Koti Puotila seura

Puotila seura

Puotila-Seuran mielipide katujärjestelyjen yleissuunnitelmasta:

KEHÄ I:N JA ITÄVÄYLÄN LIITTYMÄ
YLEISSUUNNITELMAN VAIHTOEHDOT

Itäkeskuksen suuri risteysalue jo nyt pahasti ruuhkautunut ja aamuin illoin sen välityskapasiteetti on jäänyt riittämättömäksi. Vuosaaren sataman valmistuminen lisää väistämättä työmatkaliikennettä jo tänä vuonna. Helsinkiin liitettävän Sipoon osan voimakas rakentaminen lähivuosina lisää liikennettä edelleen vahvasti. Niinpä risteyksen rakentamisella toimivaksi on todella kova kiire. Puotila-Seura puoltaa kaikin voimin risteyshankkeen priorisointia pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmässä.

Maantielain mukaiseksi yleissuunnitelmaksi on kolme vielä viimeistelemätöntä vaihtoehtoa: 1) Meripellon tunneli, 2) Meripellon silta ja 3) yhdistelmävaihtoehto. Puotila-Seura ry pitää ehdottomasti parhaana tunneliratkaisua seuraavista syistä:

1)    Tunnelivaihtoehto ei jaa Itäkeskusta kahtia kuten silta- ja yhdistelmävaihtoehdot tekevät

2)    Sekä silta- että yhdistelmävaihtoehdossa sillat ovat kävelykantta korkeammalla ja sitä paitsi ramppi halkaisee Itäväylän päälle suunnitellun kävelykannen. Näitä ongelmia tunnelivaihtoehdossa ei ole

3)    Sekä silta- että yhdistelmävaihtoehdossa kelvollinen meluntorjunta on mahdotonta toteuttaa, kun taas tunnelivaihtoehdossa melu on ongelma vasta liikenteen purkautuessa tunnelista Meripellontielle. Meripellontien melun torjumiseksi on syytä rakentaa maisemaan sopivat meluvallit ja –aidat tunnelin suulta aina Vuosaaren sillalle asti.

4)    Tunnelivaihtoehto on kaupunkikuvallisesti ja alueen viihtyisyyden kannalta paras vaihtoehto kun taas sekä silta- että yhdistelmävaihtoehto ovat korkeudessaan paitsi rumia myös paikoin lähitalojen toisen kerroksen korkeudella kulkiessaan todellisia maisemanpilaajia ja melulähteitä

5)    Tunnelivaihtoehto voidaan toteuttaa useassa eri vaiheessa ja se mahdollistaa liikenteen kohtalaisen sujumisen myös rakennusvaiheessa. Sekä silta- että yhdistelmävaihto ovat tässä suhteessa joustamattomampia

6)    Sekä silta- että yhdistelmävaihtoehto tekevät asuinkortteleiden lisärakentamisen Meripellontien varrelle mahdottomaksi. Tunnelivaihtoehdossa lisärakentaminen voidaan toteuttaa ja näin saatavalla tonttimaan lisäyksellä kompensoida tunnelivaihtoehdon korkeampia kustannuksia

Puotila-Seuralla on valmius osallistua suunnitteluun kommentoijana ja vaihtoehtojen esittäjänä missä tahansa prosessin vaiheessa.

Pirjo-Liisa Kangasniemi                                                                  Jaakko Ojala

puheenjohtaja                                                             liikennetoimikunta          

Puotila-Seuran lausunto Kaupunkisuunnitteluvirastolle aiheena:

