Tapulikaupungin kotikaupunkipolku

 Tapulikaupunki on Helsingin Koillisen suurpiirin ja Puistolan peruspiirin osa-alue no 402. Alue rajoittuu etelässä Tapanilankaareen, pohjoisessa Vantaan rajaan, idässä junarataan ja lännessä Suutarilan teollisuusalueeseen. Kaupunginosa muodostuu neljästä pienalueesta. Etelässä ja pohjoisessa on pientaloja. Keskellä on tiivistä kerrostaloasutusta.

Kaupunginosan asukasluku on kasvanut tasaisesti kerrostalokeskustan rakentamisen myötä. Vuonna 1979 Tapulikaupungissa asui 3 692 asukasta ja vuoden 2014 alussa jo 8 621. Opiskelija-asuntoja on paljon ja Tapulikaupunki onkin tuttu monelle erityisesti Helsingin yliopiston Hämäläis-Osakunnan taloissa asuneelle.

Tapulikaupunki sai oman nimikkolaulun vuonna 1981, kun alueella asunut Harri Saksala levytti kappaleensa ”Tapulikaupunkiin”.

Tämä kotikaupunkipolku johdattaa sinut Tapulikaupungin historiaan ja nykyisyyteen. Tervetuloa!

Julkaisija Tapulikaupunki-Seura ry
Tukija  Helsingin Lähiöprojekti
Työryhmä Katriina Alestalo (pj), Terttu Heinonen, Ritva Hytönen, Antti Hytti, Maj-Britt Ostrow, Petri Syrjänen, Ilkka Uotila (Puistola-Seura), Juhani Vahde ja Kirsti Valento-Laine
Editointi ja aputoimitus Pauli Saloranta / Suomen Kotikaupunkipolut tmi
Kommentointi Pekka Luoma (Medialukio), Kyllikki Rosentröm, Pirjo Ruotsalainen (Lähiöprojekti), Elias Rainio (KSV) ja Anni Tirri (HKR)
Kiitos kaikille tietoja antaneille kaupunkilaisille, yhteisöille ja tahoille!

11. Marsintien terijokelaishuvila

Puistolan alueella on ainakin viisi rakennusta, joiden hirsirungot ovat peräisin Terijoelta tai sen lähiympäristöstä Karjalan kannakselta. Yksi näistä on osoitteessa Marsintie1. Tämä terijokelaishuvila oli 1920-luvulta lähtien vuoden 1902 Suomen painichampion Carl Allenin (1874 – 1951) koti. Allen valmensi Suomen1900 -luvun alkuvuosien kultamitalipainijoita. Hän oli myös vuonna 1929 perustetun Puistolan VPK:n perustajia ja osallistui kylän rientoihin aktiivisesti. Toimittaja Eino M-o-n-i Soinio kertoo Allenista 1930 -luvun lopulla: ”Kaikessa hiljaisuudessa elää nyt tämä yksi voimailumme suurista ja ansioituneista uranuurtajista huvilassaan Puistolassa, lähellä Helsinkiä”.

Tietolaatikko 11.1: Terijokelaishuvilat

12. Lasinpuhaltajantien pientalot

Tällä entisen Airamin lampputehtaan vieressä sijaitsevalla alueella oli aikoinaan tehtaan työväen asuntoja. Tontit olivat tyhjillään 1980 – luvun lopulta lähtien, ja Tapulikaupunki-Seura esitti alueelle pientaloja. Lasinpuhaltajantie syntyi vuonna 2007 tehdyn asemakaavamuutoksen yhteydessä. Talot, joita on yhteensä 14, rakennettiin ryhmärakentamisena vuosina  2010 – 2011. Tontit ovat noin 700 m²:n suuruisia Helsingin kaupungin vuokratontteja.

 

13. Skeittipuisto

Nuorisoasiainkeskus perusti Tullikirjurin skeittipuiston vuonna 2005. Se tunnetaan myös Puistolan ja Suutarilan skedeparkkien nimellä. Rullalautailijoiden mielestä paikka on riittävän iso; siellä ei törmää toisiin. Rakenteet on tehty hyvin ja kokonaisuus on monipuolinen. Puisto on saavuttanut suuren suosion: tänne tullaan Järvenpäästä saakka.

Skeittipuiston ahkeria käyttäjiä ovat skeittaajien lisäksi skuuttaajat (potkulautailijat) ja BMX-pyöräilijät (pienet temppupyörät). Lapsiperheet käyttävät Tullikirjurin puistoa, sillä potkulautailun harjoitteleminen on täällä turvallista. Skeittipuistossa on myös saatavilla sähköä tapahtumia varten.

