Tapulikaupungin kotikaupunkipolku

 Tapulikaupunki on Helsingin Koillisen suurpiirin ja Puistolan peruspiirin osa-alue no 402. Alue rajoittuu etelässä Tapanilankaareen, pohjoisessa Vantaan rajaan, idässä junarataan ja lännessä Suutarilan teollisuusalueeseen. Kaupunginosa muodostuu neljästä pienalueesta. Etelässä ja pohjoisessa on pientaloja. Keskellä on tiivistä kerrostaloasutusta.

Kaupunginosan asukasluku on kasvanut tasaisesti kerrostalokeskustan rakentamisen myötä. Vuonna 1979 Tapulikaupungissa asui 3 692 asukasta ja vuoden 2014 alussa jo 8 621. Opiskelija-asuntoja on paljon ja Tapulikaupunki onkin tuttu monelle erityisesti Helsingin yliopiston Hämäläis-Osakunnan taloissa asuneelle.

Tapulikaupunki sai oman nimikkolaulun vuonna 1981, kun alueella asunut Harri Saksala levytti kappaleensa ”Tapulikaupunkiin”.

Tämä kotikaupunkipolku johdattaa sinut Tapulikaupungin historiaan ja nykyisyyteen. Tervetuloa!

Julkaisija Tapulikaupunki-Seura ry
Tukija  Helsingin Lähiöprojekti
Työryhmä Katriina Alestalo (pj), Terttu Heinonen, Ritva Hytönen, Antti Hytti, Maj-Britt Ostrow, Petri Syrjänen, Ilkka Uotila (Puistola-Seura), Juhani Vahde ja Kirsti Valento-Laine
Editointi ja aputoimitus Pauli Saloranta / Suomen Kotikaupunkipolut tmi
Kommentointi Pekka Luoma (Medialukio), Kyllikki Rosentröm, Pirjo Ruotsalainen (Lähiöprojekti), Elias Rainio (KSV) ja Anni Tirri (HKR)
Kiitos kaikille tietoja antaneille kaupunkilaisille, yhteisöille ja tahoille!

10. Uusi senioritalo

Senioritalo 4.4.2020 Tapulikaupunki
Senioritalo 4.4.2020, Tapulikaupungintie, Helsinki Kuva: Katriina Alestalo

Tällä päiväkoti Mintun viereisellä tontilla on nykyään senioritalo. Päiväkoti Minttu rakennettiin vuonna 1984 vanhan sikalan paikalle. Tämä viereinen tontti oli Maatullinkoulun käytössä 1990 -luvulle saakka, mutta on ollut sen jälkeen tyhjillään. 

Tapulikaupunki-Seura ehdotti kaupungille jo 1990-luvun puolivälissä kolmen yleisille rakennuksille kaavoitetun, mutta rakentamatta jääneen tontin muuttamista asuntotontiksi. Yksi niistä oli tämä Maatulllin koulun entisen sivukoulun tontti.

Sivukoulun parakki oli jo siirtynyt Kumpulaan, jossa se palveli lähes 20 vuotta. Pienen tauon jälkeen tontille ilmestyi vielä uusi rakennus; aiempaa tyylikkäämpi paviljonkikoulu. Oppilasmäärien laskiessa 1990 -luvulla paviljonkikin siirrettiin muualle ja tontti jäi tyhjilleen.

Tontin semakaavamuutos tuli voimaan 2013 ja senioritalona rakennustyöt aloitettiin keväällä 2015. Asumisoikeusasuntoja sisältävä senioritalo valmistui vuonna 2017.

www.hel.fi/www/Helsinki/fi/paivahoito-ja-koulutus/paivahoito/paivakotihoito/paivakodit/paivakoti-minttu 

 

 

 

26. Monitoimitalo ja kirjasto

Ajurinaukio 5, ala-aula, Tapulikaupunki, Helsinki, 2017 (Katriina Alestalo)

Tapulin kirjasto 2007

Idea monitoimitalosta syntyi 1982. Se sai laajan tuen Puistolan ja Tapulikaupungin asukkailta. Kirjelmän kaupunginhallitukselle allekirjoittivat mm. Puistola-seura, poliittiset puolueet laidasta laitaan, alueen virkamiehet, koulujen rehtorit ja taloyhtiöt. Erityinen huolenaihe oli nuorisotilojen puute.