ITÄKESKUS, KOKONAISTARKASTELU

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Puotila-Seura ry pitää Itäkeskuksen maankäytön kokonaistarkastelun lähtökohtia oikeina ja ottaa myönteisen kannan Itäväylän kattamiseen ja Itäväylän päälle tarkastelussa ideoituihin asuin-, toimisto-, hotellitorneihin edellyttäen että ideoiduilla ratkaisuilla ei vaikeuteta ja rajoiteta risteysalueen tulevia järjestelyjä. Edelleen on tärkeää, että uudisrakennusten liikennejärjestelyt laaditaan toimiviksi ja että myös jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden helppo liikkuminen taataan. Itäkeskuksen suuri risteysalue jo nyt pahasti ruuhkautunut ja aamuin illoin sen välityskapasiteetti on jäänyt riittämättömäksi. Vuosaaren sataman valmistuminen lisää väistämättä työmatkaliikennettä jo tänä vuonna. Helsinkiin liitettävän Sipoon osan voimakas rakentaminen lähivuosina lisää liikennettä edelleen vahvasti. Niinpä risteyksen rakentamisella toimivaksi on todella kova kiire. Puotila-Seura puoltaa kaikin voimin risteyshankkeen priorisointia pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmässä. Keskustelutilaisuudessa 11.3.2008 käsitellyistä risteysjärjestelyjen vaihtoehdoista Puotila-Seura pitää parhaana yhdistelmävaihtoehtoa, jossa Meripellon pitkän sillan vaihtoehtoa täydennetään tunneloimalla Itäväylä risteyksen kohdalla. Näin Itäkeskuksen ohi kulkeva itä/länsiliikenne etenee alueen läpi ilman risteävää liikennettä, liikennevaloja ja kiertoliittymää. Sama on asianlaita, kun risteyksen yli liikutaan sillalla Kehä I:ltä Meripellontielle tai päinvastoin. Yhdistelmävaihtoehto säilyttää lisäksi muut nykyiset reitit pääosin entisinä. Meripellon silta nousee korkealle. Sen melua aiheuttava vaikutus on minimoitava tehokkain melukaitein ja käyttämällä tiepinnoitteena melua vaimentavaa tiepinnoitemateriaalia. Tämän hetken suunnitelmissa on Meripellon siltaan piirretty ylikorkean liikenteen kulkuväylän takia pahannäköinen kyttyrä kohtaan, jossa on Meripellontien, Rusthollarintien ja Kauppakartanonkadun risteys. Pienehköillä reittijärjestelyillä ylikorkeat kuljetukset voidaan ohjata uusille väylille ja näin poistaa kyttyrä pilaamasta sillan profiilia. Suunnittelussa on pidettävä huoli siitä, että raskas liikenne suuntautuu Vuosaaren satamasta ja sen tuntumasta Kehä III:n suuntaan Vuosaaren sillan ja Meripellontien rauhoittaen. Puotila-Seuralla on valmius osallistua suunnitteluun kommentoijana ja vaihtoehtojen esittäjänä missä tahansa prosessin vaiheessa.

Pirjo-Liisa Kangasniemi                                           Jaakko Ojalapuheenjohtaja                                                            liikennetoimikunta         

puheenjohtaja                                                            liikennetoimikunta         

puheenjohtaja                                                            liikennetoimikunta         

Puotila-seuran lausunto 4.1.2024: Itäisen bulevardikaupungin itäosan suunnitteluperiatteiden OAS

Kartta

Diaarinumero HEL 2022-004834 / Hankenumero 6444_1 

TAUSTAA

Suunnittelualueen rajaus käsittää Vartioharjun ja Mellunmäen osa-alueet Itäväylän ympäristössä Puotilan ja Vantaan rajan välillä. Suunnittelualueen pinta-ala on 370 ha.

Suunnitteluperiaatteet mahdollistavat asuntojen rakentamisen noin 5 000 uudelle asukkaalle alueilla, jotka ovat 

1) rakentamattomia yleiskaavan mukaisia asuntovaltaisia alueita tai
2) täydennysrakennettavia tontteja, joiden haltija on jättänyt asemakaavan muutoshakemuksen. 

Lisäksi suunnitteluperiaatealueella on rakentamispotentiaalia muutamalle tuhannelle uudelle asukkaalle mahdollisista tontinhaltijoiden tulevista kaavamuutoshakemuksista ja niiden pohjalta käynnistyvistä asemakaavoista riippuen.

Itäistä bulevardikaupunkia kehitetään yleiskaavan ja kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti.

PUOTILA-SEURAN MIELIPIDE

Suunnittelualueen rajaus

Suunnitteluperiaatteiden aluerajausta on laajennettu edellisen nähtävilläolon jälkeen. 