Suosiota lisää nuorten toivoma graffitiaita, johon voi vapaasti maalata omilla maaleilla. Mittava katutaideseinä on 68 metriä leveä ja 2,5 metriä korkea. Isojen tapahtumien aikaan nuorisotalo tarjoaa maalit graffitien tekemistä varten.

Skeittipuiston katutaideseinä toteutettiin Lähiörahaston rahoituksella vuonna 2014. Seinä rajaa samalla skeittipaikan ja jousiammuntaradan turvallisesti erilleen toisistaan.

 

14. Tullikirjurinmäki

Maaston muodoiltaan tasaisen Tapulikaupungin korkein paikka on täyttömäellä 23 m nykyisen merenpinnan yläpuolella, oma korkeusero noin viisi metriä. Vuonna 1990 kaupungin nimistötoimikunta ehdotti puiston nimeksi Forsiuksenpuisto. Nimeä ei ole kuitenkaan virallistettu. Osa puistosta muutettiin asuintontiksi vuonna 2009. Viiden asunnon rivitalo on valmistunut. Rivitalon loppuosan rakentamista ei ole toistaiseksi aloitettu.

15. Puustellinmetsän teloituspaikka ja muistomerkki

Puustellinmetsä 2008

Suomen sisällissodan loputtua huhtikuussa 1918 olot olivat vielä toukokuussakin levottomat. Yöllä 15. toukokuuta tuntem
attomaksi jäänyt henkilö ampui vartioon menossa olleen puistolalaisen suojeluskuntalaisen Karl Lindströmin Tapanilassa. Valkoiset pitivät murhaa punaisten tekona. Kostona he samana aamuna poimivat summittaisesti Tapanilan asemalta mukaansa joukon punaisiksi uskottuja työläisiä, jotka olivat menossa töihin. Joissakin lähteissä kerrotaan, että Tapanilan pysäkillä valittiin yhdeksän teloitettavaa ja vielä yksi haettiin kotoaan Puistolasta.

Työläiset marssitettiin sopivan syrjäiseen Puustellinmetsään, jossa heidät komennettiin kaivamaan omat hautansa, ja ammuttiin. Aikojen sekavuutta kuvaa se, ettei edes teloitettujen määrästä ole jäänyt varmaa tietoa: se on ollut seitsemän ja kymmenen välillä. Yksi ehkä pelastui esittämällä viime hetkellä työnantajansa todistuksen.

Työväenliikkeen toiminnan jälleen elvyttyä sisällissodan jälkeen alueen työväenjärjestöillä oli tapana suunnata vappuisin muistokulkue hautapaikalle. Vuonna 1971 vainajien jäännökset kuitenkin kaivettiin ylös ja haudattiin uudelleen Malmin hautausmaalle, jonne pystytettiin vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki.

Vähitellen alkuperäisen teloituspaikan tarkka sijaintikin pääsi unohtumaan, kunnes paikallishistorian harrastajat alkoivat 2010-luvulla puuhata paikalle muistokiveä. Heidän työnsä tuloksena paikka selvitettiin jälleen ja lopulta muistokivi paljastettiin syksyllä 2012. Lähiseudun historian kenties synkin luku sai näin arvokkaan päätöksensä.

Puustellinmetsä 1918 muistomerkki 16.4.2018 p

Kuva:Tapulikaupunki-Seuran luontoretki Puustellinmetsään 16.4.2018

(Katriina Alestalo)

Tietolaatikko 15.1: Vanha Puustellinmetsä

16. Liikuntapuisto

  Tapulikaupungin liikuntapuistossa on kaksi hiekkakenttää, yksi tekonurmikenttä ja kaksi luonnonnurmikenttää, asfalttipohjainen minikoripallokenttä sekä tenniskenttä. Hiekka- ja nurmikentät ovat ahkerassa jalkapallokäytössä koko kesän. Talvella koripallokenttä ja tenniskenttä muuttuvat jääkiekkokaukaloksi ja kaksi hiekkakenttää lapsiperheiden suosimiksi luistinkentiksi. Kesäisin käytettävissä on pieni lapsille tarkoitettu kiipeilyteline. Huoltorakennuksen pukukopit ovat käytettävissä ympäri vuoden.

  Aikoinaan suunniteltiin Henrik Forsiuksen tien jatkamista puiston halki, mutta tämä ei onneksi toteutunut.

  Asukkaat ovat pitkään toivoneet alueelle uintimahdollisuutta. Uimahallia alueelle ei ole luvassa. Tapulikaupunki-Seura on ehdottanut liikuntapuistossa vapaana olevien alueiden säilyttämistä maauimalaa varten.

   Vuoden 2015 alkupuolella voimaan tulleessa asemakaavassa peltoalue kuitenkin osoitettiin asuntokäyttöön asukkaiden vastustuksesta huolimatta. Kaavaselostuksen mukaan liikuntapuistoon on kuitenkin haluttaessa mahdollista sijoittaa maauimala.

