Tapulikaupungin kotikaupunkipolku

 Tapulikaupunki on Helsingin Koillisen suurpiirin ja Puistolan peruspiirin osa-alue no 402. Alue rajoittuu etelässä Tapanilankaareen, pohjoisessa Vantaan rajaan, idässä junarataan ja lännessä Suutarilan teollisuusalueeseen. Kaupunginosa muodostuu neljästä pienalueesta. Etelässä ja pohjoisessa on pientaloja. Keskellä on tiivistä kerrostaloasutusta.

Kaupunginosan asukasluku on kasvanut tasaisesti kerrostalokeskustan rakentamisen myötä. Vuonna 1979 Tapulikaupungissa asui 3 692 asukasta ja vuoden 2014 alussa jo 8 621. Opiskelija-asuntoja on paljon ja Tapulikaupunki onkin tuttu monelle erityisesti Helsingin yliopiston Hämäläis-Osakunnan taloissa asuneelle.

Tapulikaupunki sai oman nimikkolaulun vuonna 1981, kun alueella asunut Harri Saksala levytti kappaleensa ”Tapulikaupunkiin”.

Tämä kotikaupunkipolku johdattaa sinut Tapulikaupungin historiaan ja nykyisyyteen. Tervetuloa!

Julkaisija Tapulikaupunki-Seura ry
Tukija  Helsingin Lähiöprojekti
Työryhmä Katriina Alestalo (pj), Terttu Heinonen, Ritva Hytönen, Antti Hytti, Maj-Britt Ostrow, Petri Syrjänen, Ilkka Uotila (Puistola-Seura), Juhani Vahde ja Kirsti Valento-Laine
Editointi ja aputoimitus Pauli Saloranta / Suomen Kotikaupunkipolut tmi
Kommentointi Pekka Luoma (Medialukio), Kyllikki Rosentröm, Pirjo Ruotsalainen (Lähiöprojekti), Elias Rainio (KSV) ja Anni Tirri (HKR)
Kiitos kaikille tietoja antaneille kaupunkilaisille, yhteisöille ja tahoille!

19. Tapulin seurakuntakoti

Tapulin srk alttari 2012

Punatiilinen rakennus, jonka suunnitteli Erkko Virkkunen, valmistui ja vihittiin käyttöön 1978. Rakennus  peruskorjattiin 2003. Malmin seurakuntaan kuuluva seurakuntakoti valmistui samaan aikaan Tapulikaupungin kerrostalojen kanssa. Salissa on istumapaikkoja 50 ja pienempään saliin yhdistettynä 70. Tilat ovat muunneltavuutensa ansiosta hyvin toimivat. Alttariseinällä on Kaija Pohjolan tekstiilitaideteos Seitsemän jokea, joka kuvaa Pyhän hengen seitsemää lahjaa: viisaus, ymmärrys, taito, toivo, voima, tieto eli totuuden tunteminen, Herran pelko sekä hurskaus.

Varhaiset fastböleläiset kuuluivat vuosisatojen ajan Helsingin pitäjän seurakuntaan. Suuren alueliitoksen 1946 jälkeen emäseurakunnasta lohkaistiin vuonna 1953 Malmin seurakunta, joka on nykyään jäsenmäärältään Helsingin suurin ja Suomen toiseksi suurin, vaikka sen asukkaista vain 66 % kuuluu kirkkoon.

Samassa rakennuksessa toimii myös suosittu pitopalvelu ja kahvila Pilke, joka toimittaa tuotteitaan presidentinlinnaankin. Viereinen puisto peruskorjattiin 2014.

Tietolaatikko 1.2:Tapulikaupungin nimi

Alkuaikoina uusi asuinalue oli nimeltään ”Puistolan asemanseudun kerrostaloalue”. Ympärillä kiemurteli jo tuolloin Tapulikaupungintie. Hiljalleen tien nimi vakiintui tarkoittamaan uutta asuma-aluetta ja se virallistettiin 1980.

