Koti Puotilan kartanon ystävät

Puotilan kartanon ystävät

Puotilan kartanon ystävät ry:n tietosuojaseloste

Puotilan kartanon ystävät ry:n tietosuojaseloste

24.5.2018 Rekisterinpitäjä

Puotilan kartanon ystävät ry / Y-tunnus 2541982-8

Yhteyshenkilö rekisteriä koskevissa asioissa

Mikko Sorsa, 040 820 2940, sihteeri@kartanonystavat.fi

Rekisterin nimi

Puotilan kartanon ystävät ry:n jäsenrekisteri.

Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus

Henkilötietoja kerätään, käsitellään ja käytetään jäsenyyden hoitamiseen ja yhteydenpitoon sekä uutiskirjeiden lähetykseen.

Rekisterin tietosisältö

Rekisterissä voidaan käsitellä seuraavia tietoja: •    etu- ja sukunimi •    sähköpostiosoite •    postiosoite •    puhelinnumero •    suoramarkkinointiin liittyvät suostumukset ja kiellot •    käyttäjätunnus •    laskutustiedot • jäsenen ilmoittamat toiveet yhdistyksessä toimimiseksi (kuten onko käytettävissä auttamaan tapahtumien järjestämisessä).

Säännönmukaiset tietolähteet

Rekisterin tietolähteenä ovat jäseneltä itseltään kerättävät tiedot, jotka kerätään liittymisen yhteydessä. Lisäksi uutiskirjeiden lähetykseen liittyviä yhteystietoja kerätään markkinointitoimenpiteiden yhteydessä, kuten tapahtumissa.

Rekisterin suojauksen periaatteet

Rekisteriä käsitellään pääsääntöisesti teknisenä tallenteena ja rekisteriä käyttävät ainoastaan henkilöt, joiden toimenkuvaan sen käyttö kuuluu. Tiedot suojataan palomuurein, salasanoin ja muin yleisesti teknisesti hyväksytyin keinoin. Hetkelliset manuaaliset aineistot pidetään tiloissa, joihin on asiattomilta pääsy evätty.

Rekisterin tietojen säilytysaika

Säilytämme henkilötietoja niin kauan kuin se on tarpeellista käyttötarkoitusten toteuttamiseksi voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti. Lisäksi jäsenrekisterin tiedot arkistoidaan.

Rekisteröidyn tarkastus-, korjaus-, poisto ja kielto-oikeus

Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa, mitä häntä koskevia tietoja rekisteriin on tallennettu. Tarkastuspyyntö tulee lähettää rekisteriasioita hoitavalla yhteyshenkilölle kirjallisesti ja allekirjoitettuna. Rekisteröidyllä on oikeus vaatia henkilötietojensa oikaisemista tai poistamista ottamalla yhteys rekisterinpitäjään. Rekisteröidyllä on oikeus rajoittaa tietojensa käsittelyä uutiskirjeiden osalta ottamalla yhteys rekisterinpitäjään.

Oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle

Rekisteröidyllä on oikeus tehdä valitus toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle, jos rekisteröity katsoo, että rekisterinpitäjä ei ole noudattanut toiminnassaan soveltuvaa tietosuojasääntelyä.

Tietosuojaselosteen muutokset

Pyrimme kehittämään tietojen suojausta jatkuvasti ja pidätämmekin siksi oikeuden muuttaa tätä tietosuojaselostetta. Muutoksia voi tulla myös lainsäädännön muuttumiseen liittyen.

Kartanon historiikki

Carl Magnus Jägerhorn af Spurila till Botby syntyi vuonna 1730. Hän sai vuonna 1761 perheen viimeisenä elossa olevana poikana hallintaansa vuonna 1744 kuolleen isänsä Hans Christer Jägerhornin perikunnalta Botbyn eli Puotinkylän eli Puotilan kartanon.