17. Päiväkoti Pikkuprinssi

Päiväkoti Pikkuprinssi, Maatullinkuja, Tapulikaupunki, Helsinki, 4.2.2018 (Katriina Alestalo)

  Tämä mielenkiintoinen päiväkotirakennus valmistui 1983. Rakennuksen suunnitteli Pentti Myllymäki ja sisustuksen Marianne Andersson. Pikkuprinssi oli rakennusviraston ja päivähoitoviraston yhteinen projekti, jonka tarkoituksena oli kehittää päiväkotien toimivuutta ja tiloja. Vierailijoita uudessa ”Satulinnassa” kävikin päivittäin, kaukaisimmat ihastelijat tulivat Australiasta asti.

     Päiväkodissa ei ole varsinaisia käytäviä, vaan huoneet liittyvät välittömästi toisiinsa ja ne ovat kaikki muunneltavaa toimintatilaa. Tunnelman rauhoittamiseksi tilat on suunniteltu selviksi huoneiksi. Ne ovat eriluonteisia ja -muotoisia, jotta lasten olisi helppo hahmottaa ympäristönsä ja olinpaikkansa. Siksi rakennuksessa on paljon ikkunallisia väliovia ja sisäikkunoita.

    Rakennuksessa on paikkoja, jotka voi vallata leikkiin. Tällaisia ovat mm. parvet, rappuset ja niiden alustat. Niissä leikit saavat kehittyä lasten omien tarpeiden mukaan. Päiväkotirakennusta ympäröi iso piha, jolla on lasten istuttamia mäntyjä ja marjapensaita. Kesäisin lapset istuttavat pihalle kukkien siemeniä. Rakennuksen keskellä on sisäpiha erilaisia tapahtumia varten.

    Luonnon kunnioittaminen ja kestävä kehitys ovat olleet Pikkuprinssin teemoja vuodesta 2002 alkaen ja päiväkoti on mukana Vihreä lippu -toiminnassa. Luonto on tuotu myös päiväkodin sisälle. Huoneissa on ikkunoita eri ilmansuuntiin, jotta päivänkierto ja elävä valo näkyvät koko päivän. Rakennuksen pintaverhouksessa on käytetty mahdollisimman paljon luonnonmateriaaleja. Vaaleanpunaiseksi ja -siniseksi maalattu rakennus erottuu selkeästi ympäristöstään.

    Rakennus peruskorjattiin 2014. Nykyään 130-paikkainen Pikkuprinssi on myös iltahoitopäiväkoti, joka tarjoaa hoitoa iltatyössä tai opiskelemassa olevien vanhempien lapsille klo 22 asti. Päivällä toimii kuusi ryhmää ja illalla kolme. 

https://www.hel.fi/helsinki/fi/kasvatus-ja-koulutus/paivahoito/paivakotihoito/paivakodit/paivakoti-pikkuprinssi

 

 


 

Tietolaatikko 6.2: Parkstad Wanda Puistonkylä


  Asumisolojen kurjuus Helsingin kaupungissa kärjistyi 1900-luvun alussa asukasmäärän ylitettyä 100 000:n rajan. Sitä helpottamaan Konrad ”Konni” Zilliacus (18551924) ystävineen aloitti vuonna 1906 englantilaistyylisen puutarhakaupungin kehittämisen Helsingin maalaiskuntaan Fastbölen (nyk. Kuninkaala) ja Suutarilan kyliin rautatien varteen. Hän hankki 1 200 hehtaaria maata, teki ehdotuksen rautatieseisakkeiden perustamisesta ja aloitti markkinoinnin lähinnä suomenkieliselle työväestölle. Asukkaat saivat ostaa tonttinsa kymmenen vuoden osamaksulla ja rakentaa talonsa vapaasti. Vaikka yhdyskunnasta suunniteltiin omavaraista viljelypalstojen ja pienteollisuustonttien avulla, käytännössä väki joutui käymään töissä Helsingissä.

     Markan inflaatio maailmansodan aikaan 191418 vaikeutti maayhtiön toimintaa. Kun ruotsinkielinen maalaiskuntakin alkoi haluta eroon suomenkielisestä työläisyhdyskunnasta, ei sen tulevaisuus näyttänyt valoisalta. Lopulta Helsingin kaupunki lunasti yhtiön 1934 saadakseen maata Malmin lentokentän perustamiseen. Alue liitettiin hallinnollisesti Helsinkiin vuonna 1946 ja sinne asetettiin rakennuskielto. Monin paikoin on vielä jäljellä merkkejä entisestä puutarhakaupungista, jonka paikalla ovat nykyiset Malmi, Tapaninvainio, Tapanila, Puistola (Parkstad) sekä Alppikylä.