Laajennusta on perusteltu sillä, että se tuo paremmin esille, että valtaosa suunnittelualueen nykyisistä pientaloalueista säilyy ennallaan tai maltillisesti täydennysrakennettavina pientaloalueina. Suunnittelualueen laajennus kattaa kuitenkin myös paljon muutakin kuin pelkkiä pientaloalueita, kuten mm. Rantakartanontien ja Kukkaniityntien itäpuolet.

Puotila-seura katsoo, että Rantakartanontien ympäristö tulisi jättää tämän suunnitelman ulkopuolelle, sillä suunnitteluperiaatteiden laajennettu alueraja halkaisee keinotekoisesti nyt vuoden 1959 asemakaavan perustuvan Puotilan kerrostalonalueen pitkin Rantakartanontietä. Tämä rajaus ei ole suunnittelullisesti tarkoituksenmukainen ja Rantakartanontien puolikkaasta muodostuu ikään kuin irrallinen osa suunnitelmaa. Aluetta ei voi tai tulisi suunnitella pieni pala kerrallaan.

Airi-Maria Fröjdmanin aikanaan laatima ja silloista kaupunkisuunnittelua uudistanutkin asemakaava vastaa alueen nykytilannetta. Se kattaa Rusthollarintien molemmat puolet Rantakartanontien kummallakin puolella oleviin kortteleihin saakka, samoin Meripellontien, Puotilantien ja Rusthollarinpuiston väliin jäävän alueen rakennuksineen. Aluetta aikanaan kaavoitettaessa Puotilan kartanon maisema oli asemakaavan olennainen lähtökohta. Rantakartanontien bulevardi, yksi alueen kaavallisista selkärangosta vastasi kartanon vanhaa puukujaa.

Rakentamisen tehokkuus

Puotila on osoitettu suunnitteluperiaatteissa osin ydinalueeksi (A) ja pääasiassa vaihettumisalueeksi (B), siis tiiviin bulevardin varren ja pientaloalueiden väliin jääväksi asuntopainotteiseksi alueeksi. Vaihettumisalueiden erityiseksi tavoitteeksi on todettu tiiviin ydinalueen ja pientaloalueiden väljän kaupunkirakenteen yhteensovittaminen. 

Vaiheittumisalueella sallitaan kuitenkin jopa kuusikerroksinen rakentaminen, mikä poikkeaa merkittävästi alueella tyypillisestä kolmi- tai nelikerroksisesta rakentamisesta. Rakentamistehokkuus on myös suurempi kuin mitä yleiskaava mahdollistaa. Suunnitteluperiaatteita voidaan siis pitää tältä osin lainvoimaisen ja maankäyttöä ohjaavan yleiskaavan vastaisena. Suunnitteluperiaatteissa mainitaan myös mahdollisuus tonttitehokkuuden nostamiseen tontinhaltijoiden hakemuksesta alulle saatavien asemakaavojen kautta. 

Oikeampi tavoite olisi jo vakiintuneen, korkeatasoisen asuinympäristön vaaliminen. Alueen luonteen säilyttämisen tulisi olla sen suunnittelun ytimenä, erityisesti rakentamisen tehokkuuden muutenkin lisääntyessä, Itäväylän kaupunkibulevardin ohella myös Meripellontien eteläsivulla, nykyisessä Puotilan satamassa.

Puotila on hyvä paikka elää ja asua. Alueen vahvuuksia ovat vehreys ja luonnonläheisyys, rakentamisen maltillinen mittakaava ja yhtenäinen ilme sekä suuret viihtyisät pihat, joilla myös lapset ja aikuiset oikeasti viettävät aikaa, mikä ei tänä päivänä ole itsestään selvää kun mm. digilaitteet houkuttelevat ihmisiä pysymään sisätiloissa. Kokonaisuuden kruunaa kartanon ympäristö puistoineen ja ulkoilumahdollisuuksineen. Puotila-seura näkee em. ominaispiirteiden olevan uhattuna nykyisen suunnitelman myötä (rajaus ja tehokkuus). Kuten Puotilan rakennusinventoinnissa (2014) todetaan: ”mittakaava ja olemassa oleva rakennustapa tulee huomioida myös uudessa rakentamisessa. Kaikki alueeseen, sen rakennuksiin, rakenteisiin ja ympäristöön kohdistuvat muutokset tulisi toteuttaa harkiten ja kohteen ominaispiirteitä kunnioittaen.” 

