Radan itäpuolella Puistolan asutus on pientalovaltaista. Rakennuskanta on syntynyt runsaan sadan vuoden kuluessa. Vuonna 1906 Parkstad Wand Puistonkylä -yhtiö ryhtyi palstoittamaan ja myymään tontteja englantilaisen puutarhakaupunki-idean mukaisesti halukkaille. Nyt Puistolan rakennuskannassa on kerrostumia koko sadan vuoden ajalta, joskin vanhinta osaa on runsaasti purettu ja tontteja tiivistetty. Huomattavan muutoksen toi tullessaan vuonna 1971 vahvistettu asemakaava, jonka myötä alueelle on rakennettu yksittäistalojen ohessa myös melko paljon rivitaloja.
Huomiota herättää Suuntimotien varrella sijaitseva suurehko rakennus, jonka voi havaita poikkeavan alueen muusta rakennuskannasta. Kyseessä on Helsingin keskustasta nykyisen Hakaniemen torin sijoilta Puistolaan 1930-luvun alussa siirretty kaupunkilaisvuokratalon puolikas. Venäläinen kauppias Aleksei Kovin rakennutti 1880-luvun alussa kaupungilta vuokraamalleen tontille osoitteeseen Siltasaarenkatu 7–9 vuokratalon, joka täyttyi montaa kansalaisuutta edustavista vuokralaisista. Olipa talon jossain osassa pieni moskeijakin.
Kun talon tontin vuokra-aika vuonna 1929 päättyi, päätti kaupunki, ettei sitä jatketa, koska rakennus oli Hakaniemen torin avaamisen ja kehittämisen esteenä. Hirsirakenteinen talo täytyi siis purkaa. Sen puolikas, todennäköisesti pohjoisempi, pystytettiin nykyiselle paikalleen Puistolaan, jonne se valmistui vuonna 1934. Talon julkisivussa oli aluksi komeasti teksti ”PUISTONLINNA”.
Rakennus oli pitkään pääosin vuokra-asunto-käytössä, jonka lisäksi siellä oli erilaista liiketoimintaa ja verstaita. Olipa talossa 1930-luvun lopulla Ainola-niminen matkustajakotikin. Rakennuksen vuokratalo-aikoina yleinen seinälude juurrutti pitkäksi ajaksi sen kutsumanimeksi Lutikkalinnan. Nykyisin rakennus on asiantuntevasti ja huolella peruskorjattuna yksityisasuntona.
Vanhaa Puistolaa on kuvattu mm. Puistola-Seuran historiapolussa sekä Helsingin kaupunginmuseon kuvapolulla sähkökaappien kyljissä.
www.hel.fi/hel2/kaumuseo/kuvapolut/Puistola/index.html