     Tapulikaupunki tarkoittaa kaupunkia, jolla on oikeus lähettää laivoja ulkomaille ja päästää ulkomaisia laivoja satamaansa. Sellainen tuli Helsingistä jo 1569, kun kuningas Juhana III myönsi vähän aikaisemmin perustetulle kaupungille tapulioikeudet.

     Helsingin tapulikaupunkiajan mukaisia nimiä on Tapulissa paljon, esim.

Maatullinaukio. Maatulli oli maksu, joka vanhassa Helsingissä perittiin kaikista kulutustavaroista.

Syökärinpolku: Syökäri oli maatullin alempi virkamies.

Aksiisipolku: Aksiisi oli kotimaisista tavaroista peritty vero.

Kartuusipolku: Kartuusi oli paperista ja pahvista valmistettu tupakan kääre.

Kämnerintie: Kämneri oli alioikeuden jäsen.

Kruunaajanpolku: Kruunaaja leimasi mitta- ja punnitusvälineitä.

Parmaajantie: Parmaaja mittasi lautaa.

(Lähde: Kansalaismuisti MaTaPuPu)

12. Lasinpuhaltajantien pientalot

Tällä entisen Airamin lampputehtaan vieressä sijaitsevalla alueella oli aikoinaan tehtaan työväen asuntoja. Tontit olivat tyhjillään 1980 – luvun lopulta lähtien, ja Tapulikaupunki-Seura esitti alueelle pientaloja. Lasinpuhaltajantie syntyi vuonna 2007 tehdyn asemakaavamuutoksen yhteydessä. Talot, joita on yhteensä 14, rakennettiin ryhmärakentamisena vuosina  2010 – 2011. Tontit ovat noin 700 m²:n suuruisia Helsingin kaupungin vuokratontteja.

 

Tietolaatikko 15.1: Vanha Puustellinmetsä

  Vanha Puustellinmetsä on osa laajempaa kaupunginosapuistoa, johon liittyy virkistysmetsän lisäksi Tapulikaupungin liikuntapuisto ja Maatullinpuisto. Se on kaikenikäisten suosima ulkoilualue kaupungin ylläpitämine ulkoilureitteineen ja voimailuvälineineen. Alue on myös lapsille turvallinen liikkua ja pyöräillä, sillä autoliikennettä ei ole laisinkaan. Pururata on kilometrin mittainen ja metsän siimeksessä kiertää myös muita, pidempiä ulkoilureittejä. Talvella pururadalla on hyvin hoidettu hiihtolatu, jolla mm. lähikoulujen oppilaat ja päiväkodin lapset käyvät hiihtämässä. Poikittainen pääreitti vie Keravanjoen rantaan saakka.

     Vanha Puustellinmetsä on myös monimuotoinen viheralue, lähiseudun vihreä sydän. Se käsittää pääasiassa vanhaa kuusikangasmetsää, jossa on runsaasti biodiversiteettiä lisäävää lahopuuta, sekä pensaikkoja ja tiheikköjä, reunaniittyjä, kosteikkoa sekä lehtomaisia kohtia. Paikoitellen aluskasvillisuus on hyvin mustikkavaltaista. Mukana on myös vanhoja mäntyjä. Sekapuuna esiintyy rauduskoivua ja haapaa. Itäosissa kasvaa nuorempaa koivikkoa. Metsäalueen länsiosa on täyttömäkeä, joka on istutettua ja tiheää mänty- ja kuusimetsää.

     Metsä on arvokas linnustokohde, jossa esiintyy monipuolisesti kuusimetsien tyyppilintulajistoa ja pesii runsas sekametsän peruslinnusto ja mm. kultarinta, kuusi- ja töyhtötiainen, närhi, nokkavarpunen, kanahaukka ja mahdollisesti pyrstötiainen. Matapupu Birding Society järjestää metsässä linturetkiä.

13. Skeittipuisto

Nuorisoasiainkeskus perusti Tullikirjurin skeittipuiston vuonna 2005. Se tunnetaan myös Puistolan ja Suutarilan skedeparkkien nimellä. Rullalautailijoiden mielestä paikka on riittävän iso; siellä ei törmää toisiin. Rakenteet on tehty hyvin ja kokonaisuus on monipuolinen. Puisto on saavuttanut suuren suosion: tänne tullaan Järvenpäästä saakka.