Rakentamisen tehokkuus vaikuttaa kasvaneen merkittävästi myös muualla suunnittelualueella. Varsinkin vaiheittumisalue (B) varaus kattaa laajoja alueita eri puolilla suunnittelualuetta ja rakentamisen tehokkuutta on nostettu useissa kohdissa yleiskaavaa suuremmaksi ilman sen kummempia perusteluita. Iso osa pientaloalueista jää tiivistämisen alle ja määrä on vain kasvanut suunnitelman etenemisen myötä. Mahdollista pikaraitiotietä käytetään pääasiallisena tiivistämisen perusteena, mutta suunnitelmaa ei ole sidottu millään tavoin raitiotien toteuttamispäätökseen, eikä raitiotien toteuttamisesta ole siten mitään takeita. Tämä vaikuttaa kummalliselta, koska raitiotie on aivan keskeinen osa suunnitelmaa. Parhaimmillaankin raitiotie toteutuisi vasta pitkällä tulevaisuudessa. Miten suunnitelma toimii, jos raitiotietä ei koskaan toteuteta?

Liikenne

Itäväylän bulevardisointi kasvattaa asukasmäärää merkittävästi samalla kun Puotilan toisella laidalla venesataman alue muutetaan asumiseen. Asukasmäärien kasvu johtaa väistämättä liikennemäärien kasvuun paikallisesti kun samanaikaisesti pitkän matkan liikenne kasvaa kaupungin muun kehityksen myötä. Suunnitelma-asiakirjojen mukaan pääkatuverkolla (Itäväylä, Länsimäentie ja Kallvikintie) pyritään turvaamaan riittävä autoliikenteen välityskyky,

ettei pitkämatkainen autoliikenne ala käyttämään asuntoalueiden kokoojakatuja läpiajoon. Näilläkään kaduilla ei pyritä täydelliseen ruuhkattomuuteen aamun ja illan huippuliikenteen aikana. Liikennettä tai sen ruuhkautumista ei ilmeisesti ole mitenkään erikseen tässä työssä simuloitu/selvitetty tai ainakaan tällaista selvitystä ei suunnitelman liitteenä ole. Itäväylän välityskyky tulee olemaan kovilla, kun liikennemäärät väylällä kasvavat, risteyksiin syötetään lisää liikennettä uusilta tiiviiltä asuinalueilta, liikennevalo-ohjattujen risteysten määrä lisääntyy, nopeusrajoitus laskee ja lisäksi Itäväylän varrelle sijoittuva Östersundom tulee alkuvaiheessa kehittymään pitkälti autoliikenteen varaan. Miten tämä “pyrkimys” välityskyvyn turvaamiseen konkretisoidaan ja miten varmistetaan, että väylää ympäröiviä asuinalueita ei käytetä liiaksi läpiajoon?

Vuorovaikutuksesta

Helsinki on yleisesti profiloitunut vuorovaikutteisen suunnittelun edelläkävijänä, mutta tämän työn yhteydessä vuorovaikutus on toisinaan ontunut. Suunnitteluperiaatteiden aikaisempi versio vietiin lautakunnan päätöksentekoon ilman kuulemista varsinaisen suunnitelmakartan osalta. Tämä on kummallinen tapa toimia, koska ko. “kaavakuva” on ehdottomasti tärkein osa prosessia, joka visualisoi ja konkretisoi suunnitelman ja toimii maankäyttöä ohjaavana asiakirjana. Pelkkä OAS tai raportti ilman karttaa ei aja samaa asiaa. Suunnitelmat tulee uskaltaa asettaa kommentoitavaksi ja ne tulee uskaltaa altistaa myös kritiikille. 