Monitoimitalo valmistui 1985. Talon 2 000 m2:sta kaupunki osti 500 m2 kirjastoksi ja 530 m2 nuorisotiloiksi. Loput rakentaja Perusyhtymä vuokrasi erilaisiksi liiketiloiksi. Ensimmäinen yritys, Kukka-Asema, avasi ovensa 4.12.1985. Rakennukseen sijoittui myös perheravintola Domino sekä Noppa-pubi. Dominon ruokalista oli hämmästyttävän monipuolinen ja se saavutti suuren suosion myös Tapulikaupungin ulkopuolella. Ravintolan kahvila avautui monitoimitalon aulaan ja sieltä sai mm. jäätelöannoksia. Dominossa oli alkujaan taiteilija Heljä Liukko-Sundströmin seinämaalaus, joka esitti lampaita. Lampaat katosivat myöhemmin Turtles-kilpikonnien maihinnousun myötä. Ajan oloon Domino muuttui tavanomaiseksi pubiksi ja perheelliset asiakkaat kaikkosivat.

Kirjasto on Tapulikaupungin sydän, jonka olemassaoloa on puolustettu jopa mielenosoituksella vuonna 2009. Kirjasto on monitoimipaikka: normaalin kirjasto- ja näyttelytoiminnan lisäksi tiloja on voitu käyttää myös erilaisiin tapaamisiin ja asukastilaisuuksiin sekä juhliin. Kirjasto on erittäin tärkeä yhteistyökumppani alueen toimijoille.

231 171 Mielenosoitus l hipalveluiden s ilytt miseksi 12.12.2009

http://www.helmet.fi/…/Tapulikaupungin_kirjasto

11. Marsintien terijokelaishuvila

Puistolan alueella on ainakin viisi rakennusta, joiden hirsirungot ovat peräisin Terijoelta tai sen lähiympäristöstä Karjalan kannakselta. Yksi näistä on osoitteessa Marsintie1. Tämä terijokelaishuvila oli 1920-luvulta lähtien vuoden 1902 Suomen painichampion Carl Allenin (1874 – 1951) koti. Allen valmensi Suomen1900 -luvun alkuvuosien kultamitalipainijoita. Hän oli myös vuonna 1929 perustetun Puistolan VPK:n perustajia ja osallistui kylän rientoihin aktiivisesti. Toimittaja Eino M-o-n-i Soinio kertoo Allenista 1930 -luvun lopulla: ”Kaikessa hiljaisuudessa elää nyt tämä yksi voimailumme suurista ja ansioituneista uranuurtajista huvilassaan Puistolassa, lähellä Helsinkiä”.

Tietolaatikko 11.1: Terijokelaishuvilat

12. Lasinpuhaltajantien pientalot

Tällä entisen Airamin lampputehtaan vieressä sijaitsevalla alueella oli aikoinaan tehtaan työväen asuntoja. Tontit olivat tyhjillään 1980 – luvun lopulta lähtien, ja Tapulikaupunki-Seura esitti alueelle pientaloja. Lasinpuhaltajantie syntyi vuonna 2007 tehdyn asemakaavamuutoksen yhteydessä. Talot, joita on yhteensä 14, rakennettiin ryhmärakentamisena vuosina  2010 – 2011. Tontit ovat noin 700 m²:n suuruisia Helsingin kaupungin vuokratontteja.

 

13. Skeittipuisto

Nuorisoasiainkeskus perusti Tullikirjurin skeittipuiston vuonna 2005. Se tunnetaan myös Puistolan ja Suutarilan skedeparkkien nimellä. Rullalautailijoiden mielestä paikka on riittävän iso; siellä ei törmää toisiin. Rakenteet on tehty hyvin ja kokonaisuus on monipuolinen. Puisto on saavuttanut suuren suosion: tänne tullaan Järvenpäästä saakka.