Skeittipuiston ahkeria käyttäjiä ovat skeittaajien lisäksi skuuttaajat (potkulautailijat) ja BMX-pyöräilijät (pienet temppupyörät). Lapsiperheet käyttävät Tullikirjurin puistoa, sillä potkulautailun harjoitteleminen on täällä turvallista. Skeittipuistossa on myös saatavilla sähköä tapahtumia varten.

Suosiota lisää nuorten toivoma graffitiaita, johon voi vapaasti maalata omilla maaleilla. Mittava katutaideseinä on 68 metriä leveä ja 2,5 metriä korkea. Isojen tapahtumien aikaan nuorisotalo tarjoaa maalit graffitien tekemistä varten.

Skeittipuiston katutaideseinä toteutettiin Lähiörahaston rahoituksella vuonna 2014. Seinä rajaa samalla skeittipaikan ja jousiammuntaradan turvallisesti erilleen toisistaan.

 

11. Marsintien terijokelaishuvila

Puistolan alueella on ainakin viisi rakennusta, joiden hirsirungot ovat peräisin Terijoelta tai sen lähiympäristöstä Karjalan kannakselta. Yksi näistä on osoitteessa Marsintie1. Tämä terijokelaishuvila oli 1920-luvulta lähtien vuoden 1902 Suomen painichampion Carl Allenin (1874 – 1951) koti. Allen valmensi Suomen1900 -luvun alkuvuosien kultamitalipainijoita. Hän oli myös vuonna 1929 perustetun Puistolan VPK:n perustajia ja osallistui kylän rientoihin aktiivisesti. Toimittaja Eino M-o-n-i Soinio kertoo Allenista 1930 -luvun lopulla: ”Kaikessa hiljaisuudessa elää nyt tämä yksi voimailumme suurista ja ansioituneista uranuurtajista huvilassaan Puistolassa, lähellä Helsinkiä”.

Tietolaatikko 11.1: Terijokelaishuvilat

14. Tullikirjurinmäki

Maaston muodoiltaan tasaisen Tapulikaupungin korkein paikka on täyttömäellä 23 m nykyisen merenpinnan yläpuolella, oma korkeusero noin viisi metriä. Vuonna 1990 kaupungin nimistötoimikunta ehdotti puiston nimeksi Forsiuksenpuisto. Nimeä ei ole kuitenkaan virallistettu. Osa puistosta muutettiin asuintontiksi vuonna 2009. Viiden asunnon rivitalo on valmistunut. Rivitalon loppuosan rakentamista ei ole toistaiseksi aloitettu.

16. Liikuntapuisto

  Tapulikaupungin liikuntapuistossa on kaksi hiekkakenttää, yksi tekonurmikenttä ja kaksi luonnonnurmikenttää, asfalttipohjainen minikoripallokenttä sekä tenniskenttä. Hiekka- ja nurmikentät ovat ahkerassa jalkapallokäytössä koko kesän. Talvella koripallokenttä ja tenniskenttä muuttuvat jääkiekkokaukaloksi ja kaksi hiekkakenttää lapsiperheiden suosimiksi luistinkentiksi. Kesäisin käytettävissä on pieni lapsille tarkoitettu kiipeilyteline. Huoltorakennuksen pukukopit ovat käytettävissä ympäri vuoden.

  Aikoinaan suunniteltiin Henrik Forsiuksen tien jatkamista puiston halki, mutta tämä ei onneksi toteutunut.

  Asukkaat ovat pitkään toivoneet alueelle uintimahdollisuutta. Uimahallia alueelle ei ole luvassa. Tapulikaupunki-Seura on ehdottanut liikuntapuistossa vapaana olevien alueiden säilyttämistä maauimalaa varten.

   Vuoden 2015 alkupuolella voimaan tulleessa asemakaavassa peltoalue kuitenkin osoitettiin asuntokäyttöön asukkaiden vastustuksesta huolimatta. Kaavaselostuksen mukaan liikuntapuistoon on kuitenkin haluttaessa mahdollista sijoittaa maauimala.

