Juhannuspäivänä 25.6.1941 varhain aamulla iskeytyi Puistolassa sikatalouskoeaseman pellolle neuvostoliittolainen SB-2 pommikone saatuaan osuman ilmatorjuntatulesta.Tuolloin hauraan välirauhan vielä vallitessa neuvostoliittolaiset pommittivat aamuvarhain Suomessa useita paikkakuntia. Syynä pommituksiin oli ilmeisesti se, että Saksa oli kolme päivää aikaisemmin hyökännyt Neuvostoliittoon ja Suomi ei enää ollut juuri kainostellut peitellä haluaan liittyä hyökkäyssotaan Saksan rinnalla. Tässä mielessä yhteistyö Saksan kanssa oli jo pitkään ollut laajaa ja Malmin lentokenttäkin oli jo annettu saksalaisten käyttöön.  Osuman saanut lentokone oli todennäköisesti tulossa pommittamaan juuri Malmin lentokenttää ja yritti vahingoittaa siellä olevia saksalaislentokoneita. Juhannuspäivän pommitusten jälkeen seuraavan päivän radiopuheessaan presidentti Risto Ryti totesikin Suomen olevan sotatilassa Neuvostoliittoa vastaan –  jatkosota oli alkanut.

    Putoavasta koneesta oli nähty pelastautuvan kaksi henkilöä, joista toisen laskuvarjo ei kuitenkaan avautunut. Toinen laskeutui lentokoneen putoamispaikan lähelle ja lähti pakenemaan Tikkurilaa kohti ylittäen Keravanjoen uiden. Hän sai nopeasti takaa-ajavat joukot kintereilleen ja epätoivoisessa tilanteessa surmasi itsensä Tikkurilassa.

    Syvälle saviseen peltoon uponneen koneen mukana menehtyi koneen lentäjä. Tietojen mukaan peltoon syvälle painuneen koneen suhteen ei tehty aikoinaan mitään kaivauksia, vaan syntynyt kuoppa täytettiin ja paikkaa käytettiin tämän jälkeen entiseen tapaan peltona. Sikatalouskoeaseman pellolle rakennetussa Tapulikaupungissa putoamispaikka on nykyisen Palovartijantie 9 – 11:n etupihalla.

  Tapanilan täysimittainen yleisurheilu- ja jalkapallokenttä oli puistolalaisten ja tapanilalaisten yhteinen, rakennettu heti viime sotien jälkeen. Helsingin ympäristökartassa vuodelta 1945 kenttää ei ole vielä merkitty, mutta vuoden 1946 kartassa se jo on. Kenttää ovat käyttäneet sekä Tapanilan Erän ja Tarmon että Puistolan Urheilijoiden ja Pyryn jäsenet. Se on myös Malmin Palloseuran jalkapalloilijoiden kotikenttä. MPS ilmoittaa kotikenttänsä vanhalla tutulla nimellä ”Tapanilan kenttä”, vaikka se ei enää nykyTapanilaan kuulukaan

   Tapanilan urheilukentällä on järjestetty 1940–60-luvuilla niin seuraotteluja lähikylien pikkuseurojen kesken kuin kansallisiakin yleisurheilukilpailuja. Harjoitusillat oli jaettu sovussa yleisurheilijoiden ja jalkapalloilijoiden kesken. Viimeiset suuremmat kilpailut, joissa oli paljon osanottajia myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, järjesti Puistolan Urheilijat vuonna 1959. Nykyään Tapulikaupungissa asuva Juhani Vahde juoksi silloin ennätystään sivuten 100 m aikaan 11,0.

Puistolan alueella on ainakin viisi rakennusta, joiden hirsirungot ovat peräisin Terijoelta tai sen lähiympäristöstä Karjalan kannakselta. Yksi näistä on osoitteessa Marsintie1. Tämä terijokelaishuvila oli 1920-luvulta lähtien vuoden 1902 Suomen painichampion Carl Allenin (1874 – 1951) koti. Allen valmensi Suomen1900 -luvun alkuvuosien kultamitalipainijoita. Hän oli myös vuonna 1929 perustetun Puistolan VPK:n perustajia ja osallistui kylän rientoihin aktiivisesti. Toimittaja Eino M-o-n-i Soinio kertoo Allenista 1930 -luvun lopulla: ”Kaikessa hiljaisuudessa elää nyt tämä yksi voimailumme suurista ja ansioituneista uranuurtajista huvilassaan Puistolassa, lähellä Helsinkiä”.

Tietolaatikko 11.1: Terijokelaishuvilat

Tällä entisen Airamin lampputehtaan vieressä sijaitsevalla alueella oli aikoinaan tehtaan työväen asuntoja. Tontit olivat tyhjillään 1980 – luvun lopulta lähtien, ja Tapulikaupunki-Seura esitti alueelle pientaloja. Lasinpuhaltajantie syntyi vuonna 2007 tehdyn asemakaavamuutoksen yhteydessä. Talot, joita on yhteensä 14, rakennettiin ryhmärakentamisena vuosina  2010 – 2011. Tontit ovat noin 700 m²:n suuruisia Helsingin kaupungin vuokratontteja.