Harmillista myös on, että kaikki yleisötilaisuudet on siirretty verkkoon ja korvattu osin ”Uutta Itä-Helsinki verkkotilaisuuksilla” yms., joissa kaikki hankkeet esitellään pintapuolisesti. Tilaisuudet ovat enemmän tiedotushenkisiä, kysymyksille ei jää riittävästi aikaa eikä todellista vuoropuhelua synny. Verkkotilaisuuksille on tarvetta, mutta niiden ei tulisi olla ainoa toimintamalli.

Lisäksi nähtävilläolo loma-aikana ei ole kovinkaan hyvä tapa toimia. Asukasyhdistysten on hyvin vaikea organisoida lausunnon muodostamista tuona aikana puhumattakaan OAS:ssa mainitusta mahdollisesta suunnittelijan tapaamisesta. Kaavoituksen pyörät pyörivät usein hitaasti, joten on kohtuullista olettaa, että suunnitelma olisi kestänyt viikon tai kahden viivästyksen.

Esitystapa

Suunnitteluperiaatteet hämärtävät kaavahierarkian toteutumista. Vaikka kyseessä ei ole kaava, niin suunnitelmalla tavoitellaan kuitenkin yli 5 000 uutta asukasta ja se tulee merkittävästi ohjaamaan alueen tulevaa suunnittelua ja asemakaavoitusta, joten suunnitelmassa tulisi olla mukana myös vaikutusten arviointi, varsinkin kun suunnitelma poikkeaa yleiskaavaratkaisusta. Suunnitelma on liian ylimalkainen, jotta sitä voi käyttää sellaisenaan yleiskaavan tulkinnan venyttämiseen tulevia asemakaavoja laadittaessa.

Suunnitelman esitystapa on myös heikentynyt prosessin kuluessa. Aiemmassa versiossa suunnitelmassa oli esitetty erilaisia korttelikokonaisuuksia erilaisilla tehokkuuksilla. Nyt suunnitelmassa ydin- ja vaiheittumisalueet on esitetty pääasiassa tasaleveinä Itäväylän suuntaisina vyöhykkeinä. Rakentamisen tehokkuus ei tunnu korreloivan pysäkkivarausten, nykyisen korttelirakenteen tai maastonmuotojen kanssa pl. Länsimäentien risteys. Eikö Itäväylän varrelle ole tarkoitus tehdä mitään laajempaa kokonaissuunnittelua vai jätetäänkö asia yksin pala kerrallaan tehtävien asemakaavojen varaan? 

Lopuksi

Puotila-seura vaatii, että Rantakartanontien osuus poistetaan tästä suunnitelmasta, sillä esitetyn rakentamistehokkuuden noston vaikutuksia ei ole tässä suunnitelmassa millään tavoin tutkittu riittävästi ja alue on muutoinkin irrallinen ja kaukainen osa bulevardia. Suunniteltaessa Puotilan alue tulisi suunnitella erillisenä ja riittävän laajana yhtenäisenä suunnittelukokonaisuutena, jotta sen ominaispiirteet ja vahvuudet voidaan huomioida riittävällä tarkkuudella ja pieteetillä.  

Yhteistyöterveisin 

Puotila-seuran hallitus

Puotila-seuran lausunto 13.3.2023 Puotilanrannan asemakaavamuutokseen liittyen

KEINOTEKOINEN SAARI

Keinotekoisen saaren idea vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta: Keinotekoisen saaren rakentamisessa toivomme vedenalaisen meriluontoalueen erityistä huomioon ottamista sekä merivirtausten tarkempaa tutkimista. Onko mahdollisia vaikutuksia Vartiokylänlahdelle ja millaiset vaikutukset olisivat? Täyttömaa tulee vaatimaan todella paljon louhetta ja louhekuormaus on kallista. Kuinka tässä hoituisikaan vaiheistus, joka käytännössä tarkoittaa satoja jopa yli tuhannen meneviä kuormia. Tätä rakentamista on vaikea perustella ympäristöhäiriönäkökulmasta.

