunneli Maatullinaukion suuntaan 2012, Tapulikaupunki, Helsinki Kuva: Katriina Alestalo

25. Tapanilan urheilukenttä

  Tapanilan täysimittainen yleisurheilu- ja jalkapallokenttä oli puistolalaisten ja tapanilalaisten yhteinen, rakennettu heti viime sotien jälkeen. Helsingin ympäristökartassa vuodelta 1945 kenttää ei ole vielä merkitty, mutta vuoden 1946 kartassa se jo on. Kenttää ovat käyttäneet sekä Tapanilan Erän ja Tarmon että Puistolan Urheilijoiden ja Pyryn jäsenet. Se on myös Malmin Palloseuran jalkapalloilijoiden kotikenttä. MPS ilmoittaa kotikenttänsä vanhalla tutulla nimellä Tapanilan kenttä”, vaikka se ei enää nykyTapanilaan kuulukaan

   Tapanilan urheilukentällä on järjestetty 194060-luvuilla niin seuraotteluja lähikylien pikkuseurojen kesken kuin kansallisiakin yleisurheilukilpailuja. Harjoitusillat oli jaettu sovussa yleisurheilijoiden ja jalkapalloilijoiden kesken. Viimeiset suuremmat kilpailut, joissa oli paljon osanottajia myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, järjesti Puistolan Urheilijat vuonna 1959. Nykyään Tapulikaupungissa asuva Juhani Vahde juoksi silloin ennätystään sivuten 100 m aikaan 11,0.