PKY_PK_Historiikki_vedos_2.pdf

Lainattuna Puotilan kartanon sivuilta: https://www.puotilankartano.fi/kartano/historiaa/

Puotilan kartanosta ja sen historiasta on melko vähän kirjoitettua tietoa. Tarinan mukaan ensimmäisen maailmansodan aikoihin olisi Pehtoorin Pytingin (nyk. Café Svenkka) vastapäätä sijainnut väentupa palanut. Tulen kerrotaan tuhonneen joukon tilikirjoja, joissa esiintyneiden epäselvyyksien on huhuttu olleen tulipalon perimmäisenä syynä. Tämän palon mukana hävisi kenties paljonkin aineistoa, joka olisi saattanut kiinnostaa tämän päivän puotilalaisia.

Opastetuilla historiallisilla kierroksilla kerrotaan lisää tarinoita Kartanon elämästä.

Puotilan kartanon omistajat

Kartanon omistajat vuodesta 1540 lähtien:

Matts Larsson 1540–56;
Matts Matsson 1558–86;
Mårten Mattsson 1586–1619;
Matts Mårtensson: 1620–49;
Bertil Mattsson; 1650–64;
Erik Eriksson 1666–75;
Henrik Mårtensson 1682–1703;
Mårten Henriksson –1710;
Johan Johansson 1720–;
maanmittari Adam Giöker 1725–37 ja tämän leski –1738;
luutnantti Johan Wilhelm Fogel 1739–40;
pormestari Georg Wilhelm Clayhills –1747;
luutnantti Samuel Enhielm 1748–55;
kapteeni Hans Christer Jägerhorn af Spurilan perilliset 1756–60;
edellisen poika maaherra Carl Magnus Jägerhorn af Spurila 1761–79;
apteekkari Wilhelm Elg 1779–1822;
tämän poika kapteeni Wilhelm Elg 1823–43 ja tämän perilliset –1844;
luutnantti August Melan 1845–52;
kauppaneuvos Carl Edward Tunder 1852–59;
kauppaneuvos Johan Henrik Lindroos 1860–62 ja tämän perilliset –1881;
kunnallisneuvos Johan Fredrik Lindroos 1882–1902 ja tämän leski –1904;
johtaja Leopold Lerche 1905–17;
Botby Gods Ab 1917–31;
Ab Botby 1931–33;
Helsingin kaupunki 1933–2013;
Kiinteistö Oy Puotilan Kulttuurikartano 2013–.

Puotilan kartano muotoutuu

Puotilan kartano (Botby gård) tunnetaan myös Puotinkylän kartanon nimellä. Päätilana on entinen Råånsin ratsutila. Kartano syntyi kun Vartiokylän kaikki kolme ratsutilaa (Domars, Rååns ja Klavis) siirtyivät samalle omistajalle 1750-luvulla. Kylän maatiloista vain Nissaksen verotila jäi erilleen itsenäiseksi. Vuosien 1761 ja 1852 välillä kartanoon kuului myös Rastbölen ratsutila Vuosaaressa.

Puotinkylän kartano kohosi yhdeksi Helsingin pitäjän merkittävimmistä maanviljelystiloista. Siellä harjoitettiin maanviljelyksen ohessa myös karjanhoitoa. Kartanoista käsin levisivät mm. maatalouden uudistukset, puutarhanhoidon ja perunanviljelyn aloittaminen, myöhemmin vuoroviljelys, apulannoitteiden käyttö sekä karjantalous.

Kartanolla oli suuret navetat, tallit, oma meijeri, talousrakennukset sekä huvimaja. Sepän asunto sekä paja että lukuisat vajat sijaitsivat tilan talouskeskuksessa. Muonamiestuvilla, jotka olivat peltojen laitamilla oli hauskoja nimiä: Arabia, Betlehem, Jeriko, Nasaret ja Kakola.

Kartanon pääakselin muodosti noin kilometrin mittainen, vaikuttava puistokujanne. Kujanne päättyi kartanon edessä pyöreään medaljonkisommitelmaan, jonka etureuna on ollut koristeltu valkoisilla, hyvin suurikokoisilla simpukoilla. Medaljongin keskustassa on ollut kukkaistutuksia kahdessa kehässä.