KERROSALAN TOTEUTTAMINEN PUOTILANRANTAAN

Näemme asian arkkitehtonisesti sekä luontoarvot huomioon ottaen, että porrastetusti merelle madaltuva kerrosrakentaminen olisi suotavaa Puotilanrantaan. Kerrostalojen välistä näkymäakselit merelle tulee säilyttää, kuten esim. valoisuus.

Meripellontien katuympäristöä tulisi madaltaa ja jättää näkymiä meren suuntaan. Myös olemassa olevat asuinrakennukset Meripellontien varressa tulee huomioida. Rakennusten korkeudeksi on suunnitteilla jopa 12 krs. Vuosaaren sillan tuntumassa, joka on yksiselitteisesti aivan liikaa.

Puotila-seuran ja alueen asukkaiden mielipide on se, että Puotilanrantaan rakentuisi enemmän 4 krs. taloja ja mahdollisimman vähän 8 krs. taloja. On tärkeää, että merellisyys välittyy vanhaankin Puotilaan, eikä jää yksin vain uusien asukkaiden etuoikeudeksi.

Mentäessä kohti lopullista suunnitelmaa, toivomme, että alueesta esitettävät havainnekuvat ovat realistisempia. Kaupunkimallikuvista ei saa selvää. Resoluutio ei riitä ja liian monta liian pientä kuvaa samalla sivulla.

Yleisvaikutelma alueesta on liian tiivis ja massiivinen alueen sijaintiin ja ympäristöön nähden.

Alueelle voisi tulla tiiviin kerrostalovoittoisuuden rinnalle kaupunkipientaloja, terassitaloja ja pienkerrostaloja

Korkea rakentaminen ei aidosti istu tälle alueelle: hallitsevat paikalliset elementit tässä maisematilassa ovat Vuosaarta reunustavat metsät, Marjaniemen kumpuavat pientaloalueet ja Puotilan kartanon peltojen, lehtipuumetsien ja kaislikkojen alueet, Vuosaaren vanhojen kerrostalojen lisäksi toki Vuosaaren silta.

Pysäköintitalot pitää sommitella todella hyvin maisemaan. Nykyisessä suunnitelmassa varsinkin Vanhantorpankadun laitos on maisemallisesti tärkeässä risteyksessä sekä alueen sisäänajon kohdalla. Jotta siitä tulisi mahdollisimman toimiva, niin siinäkin on oltava hyvin tarkkana. Kattomuodoksi suosittelemme satulakattoa, vaikka loivaakin sellaista, läpi koko suunnittelualueen. Se toisi alueelle huomattavasti enemmän omaa identiteettiä. Tasakattoa uudisrakentamisessa riittää.

SATAMATOIMINTA PUOTILASSA

Kelluvat asunnot eivät sovellu näihin sääolosuhteisiin. Onko näille todella kysyntää ja onko se järkevä muoto asumiselle? Sen sijaan kelluva venekerho on sinänsä hauska oivallus, mikäli sen toteuttamiselle on taloudellisia realiteetteja. Helsingissä on pulaa venepaikoista, joten venepaikkojen supistamista tulisi tehdä maltillisesti.

Veneilijöiden ja venekerhon osallistaminen on äärimmäisen tärkeää, jotta pienvenesatama säilyy elinvoimaisena.

Veneiden säilytyspaikat ovat keskiössä, nyt veneiden säilytyspaikat on siirretty meren päälle.

Puotilanrannan toivotaan säilyttävän luontoarvot monipuolisena merellisenä rantapuistona, retkikohteena ja porttina merelle, jonne toivotaan myös sujuvat kevyenliikenteen väyläyhteydet.

Ikääntyvien ihmisten määrä kasvaa ja nyt Puotilassa joka 5. asukas on yli 65-vuotias. Palveluasumisen merkitys on tärkeää ottaa huomioon Puotilanrannan suunnittelussa. Päiväkoti alueelle onkin suunnitteilla.

Lopuksi hyvänä asiana mainittakoon, että Meripellontien pohjoispuolelle ei ole suunnitteilla uusia taloja.