Skeittipuiston ahkeria käyttäjiä ovat skeittaajien lisäksi skuuttaajat (potkulautailijat) ja BMX-pyöräilijät (pienet temppupyörät). Lapsiperheet käyttävät Tullikirjurin puistoa, sillä potkulautailun harjoitteleminen on täällä turvallista. Skeittipuistossa on myös saatavilla sähköä tapahtumia varten.

Suosiota lisää nuorten toivoma graffitiaita, johon voi vapaasti maalata omilla maaleilla. Mittava katutaideseinä on 68 metriä leveä ja 2,5 metriä korkea. Isojen tapahtumien aikaan nuorisotalo tarjoaa maalit graffitien tekemistä varten.

Skeittipuiston katutaideseinä toteutettiin Lähiörahaston rahoituksella vuonna 2014. Seinä rajaa samalla skeittipaikan ja jousiammuntaradan turvallisesti erilleen toisistaan.

 

14. Tullikirjurinmäki

Maaston muodoiltaan tasaisen Tapulikaupungin korkein paikka on täyttömäellä 23 m nykyisen merenpinnan yläpuolella, oma korkeusero noin viisi metriä. Vuonna 1990 kaupungin nimistötoimikunta ehdotti puiston nimeksi Forsiuksenpuisto. Nimeä ei ole kuitenkaan virallistettu. Osa puistosta muutettiin asuintontiksi vuonna 2009. Viiden asunnon rivitalo on valmistunut. Rivitalon loppuosan rakentamista ei ole toistaiseksi aloitettu.

Tietolaatikko 6.2: Parkstad Wanda Puistonkylä


  Asumisolojen kurjuus Helsingin kaupungissa kärjistyi 1900-luvun alussa asukasmäärän ylitettyä 100 000:n rajan. Sitä helpottamaan Konrad ”Konni” Zilliacus (18551924) ystävineen aloitti vuonna 1906 englantilaistyylisen puutarhakaupungin kehittämisen Helsingin maalaiskuntaan Fastbölen (nyk. Kuninkaala) ja Suutarilan kyliin rautatien varteen. Hän hankki 1 200 hehtaaria maata, teki ehdotuksen rautatieseisakkeiden perustamisesta ja aloitti markkinoinnin lähinnä suomenkieliselle työväestölle. Asukkaat saivat ostaa tonttinsa kymmenen vuoden osamaksulla ja rakentaa talonsa vapaasti. Vaikka yhdyskunnasta suunniteltiin omavaraista viljelypalstojen ja pienteollisuustonttien avulla, käytännössä väki joutui käymään töissä Helsingissä.

     Markan inflaatio maailmansodan aikaan 191418 vaikeutti maayhtiön toimintaa. Kun ruotsinkielinen maalaiskuntakin alkoi haluta eroon suomenkielisestä työläisyhdyskunnasta, ei sen tulevaisuus näyttänyt valoisalta. Lopulta Helsingin kaupunki lunasti yhtiön 1934 saadakseen maata Malmin lentokentän perustamiseen. Alue liitettiin hallinnollisesti Helsinkiin vuonna 1946 ja sinne asetettiin rakennuskielto. Monin paikoin on vielä jäljellä merkkejä entisestä puutarhakaupungista, jonka paikalla ovat nykyiset Malmi, Tapaninvainio, Tapanila, Puistola (Parkstad) sekä Alppikylä.

Tietolaatikko 6.1: Näköala Puistolaan

    Radan itäpuolella Puistolan asutus on pientalovaltaista. Rakennuskanta on syntynyt runsaan sadan vuoden kuluessa. Vuonna 1906 Parkstad Wand Puistonkylä -yhtiö ryhtyi palstoittamaan ja myymään tontteja englantilaisen puutarhakaupunki-idean mukaisesti halukkaille. Nyt Puistolan rakennuskannassa on kerrostumia koko sadan vuoden ajalta, joskin vanhinta osaa on runsaasti purettu ja tontteja tiivistetty. Huomattavan muutoksen toi tullessaan vuonna 1971 vahvistettu asemakaava, jonka myötä alueelle on rakennettu yksittäistalojen ohessa myös melko paljon rivitaloja.