Kartanoa ympäröivällä puisto- ja puutarha-alueella on alkujaan ollut mahdollisesti kasvi- ja hedelmätarha jo 1700-luvun lopulla ja maisemapuutarha 1800-luvun puolivälistä. Palstaviljelyalue on entinen karjahaka ja omenatarha.
Kartanon merenpuoleisella julkisivulla sijaitsi massiivisen altaanin päällä terassi, jolta johtivat alas kahdet portaat. Kartanon piha-aluetta rajanneessa kiviaidassa oli pääakselille aukeava portti. Rantaan johtavan tien päätteenä oli laituri, jonka päässä sijaitsi komea uimahuone.

Kartanon hallitsijasukuja vuosisatojen varrelta

Puotilan Kartanon omistajat tunnetaan jo vuodesta 1540 lähtien. Omistajina on ollut niin pormestaria kuin maanmittajaakin.

Jägerhornit

Carl Magnus Jägerhorn af Spurila syntyi vuonna 1730. Hän sai vuonna 1761 perheen viimeisenä elossa olevana poikana hallintaansa vuonna 1744 kuolleen isänsä Hans Christer Jägerhornin perikunnalta Botbyn eli Puotinkylän eli Puotilan kartanon. Kapteeni Hans Christer Jägerhorn af Spurilan perilliset omistivat tilan 1756–60. Carl Magnuksen sisar Hedvig Juliana oli naimisissa kapteeni Johan Gabriel Cronstedtin kanssa. Vuonna 1756 syntyi Puotinkylän kartanossa heidän lapsensa, sittemmin maineikas vara-amiraali Carl Olof Cronstedt.

Elgit

Vuosina 1779-1822 apteekkari Wilhelm Elg, sittemmin asessori ja Kuninkaallisen Wasa ritarikunnan jäsen, joka piti Helsingissä kaupungin ainoaa apteekkia.

Hän rakennutti Puotilan kartanon viimeisen päärakennuksen 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa (nykyinen ravintola), kaksi sivurakennusta; väentuvan ja Pehtoorin pytingin (1783). Päärakennuksen päätylaajennukset, pihanpuoleinen venäläisvaikutteinen lasiveranta sekä empirekoristelu on lisätty puoli vuosisataa myöhemmin.

Lindroosit

Myös 1800-luvun loppupuolella kartano eli kukoistuksen aikaa, jolloin sen isännäksi tuli kauppaneuvos Johan Henrik Lindroos. Hänen aikana istutettiin Juorumäelle suuri puistoalue.

Leopold Lerche

Kartanon viimeinen yksityinen omistaja 1904-1917 oli johtaja Leopold Lerche. Hänen jälkeensä tila siirtyi vasta perustetulle Botby Gods Aktiebolagille ja 1920 -luvulla kartanon ranta-alueet myytiin huvilatonteiksi. Maiden halki oli tarkoitus rakentaa rautatie Helsingin ja Porvoon välille.

Viljamakasiini nyk. Puotilan kappeli

Vuonna 1859 valmistunut viljamakasiini myytiin Helsingin seurakuntayhtymälle vuonna 1959. Viljamakasiini toimi vielä 1950-luvun alussa viljankuivaamona. Arkkitehti Tarja Salmio-Toiviaisen piirustusten mukaan rakennus kunnostettiin jumalanpalvelustilaksi. Rakennus on kaksikerroksinen ja siinä on goottilaistyyliset ikkunat.

Helsingin piispa Martti Simojoki vihki kappelin toisena pääsiäispäivänä 15.4.1963.

Puotilan kappelin Puotilantien puoleisessa päädyssä on korkeimmalla kohdalla graniittikivi, johon on kaivettu merkintä J. H. L. 1859. Kirjaimet viittaavat makasiinin rakentajaan, kauppaneuvos Johan Henrik Lindroosiin.

