Maire Haavisto: Tapulikaupungissa jo 30 vuotta

131
Maire Haavisto Tapulikaupunki-Seuran siivoustalkoissa Sikalanmetsässä 16.5.2010, Tapulikaupunki, Helsinki (Kuva: Katriina Alestalo)

Muutin Tapulikaupunkiin vuonna 1991, kun halusin ostaa oman ensimmäisen omistusasunnon. Sellainen löytyikin Parmaajanpolulta. Ihastuin kotini vieressä olevaan kauniiseen koivikkoiseen puistoon, jossa muuttoni aikaan kukkivat keväisin narsissit ja tulppaanit. Olen tykännyt asua, kun täällä on rauhallista.

Täytin keväällä 90 vuotta. Olen syntynyt Viipurissa, käynyt emäntäkoulun ja maalaistalon emännyyden jälkeen toiminut keittäjänä.

Elämänohjeena olen pitänyt ahkeraa työntekoa pienestä asti ja toisena iloista mieltä. Kaikesta selviää kun tahtoa on. Kun äiti kuoli ollessani neljän ikäinen, en ymmärtänyt kun isä sanoi, ettei äitiä enää ole.

Muisti toimii ja kotijumppaa teen joka päivä. Ei suurempia kremppoja onneksi ole ollut. Pyörätuolilla liikun, kun tuota huimausta on niin meinaa heittää nurin. Kerran viikossa auto hakee Malmille Syystien seniorikeskukseen, jossa on monenlaista ohjattua toimintaa.

Ehdin käyttää tietokonettakin vuosia ennen kuin kaaduin rullaportaissa. Tietokonekurssille lähdin muiden mukana, kun pääsyvaatimuksena oli vain ”että pysyy tuolilla ja sormet yltää näppäimille”. Kurssin järjesti Puistolan Omakotiyhdistys Koudan koululla.

Lapsia minulla on jo neljännessä polvessa. Heihin minulla on tiivis yhteys. Asun yksin kotona, tytär hoitaa kauppaostokset ja muutenkin auttaa.

Innokkaana palstaviljelijänä ehdin olla Moisionpolun viljelypalsta-alueella yli kaksikymmentä vuotta. 83 vuotiaana käänsin palstani vielä itse. Viljelypalsta-alueen yhteisöllisyys oli parasta sosiaalityötä.

Olin pitkään Tapuliseuran johtokunnassa, ja olen edelleen seuran jäsen.