Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.5.1980 Martti Asunmaan ehdotuksesta ponnen, joka edellytti suunnitelman laatimista Tapulikaupungin lähiympäristön laadun parantamiseksi yhteistyössä Tapulin asukkaiden ja rakentajien kanssa. Ensin tehtiin selvitys, jossa todettiin maapohjan olevan liian märkää korkealla olevan pohjaveden vuoksi sekä viheralueiden toteutuksen olevan erittäin heikko.
Vuosina 1983–86 toteutettiin kehittämissuunnitelma, jonka laati arkkitehti Matti Vesikansa. Merkittävimpiä tuloksia olivat Tapulin monitoimitalon rakentaminen, parkkitalojen rakentamisen vaatimuksesta luopuminen sekä istutusten parannusohjelman tehostaminen. Seurantaryhmä järjesti myös Tapulikaupungin tunnuskilpailun, jonka voitti toteutumatta jäänyt ehdotus ”Ruovikko”.
Vuonna 1976 Tapulikaupunkiin perustettiin ensimmäinen asukasyhdistys, joka pyrki vaikuttamaan alueen viihtyisyyden ja palveluiden parantamiseksi. Myöhemmin toimi Pro Puustellinmetsä -kansalaisliike, joka onnistui estämään Henrik Forsiuksentien jatkamisen. Se anoi ja sai kaupungilta rahaa vaihtoehtosuunnitelmaa varten, joka luovutettiin apulaiskaupunginjohtaja Erkki Tuomiojalle 13.6.1989. Tämä esitti kaupunginhallitukselle, ettei Henrik Forsiuksen tien jatkoa rakenneta.
Asukastoiminta väheni 1990-luvulle tultaessa. Tapulikaupungin viihtyisyydessä oli edelleen parantamisen varaa. Helsingin kaupungin Nuorisoasiankeskuksen työntekijät Aija Niittynen ja Päivi Anunti ryhtyivät herättelemään alueen asukkaita. Syntyi Tapuli talkoot -liike, mikä johti 1993 Tapulikaupunki-Seuran perustamiseen.
www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/tapuli/Tapulikaupungin_lähiympäristöselvitys.htm www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/tapuli/Tapulikaupungin_asuinympäristön_kehittämissuunnitelma.htm
