Päätös Suomen ensimmäisen henkilöliikenteelle tarkoitetun rautatien rakentamisesta Helsingistä Hämeenlinnaan tehtiin säätyvaltiopäivillä ja sen siunasi keisari Aleksanteri II vuonna 1857. Rakentaminen alkoi vuoden kuluttua sisältäen maan ensimmäiset junasillat Vantaanjoen ja Keravanjoen yli sekä mittavan ratavallin. Säännöllinen junaliikenne aloitettiin 1862 aluksi kolmesti viikossa kumpaankin suuntaan. Pian vuorot tihentyivät ja alettiin myös rakentaa yhteyttä Riihimäeltä Viipurin kautta Pietariin. Pääradan sähköistys valmistui 1970.
Aluksi pääradan kaikki junat olivat kaukojunia, joilla lähiliikenteen hoitaminen oli hankalaa. Ensimmäiset paikallisjunaveturit hankittiin Sveitsistä kesäkaudelle 1886. Maayhtiö Parkstad Wanda Puistonkylän ehdotuksesta perustettiin 1910 Fastbölen liikennepaikka, sekä noin kilometri etelämmäksi Wanda, josta myöhemmin hiukan siirtyneenä tuli Tapanila. Toinen raide rakennettiin tänne saakka 1910. Sillä pärjättiin pitkään, sillä kolmas raide pelkästään lähijunien käyttöön valmistui vasta 1972 ja neljäs 1996, jolloin lähiliikenne saatiin kokonaan pois kaukoliikenteen jaloista.
portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/rautatiet
www.vr.fi/fi/index/aikataulut/lahiliikenteen_aikataulut.html