Kartano siirtyy Helsingin kaupungin omistukseen

Höyrylaivat Svea, Astrid ja Villinki liikennöivät Vartiokylään kesäaikana 1920-30-luvuilla. Botby niminen laiva ajoi Rastilaan ja Puotinkylän kartanon laituriin, jonka jäännökset ovat edelleen jäljellä Vuosaaren sillan kohdalla.

Vielä 1920 luvulla kartanon talous oli valtava. Pellot ulottuivat Puotinharjun taakse ja Roihuvuoreen. Viljaa tarvittiin suuren väen tarpeisiin ja eläinten rehuksi paljon, heinäpellot olivat laajat. Sillä kartanossa oli toistasataa Ayshire-lehmää, noin 20 työhevosta ja 6-7 vaunu- ja ratsastushevosta. Suuri lehmikarja tuotti paljon maitoa, joka käsiteltiin omassa meijerissä. Työhevosia tarvittiin käyttämään talon vesipumppua. Hevoset kiersivät ympyrää ja vesi virtasi suuriin säiliöihin. Kaivot olivat kuuluja syvyydestään ja hyvästä vedestään. Kesän kohokohta olivat kartanon puistossa vietetyt kesäjuhlat.

Vuonna 1927 Helsingin kaupunki hankki Puotilan kartanon maat osittain omistukseensa ja vuonna 1933 tila kuului sille kokonaisuudessaan. Puotilan kylä liitettiin Helsingin kaupunkiin 1946.

Talvisodan aikana Puotilan kartano on ollut vanhusten hoitokotina. Syksyllä ränsistyneeseen taloon sijoitettiin retkeilymaja, joka toimi muutaman vuoden ajan.

Kesällä 1947 taloa korjattiin sen verran, että syksyllä voitiin aloittaa koulutyö. Rakennus oli viihtyisä, mutta kylmä. Rottia oli runsaasti. Niitä kurkisteli oven karmien yläpuolisista rei’istäkin. Myrkytyksistä seurasi, että talo oli talven tullen tunkkainen, kun kuolleet rotat maatuivat hitaasti. Vartiokylän kansakoulu toimi Puotilan kartanossa 1947-1959.

Kun koulu keväällä lopetti, pulpetit kannettiin vintille. Huoneet kalustettiin kansakoulujen kesäsiirtolaksi. Vuonna 1959 siirrettiin hevosrattailla koulun pulpetit ym. Itäväylän toiselle puolelle sijaitsevaan uuteen koulurakennukseen, joka tänä päivänä tunnetaan nimellä Vartiokylän ala-aste.

Kartanossa toimi 1950-luvun alussa myös maatalouskoneiden tutkimussäätiö. 1950-luvun lopussa ja 1960-luvun alussa päärakennus oli vuokrattuna Kovaosaisten ystävät ry:lle, joka piti rakennuksessa häädettyjen asuntolaa. Vuonna 1964 rakennuksessa asui yhteensä 17 perhettä ja lapsia 43.

Puotilan kartanon maille kohosi 1960-luvun alussa uusi asuinalue, joka nimettiin Puotilaksi. Alueelle rakennettiin tuhatkunta asuntoa vuosina 1960-61. Pienkerrostalot nielaisivat alleen miltei kokonaan Puotilan kartanon viljelykset ja maat. Jo 1960-luvun alussa alettiin kiinnittää huomiota Puotilan kartanon heikkoon kuntoon ja sitä ympäröivien alueiden rappioon.

Ravintolatoimintaa kartanolla 1969-2011

Vuonna 1969 perustettu Panellien ravintolayritys Tuutinki Oy vuokrasi Kartanon ravintolatoimintaansa varten vuosiksi 1969-1974. Kartanon sivurakennuksessa Pehtoorin pytingissä alkoi toimia disco Svenkka. Se on tiettävästi Helsingin ja Suomen yksi vanhimmista diskoista.