Tietolaatikko 6.1: Näköala Puistolaan

    Radan itäpuolella Puistolan asutus on pientalovaltaista. Rakennuskanta on syntynyt runsaan sadan vuoden kuluessa. Vuonna 1906 Parkstad Wand Puistonkylä -yhtiö ryhtyi palstoittamaan ja myymään tontteja englantilaisen puutarhakaupunki-idean mukaisesti halukkaille. Nyt Puistolan rakennuskannassa on kerrostumia koko sadan vuoden ajalta, joskin vanhinta osaa on runsaasti purettu ja tontteja tiivistetty. Huomattavan muutoksen toi tullessaan vuonna 1971 vahvistettu asemakaava, jonka myötä alueelle on rakennettu yksittäistalojen ohessa myös melko paljon rivitaloja.

     Huomiota herättää Suuntimotien varrella sijaitseva suurehko rakennus, jonka voi havaita poikkeavan alueen muusta rakennuskannasta. Kyseessä on Helsingin keskustasta nykyisen Hakaniemen torin sijoilta Puistolaan 1930-luvun alussa siirretty kaupunkilaisvuokratalon puolikas. Venäläinen kauppias Aleksei Kovin rakennutti 1880-luvun alussa kaupungilta vuokraamalleen tontille osoitteeseen Siltasaarenkatu 79  vuokratalon, joka täyttyi montaa kansalaisuutta edustavista vuokralaisista. Olipa talon jossain osassa pieni moskeijakin.

     Kun talon tontin vuokra-aika vuonna 1929 päättyi, päätti kaupunki, ettei sitä jatketa, koska rakennus oli Hakaniemen torin avaamisen ja kehittämisen esteenä. Hirsirakenteinen talo täytyi siis purkaa. Sen puolikas, todennäköisesti pohjoisempi, pystytettiin nykyiselle paikalleen Puistolaan, jonne se valmistui vuonna 1934. Talon julkisivussa oli aluksi komeasti teksti PUISTONLINNA.

     Rakennus oli pitkään pääosin vuokra-asunto-käytössä, jonka lisäksi siellä oli erilaista liiketoimintaa ja verstaita. Olipa talossa 1930-luvun lopulla Ainola-niminen matkustajakotikin. Rakennuksen vuokratalo-aikoina yleinen seinälude juurrutti pitkäksi ajaksi sen kutsumanimeksi Lutikkalinnan. Nykyisin rakennus on asiantuntevasti ja huolella peruskorjattuna yksityisasuntona.

     Vanhaa Puistolaa on kuvattu mm. Puistola-Seuran historiapolussa sekä Helsingin kaupunginmuseon kuvapolulla sähkökaappien kyljissä.

www.hel.fi/hel2/kaumuseo/kuvapolut/Puistola/index.html

6. Hannukselantien huvila-alue ja Puistolan posti

Keltainen talo Hannukselantiellä Tapuli tutuksi kävelyllä 2013

Osana Puistolan huvilayhdyskuntaa nousi myös vanhan aseman länsipuolelle huvila-alue. Asemalla toimivia kauppoja olivat HOK ja Elanto. Rakennuksista kaksi on suojeltu: Hannukselantie 5 sekä 15. Myös Päitsitiellä on kokonaisuutena kiinnostavaa miljöötä, jonka kruunaa erityisen hienosti säilynyt huvila numerossa 17b.

Hannukselantie 5:ssä on korkea ja näkymää hallitseva rakennus, joka muistetaan vahvasti Puistolan postina, vaikka sen osuus tässä tehtävässä jäi aikoinaan melko lyhyeksi. Rautatieverkon kehittymisen myötä postitoimi siirtyi kievarilaitokselta vähitellen rautatielaitoksen tehtäväksi. Vuoden 1926 alusta Puistolan postipysäkki toimi uudessa rautatien pysäkkirakennuksessa, mutta pian se siirtyi, postiasemaksi korotettuna, Hannukselantie 5:n uudisrakennukseen 14 m2:n tilaan.

Kesällä 1948 postin toiminta siirtyi saman tien varrella olleeseen rakennukseen, jota ei enää ole. Vuonna 1970 postitoimipaikka numero 76 siirtyi Puistolan torille. Myöhemmin se yhdistettiin Tapulikaupungin postiin numero 75 ja toiminta Puistolan torilla loppui.

Heti Arttolantien pohjoispuolella Aisapuistossa virtaa Puistolanpuro, jonka pääuoma on pituudeltaan 2 km ja laskee Keravanjokeen Ala-Tikkurilassa. Valuma-alue 340 ha kattaa koko Tapulikaupungin, osan Puistolasta ja hieman naapurikaupunginosistakin.

Tietolaatikko 6.1: Näköala Puistolaan
Tietolaatikko 6.2: Parkstad Wanda Puistonkylä