     Huomiota herättää Suuntimotien varrella sijaitseva suurehko rakennus, jonka voi havaita poikkeavan alueen muusta rakennuskannasta. Kyseessä on Helsingin keskustasta nykyisen Hakaniemen torin sijoilta Puistolaan 1930-luvun alussa siirretty kaupunkilaisvuokratalon puolikas. Venäläinen kauppias Aleksei Kovin rakennutti 1880-luvun alussa kaupungilta vuokraamalleen tontille osoitteeseen Siltasaarenkatu 79  vuokratalon, joka täyttyi montaa kansalaisuutta edustavista vuokralaisista. Olipa talon jossain osassa pieni moskeijakin.

     Kun talon tontin vuokra-aika vuonna 1929 päättyi, päätti kaupunki, ettei sitä jatketa, koska rakennus oli Hakaniemen torin avaamisen ja kehittämisen esteenä. Hirsirakenteinen talo täytyi siis purkaa. Sen puolikas, todennäköisesti pohjoisempi, pystytettiin nykyiselle paikalleen Puistolaan, jonne se valmistui vuonna 1934. Talon julkisivussa oli aluksi komeasti teksti PUISTONLINNA.

     Rakennus oli pitkään pääosin vuokra-asunto-käytössä, jonka lisäksi siellä oli erilaista liiketoimintaa ja verstaita. Olipa talossa 1930-luvun lopulla Ainola-niminen matkustajakotikin. Rakennuksen vuokratalo-aikoina yleinen seinälude juurrutti pitkäksi ajaksi sen kutsumanimeksi Lutikkalinnan. Nykyisin rakennus on asiantuntevasti ja huolella peruskorjattuna yksityisasuntona.

     Vanhaa Puistolaa on kuvattu mm. Puistola-Seuran historiapolussa sekä Helsingin kaupunginmuseon kuvapolulla sähkökaappien kyljissä.

www.hel.fi/hel2/kaumuseo/kuvapolut/Puistola/index.html

6. Hannukselantien huvila-alue ja Puistolan posti

Keltainen talo Hannukselantiellä Tapuli tutuksi kävelyllä 2013

Osana Puistolan huvilayhdyskuntaa nousi myös vanhan aseman länsipuolelle huvila-alue. Asemalla toimivia kauppoja olivat HOK ja Elanto. Rakennuksista kaksi on suojeltu: Hannukselantie 5 sekä 15. Myös Päitsitiellä on kokonaisuutena kiinnostavaa miljöötä, jonka kruunaa erityisen hienosti säilynyt huvila numerossa 17b.

Hannukselantie 5:ssä on korkea ja näkymää hallitseva rakennus, joka muistetaan vahvasti Puistolan postina, vaikka sen osuus tässä tehtävässä jäi aikoinaan melko lyhyeksi. Rautatieverkon kehittymisen myötä postitoimi siirtyi kievarilaitokselta vähitellen rautatielaitoksen tehtäväksi. Vuoden 1926 alusta Puistolan postipysäkki toimi uudessa rautatien pysäkkirakennuksessa, mutta pian se siirtyi, postiasemaksi korotettuna, Hannukselantie 5:n uudisrakennukseen 14 m2:n tilaan.

Kesällä 1948 postin toiminta siirtyi saman tien varrella olleeseen rakennukseen, jota ei enää ole. Vuonna 1970 postitoimipaikka numero 76 siirtyi Puistolan torille. Myöhemmin se yhdistettiin Tapulikaupungin postiin numero 75 ja toiminta Puistolan torilla loppui.

Heti Arttolantien pohjoispuolella Aisapuistossa virtaa Puistolanpuro, jonka pääuoma on pituudeltaan 2 km ja laskee Keravanjokeen Ala-Tikkurilassa. Valuma-alue 340 ha kattaa koko Tapulikaupungin, osan Puistolasta ja hieman naapurikaupunginosistakin.

Tietolaatikko 6.1: Näköala Puistolaan
Tietolaatikko 6.2: Parkstad Wanda Puistonkylä