Mannisten perhe piti ravintolatoimintaa yllä vuosina 1974-1984 ja heidän jälkeensä 1984-1988 kerrotaan omistajana olleen venäläisen Tsenkovitsin perheen. Heidän aikanaan remontoitiin kartanon baari, lasiveranta otettiin talvikäyttöön ja se yhdistettiin lasiovin Salin puolelle.

Puotilan Kartano Oy piti ravintolatoimintaa yllä kartanolla vuosina 1988-2011.

Kartanon vuodet 2011 alkaen

Syksyllä 2010 Helsingin kaupunki laittoi myynti-ilmoituksen, jossa kerrottiin myytävänä olevan Puotilan kartano, itäisen Helsingin kartanokulttuurin muistomerkki.

Kartano on kulttuurihistoriallisesti tärkeä rakennus ja sen säilyttäminen ja ympäristön kunnostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Kartanon rakennukset on merkitty suojeltaviksi.

Myyntiprosessin tuloksena Puotilan Kartano siirtyi syksyllä 2013 jälleen yksityisomistukseen, kun kaupunki myi sen Koy Puotilan kulttuurikartanolle.

Puotilassa ja sen ympäristössä syntyi yhteinen tavoite kartanon alueen elävöittämiseksi. Keväällä 2013 Puotilan kartanon ympärille perustettiin yhdistys Puotilan kartanon ystävät ry (jäljempänä PKY). Sen yhtenä tehtävänä on ollut perustamisestaan lähtien paitsi kartanon monipuolisten kulttuuri- ja muiden tapahtumien tukeminen ja edistäminen, myös Puotilan kartanon historian vaaliminen ja sen tutkiminen. Yhdistyksen tavoitteena on elävöittää Puotilan kartanon miljöötä paikallisin voimavaroin. Yhteinen ponnistus on tuottanut tulosta ja asukkaat ovat ottaneet kartanon ja Café Svenkan omakseen.

Yhteistyön tuloksena PKY:n järjestämissä kartanon alueen ensimmäisissä siivoustalkoissa samana keväänä oli mukana lähes parisataa innokasta. Yhdessä Café Svenkan ravintoloitsijan Sanna ja Pekka Puhakan kanssa järjestettiin sen avajaiset heinäkuussa 2013. Avajaiset olivat yleisöryntäys. Paikalle odotetun parin sadan vieraan sijasta päivän aikana kävi 1000 vierasta.

PKY järjesti ensimmäisenä toimintavuotenaan Svenkassa useita tapahtumia viikossa. Kaikkiin tapahtumiin on ollut vapaa pääsy. Tapahtumien kirjo on ollut laaja; viikoittain järjestettiin musiikki- ja taidetapahtumia jazzista kuubalaiseen musiikkiin ja sepän taonta-näytöksestä runonlausuntaan ja yhteislauluiltoihin. Svenkan ensimmäisen taidenäyttelyn aiheena oli lasten piirustukset Svenkasta. Kartanon historiaa käsittelevä valokuvanäyttely keräsi paljon uteliaita ja kuten myös opastetut historialliset kävelykierrokset kartanon kummituksen Birgitta-neidon johdattelemana. Syksy huipentui Svenkan järjestämiin uuden vuoden juhliin.

Maaliskuussa 2014 Koy Puotilan Kulttuurikartano aloitti Kartanon saneeraamisen. Vanhoja arvoja kunnioittaen Wareco Oy:n johdolla remontoitiin kulttuurihistoriallista arvokasta kartanoa ja jo vajaan puolen vuoden kuluttua 13.8.2014 rakennusvalvontavirasto suoritti saneerauksen lopputarkastuksen. Saneerauksen aikana kaupunginmuseo sai taltioitua arvokasta tietoa kartanon historiasta. Kartanon sisustuksessa on pyritty jäljittelemään Kustavilaista aikakautta mutta nkyaikaisella otteella (lue lisää: sisustusarkkitehdin haastattelu pdf-versio).