Puotila-seuran lausunto liittyen Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteisiin 20.5.2020

Vartiokylänlahti OAS

Puotila-seuran lausunto 20.5.2020 liittyen
Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteisiin löytyy tämän linkin takaa

https://drive.google.com/file/d/1_e9zC25py36vk7-zFwIgWIkyYf_RMnND/view?usp=sharing

 

 

Puotila-seuran vuosikokous 1.6.2020 ulkoilmassa

Puotila-seuran sääntömääräinen vuosikokous pidetään ma 1.6.2020 kello 18 ulkoilmassa Puotilan kartanon kesäteatterin liepeillä, turvavälejä noudattaen. Seuran jäsenet tervetuloa.

 

Keväisin terveisin

Puotila-seuran hallitus

Puotila-seuran vuosikokous 1.6.2020 ulkoilmassa

Puotila-seuran sääntömääräinen vuosikokous pidetään ma 1.6.2020 kello 18 ulkoilmassa Puotilan kartanon kesäteatterin liepeillä, turvavälejä noudattaen. Seuran jäsenet tervetuloa.

 

Keväisin terveisin

Puotila-seuran hallitus

Puotila-seuran tietosuojaseloste

Puotila-seura ry:n tietosuojaseloste

24.5.2018
Rekisterinpitäjä

Puotila-seura ry / Y-tunnus 1499936-1

Yhteyshenkilö rekisteriä koskevissa asioissa

Mikko Sorsa, 040 820 2940, mikko.sorsa@puotila.fi / info@puotila.fi

Rekisterin nimi

Puotila-seura ry:n jäsenrekisteri.

Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus

Henkilötietoja kerätään, käsitellään ja käytetään jäsenyyden hoitamiseen ja yhteydenpitoon sekä uutiskirjeiden lähetykseen.

Rekisterin tietosisältö

Rekisterissä voidaan käsitellä seuraavia tietoja: •    etu- ja sukunimi •    sähköpostiosoite •    postiosoite •    puhelinnumero •    suoramarkkinointiin liittyvät suostumukset ja kiellot •    käyttäjätunnus •    laskutustiedot • palstanumero, palstan hallintaan liittyvät tiedot, palstajonon hallintaan liittyvät tiedot • jäsenen ilmoittamat toiveet yhdistyksessä toimimiseksi (kuten onko käytettävissä auttamaan tapahtumien järjestämisessä).

Säännönmukaiset tietolähteet

Rekisterin tietolähteenä ovat jäseneltä itseltään kerättävät tiedot, jotka kerätään liittymisen yhteydessä. Lisäksi uutiskirjeiden lähetykseen liittyviä yhteystietoja kerätään markkinointitoimenpiteiden yhteydessä, kuten tapahtumissa.

Rekisterin suojauksen periaatteet

Rekisteriä käsitellään pääsääntöisesti teknisenä tallenteena ja rekisteriä käyttävät ainoastaan henkilöt, joiden toimenkuvaan sen käyttö kuuluu. Tiedot suojataan palomuurein, salasanoin ja muin yleisesti teknisesti hyväksytyin keinoin. Hetkelliset manuaaliset aineistot pidetään tiloissa, joihin on asiattomilta pääsy evätty.

Rekisterin tietojen säilytysaika

Säilytämme henkilötietoja niin kauan kuin se on tarpeellista käyttötarkoitusten toteuttamiseksi voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti. Lisäksi jäsenrekisterin tiedot arkistoidaan.

Rekisteröidyn tarkastus-, korjaus-, poisto ja kielto-oikeus

Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa, mitä häntä koskevia tietoja rekisteriin on tallennettu. Tarkastuspyyntö tulee lähettää rekisteriasioita hoitavalla yhteyshenkilölle kirjallisesti ja allekirjoitettuna.
Rekisteröidyllä on oikeus vaatia henkilötietojensa oikaisemista tai poistamista ottamalla yhteys rekisterinpitäjään.
Rekisteröidyllä on oikeus rajoittaa tietojensa käsittelyä uutiskirjeiden osalta ottamalla yhteys rekisterinpitäjään.

Oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle

Rekisteröidyllä on oikeus tehdä valitus toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle, jos rekisteröity katsoo, että rekisterinpitäjä ei ole noudattanut toiminnassaan soveltuvaa tietosuojasääntelyä.