  Asumisolojen kurjuus Helsingin kaupungissa kärjistyi 1900-luvun alussa asukasmäärän ylitettyä 100 000:n rajan. Sitä helpottamaan Konrad ”Konni” Zilliacus (1855–1924) ystävineen aloitti vuonna 1906 englantilaistyylisen puutarhakaupungin kehittämisen Helsingin maalaiskuntaan Fastbölen (nyk. Kuninkaala) ja Suutarilan kyliin rautatien varteen. Hän hankki 1 200 hehtaaria maata, teki ehdotuksen rautatieseisakkeiden perustamisesta ja aloitti markkinoinnin lähinnä suomenkieliselle työväestölle. Asukkaat saivat ostaa tonttinsa kymmenen vuoden osamaksulla ja rakentaa talonsa vapaasti. Vaikka yhdyskunnasta suunniteltiin omavaraista viljelypalstojen ja pienteollisuustonttien avulla, käytännössä väki joutui käymään töissä Helsingissä.

     Markan inflaatio maailmansodan aikaan 1914–18 vaikeutti maayhtiön toimintaa. Kun ruotsinkielinen maalaiskuntakin alkoi haluta eroon suomenkielisestä työläisyhdyskunnasta, ei sen tulevaisuus näyttänyt valoisalta. Lopulta Helsingin kaupunki lunasti yhtiön 1934 saadakseen maata Malmin lentokentän perustamiseen. Alue liitettiin hallinnollisesti Helsinkiin vuonna 1946 ja sinne asetettiin rakennuskielto. Monin paikoin on vielä jäljellä merkkejä entisestä puutarhakaupungista, jonka paikalla ovat nykyiset Malmi, Tapaninvainio, Tapanila, Puistola (Parkstad) sekä Alppikylä.

    Radan itäpuolella Puistolan asutus on pientalovaltaista. Rakennuskanta on syntynyt runsaan sadan vuoden kuluessa. Vuonna 1906 Parkstad Wand Puistonkylä -yhtiö ryhtyi palstoittamaan ja myymään tontteja englantilaisen puutarhakaupunki-idean mukaisesti halukkaille. Nyt Puistolan rakennuskannassa on kerrostumia koko sadan vuoden ajalta, joskin vanhinta osaa on runsaasti purettu ja tontteja tiivistetty. Huomattavan muutoksen toi tullessaan vuonna 1971 vahvistettu asemakaava, jonka myötä alueelle on rakennettu yksittäistalojen ohessa myös melko paljon rivitaloja.

     Huomiota herättää Suuntimotien varrella sijaitseva suurehko rakennus, jonka voi havaita poikkeavan alueen muusta rakennuskannasta. Kyseessä on Helsingin keskustasta nykyisen Hakaniemen torin sijoilta Puistolaan 1930-luvun alussa siirretty kaupunkilaisvuokratalon puolikas. Venäläinen kauppias Aleksei Kovin rakennutti 1880-luvun alussa kaupungilta vuokraamalleen tontille osoitteeseen Siltasaarenkatu 7–9  vuokratalon, joka täyttyi montaa kansalaisuutta edustavista vuokralaisista. Olipa talon jossain osassa pieni moskeijakin.

     Kun talon tontin vuokra-aika vuonna 1929 päättyi, päätti kaupunki, ettei sitä jatketa, koska rakennus oli Hakaniemen torin avaamisen ja kehittämisen esteenä. Hirsirakenteinen talo täytyi siis purkaa. Sen puolikas, todennäköisesti pohjoisempi, pystytettiin nykyiselle paikalleen Puistolaan, jonne se valmistui vuonna 1934. Talon julkisivussa oli aluksi komeasti teksti ”PUISTONLINNA”.

     Rakennus oli pitkään pääosin vuokra-asunto-käytössä, jonka lisäksi siellä oli erilaista liiketoimintaa ja verstaita. Olipa talossa 1930-luvun lopulla Ainola-niminen matkustajakotikin. Rakennuksen vuokratalo-aikoina yleinen seinälude juurrutti pitkäksi ajaksi sen kutsumanimeksi Lutikkalinnan. Nykyisin rakennus on asiantuntevasti ja huolella peruskorjattuna yksityisasuntona.

     Vanhaa Puistolaa on kuvattu mm. Puistola-Seuran historiapolussa sekä Helsingin kaupunginmuseon kuvapolulla sähkökaappien kyljissä.

www.hel.fi/hel2/kaumuseo/kuvapolut/Puistola/index.html