Tietolaatikko 8.1: Täydennysrakentaminen

   Tapulikaupungin alueelle on 2000 -luvulla hyväksytty useita asemakaavoja, joissa on kaavoitettu lisää lähinnä asuntorakentamista. Useassa kohteessa puistoa on muutettu asuin käyttöön.

   Vuoden 2015 loppuun mennessä vain pieni osa kaavoitetuista asunnoista on toteutettu. Valmistuneita kohteita ovat mm. Henrik Forsiuksen tien ja Lasinpuhaltajantien omakotitalot sekä Käsityöläisentie 21:n yhdistetty kerros- ja rivitalo.

   Keväällä 2015 on aloitettu rakennustyöt viidellä eri tontilla Sikalanmetsän tuntumassa. Tonteille valmistuu kevääseen 2017 mennessä noin 150 uutta asuntoa.

   Vuonna 2015 voimaan tulleen asemakaavan perusteella leikkipuiston ja urheilupuiston väliselle alueelle on mahdollista rakentaa 44 omakotitaloa. Lisäksi urheilupuistoon on mahdollista rakentaa jalkapallohalli.

  Valmisteilla oleva uusi yleiskaavaluonnos oli nähtävillä alkuvuodesta 2015. Luonnoksen mukaan Puistolan aseman lähelle tultaisiin sijoittamaan asuntoja noin 1000 uudelle asukkaalle. Asiaa ei ole vielä päätetty. Lopullinen yleiskaavaehdotus laaditaan kaavaluonnoksesta saadun palautteen, vaikutusten arviointien, selvitysten yms. pohjalta. Samalla laaditaan kaavan toteuttamisohjelma. Tämänhetkisen arvion mukaan yleiskaavaehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä syksyllä 2015 ja kaupunginhallituksen sekä kaupunginvaltuuston käsittelyssä vuoden 2016 aikana.

Tietolaatikko 0.1: Tapulikaupungin synty

    Nykyisen Tapulikaupungin tienoot liitettiin Helsingin kaupunkiin ns. Suuressa alueliitoksessa 1946, mutta vielä 1970-luvun alussa Tapulikaupungin kerrostaloalue oli peltoa. Täällä toimi valtion sikataloudellinen koeasema, jonka iso sikalarakennus oli nykyisen päiväkoti Mintun paikalla. Menneisyys viljelypeltoina näkyy yhä monin paikoin katuverkossa.

     Kerrostaloalueen alkuperäisen asemakaavan laati vuonna 1972 arkkitehtuuritoimisto LehtovuoriTegelmanVäänänen. Helsingin kaupunki teki vuonna 1973 aluerakentamissopimuksen Palkkiyhtymän ja Polar-Rakennuksen kanssa. Talot ovat yhtenäisessä koordinaatistossa radan suuntaisesti ja liikennejärjestelmä on ulkosyöttöinen: asuntokadut ovat päättyviä, jolloin niille ei muodostu läpiajoliikennettä. Sen sijaan aluetta halkovat kevyen liikenteen väylät. Niistä keskeisin on itä–länsi-suuntainen Maatullinkuja.

     Miljöösuunnittelu perustui ajatukseen, että asukkaat jättävät autonsa tonttien ulkopuolelle, usean taloyhtiön hallitsemille pysäköintialueille. Tapulikaupungin tonteista noin 2/3 on taloyhtiöiden omistamia ja 1/3 vuokrattuja. Myös asuntojen omistuspohja on monipuolinen: on omistusasuntoja, kaupungin vuokra-asuntoja, yksityisiä vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja sekä opiskelija-asuntoja.

     Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi vuonna 2006 Tapulikaupungin kaavoituksen yleissuunnitelman, johon sisältyi runsaasti ehdotuksia täydennysrakentamisesta. Viimeinenkin suunnitelmaan kuulunut asemakaavamuutos tuli voimaan vuonna 2015. Rakentaminen on jo alkanut ja jatkuu vuosia eteenpäin.