Tietosuojaselosteen muutokset

Pyrimme kehittämään tietojen suojausta jatkuvasti ja pidätämmekin siksi oikeuden muuttaa tätä tietosuojaselostetta. Muutoksia voi tulla myös lainsäädännön muuttumiseen liittyen.

Alueen liikenne

Solmukohdat 2015

 

Puotilan ja Vartiokylän alueeseen vaikuttaa läheisten Itäkeskuksen, Vuosaaren ja Myllypuron lisääntyvä väestömäärä ja liikenne. Oheisessa kuvassa on nostettu esiin muutamia keskeisiä alueen liikenteellisiä solmukohtia.
 

Puotilan ostari

Itiksen kaavamessut kuva 1

Puotilan ostoskeskus on rakennettu 1950 ja 1960-lukujen vaihteessa. Se muodostuu viiden rakennuksen ryhmästä, joka rajoittuu Klaavuntien ja Rusthollarintien kulmaan. 

Helsingin kaupunki omistaa ostoskeskuksen tontin, jonka vuokra-aika päättyi 31.12.2020. Ostoskeskuksessa on yhteensä toimitilaa 1940 m2.

Rakennuttaja Kojamo tiedottaa projektin etenemisestä. Arkkitehtitoimisto on julkaissut sivuillaan joitakin hahmotelmia https://www.arkkitehditsivula.fi/projekti-2-puotila

Kehittäjätiimi

Aluefoorumin otsikkokuva
Mikä on Puotilan alueen kehittäjätiimi?
Kun Puotilan ensimmäisen aluefoorumi järjestettiin marraskuussa 2017, kerättiin alueen kehittämisestä kiinnostuneiden ihmisten yhteystietoja.
Näin syntyi yli kahdenkymmenen kiinnostuneen ihmisen joukko, joka koostuu monenlaisista osallistujista, jotka haluavat vaikuttaa alueen kehittämiseen. Mukana tiimissä on mm. ammattilaisia ja maallikoita. Tarkoitus on yhdessä keskustellen, ideoiden ja suunnitellen valmistella ja käsitellä kulloinkin ajankohtaisia asioita, sekä pitää keskusteluyhteyttä päättäviin tahoihin.
Jos toiminta kiinnostaa, ole mieleellään yhteydessä info@puotila.fi

Puotila-seuran hallitus 05/2022-05/2023

Mikko Alava, puheenjohtaja
Puheenjohtaja[at]puotila.fi

Mikko Sorsa, varapuheenjohtaja
Varapuheenjohtaja[at]puotila.fi
mikko.sorsa[at]puotila.fi
puh 040 820 2940
Juorumäen viljelypalstat, Tiedotus

Jäsenrekisteri

Henna Attila, sihteeri
puh 0400 245 755
Sihteeri[at]puotila.fi

Marianne Ruusunen (rahastonhoitaja)
marianne.ruusunen[at]puotila.fi

Sanna Sipi
sanna.sipi[at]puotila.fi

Paula Tuurnala
paula.tuurnala[at]puotila.fi

Anne Visa
anne.visa[at]puotila.fi

Marika Lahti (varajäsen)
marika.lahti[at]puotila.fi

Matti Laine (varajäsen)
matti.laine[at]puotila.fi

Elina Lehmusvuo (varajäsen)
elina.lehmusvuo@puotila.fi


Pankkiyhteys: Nordea FI56 1306 3000 0071 72

Jäsenmaksut toimintavuonna 2022

Henkilöjäsen 16,00€ / Yhteisöjäsen 26,00€

Kotisivut:
http://www.puotila.fi
http://www.vartiokyla.fi
https://www.facebook.com/PuotilaSeuraRy


Vuonna 2011 Puotila–Seura ry on toiminut yli 50 vuotta, jonka kunniaksi seura on julkaissut toiminta-alueen kehittymistä ja seuran toimintaa käsittelevän juhlakirjan. Kirjan suojelijana toimii Arvi Lind.

Vuonna 2021 Puotila-seura viettää 60-vuotisjuhlavuotta.

Ajankohtaista