Elokuun 25. päivänä 2014 avattiin Kartanon ravintola ravintoloitsijoiden Sanna ja Pekka Puhakka johdolla.

Itä-Helsinki-palkinto myönnettiin Puotilan kartanon ystävät ry:lle!

it-helsinki palkinto-2013

Palkinnon takana ovat LC Helsinki Itä, Itä-Helsingin Yrittäjät ry ja Helsingin Uutiset. Palkinnon luovutti 22.8.2013 valtakunnansovittelija Esa Lonka. Itä-Helsinki-palkinto on tunnustus merkittävästä työstä alueen tunnettuuden, viihtyvyyden, harrastusten ja elämänlaadun lisäämiseksi sekä imagon nostamiseksi. Upea tunnustus kaikille, joille Puotilan kulttuurikartano on tärkeä yhteinen juttu!

Helsingin Uutisten juttu: http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/251331-puotilan-kartanolla-on-hyvia-kavereita

Puotilan kartanon ystävät ry

Taustaa yhdistyksestä

Puotilan kartanon ystävät ry on keväällä 2013 perustettu yhdistys, jonka
tarkoitus on edistää ja tukea monipuolisten kulttuuri- ja muiden tapahtumien
aikaansaamista Puotilan kartanossa ja sen alueella sekä vaalia Puotilan
kartanon historiaa ja sen tutkimusta ja edistää ja tukea Puotilan kartanon
alueella järjestettävää asukastoimintaa.

Yhdistyksen tavoitteena on elävöittää Puotilan kartanon miljöötä paikallisin
voimavaroin yhteistyössä (KOY) Puotilan Kulttuurikartanon kanssa sekä
tarjota eri toimijoille yhteistyömahdollisuuksia tapahtumien
järjestämisessä. Tervetuloa mukaan tukemaan ja tekemään paikallista
kaupunkikulttuuria Puotilassa!
 
Miten voin toimia Puotilan kartanon ystävissä?

Jäseneksi liittymisen jälkeen olet tervetullut mukaan ideoimaan ja
järjestämään toimintaa. Työryhmissä pääset osallistumaan ja vaikuttamaan
Puotilan Kulttuurikartanon ohjelmatarjontaan.

Miten voin liittyä jäseneksi Puotilan kartanon ystäviin?

Puotilan kartanon ystäväksi voit liittyä maksamalla jäsenmaksun yhdistyksen
pankkitilille ja täyttämällä Liity jäseneksi kaavake.

Lisätietoja Puotilan kartanon ystävien hallituksen jäseniltä:

Puheenjohtaja Karo Lauronen
puheenjohtaja[at]kartanonystavat.fi
puh 044 360 6000

Mikko Sorsa
sihteeri[at]kartanonystavat.fi
 
http://www.facebook.com/puotilankartano
http://www.helsinginuutiset.fi/kumppanit/puotilankartanonystävät
 
Jäsenmaksut yhdelle vuodelle ovat seuraavat:

Henkilöjäsen 20 euroa + perheenjäsen 10 euroa
Yhteisöt 100 euroa
Yritykset 200 euroa

Kannatusjäsenet voivat määritellä itse summan (eivät jäseniä)

Maksetaan tilille Nordea  FI95 1237 3000 1351 75 ja BIC NDEAFIHH

 
 

2013 PKY Säännöt

Puotilan kartanon ystävät ry:n säännöt 7.6.2013 / päivitetty 11.6.2013 patenttija rekisterihallituksen päätöksen mukaiseksi

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi Puotilan kartanon ystävät ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja tukea monipuolisten kulttuuri- ja muiden tapahtumien aikaansaamista Puotilan kartanossa ja sen alueella sekä vaalia Puotilan kartanon historiaa ja sen tutkimusta ja edistää ja tukea Puotilan kartanon alueella järjestettävää asukastoimintaa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää tiedotustoimintaa, luentoja, näyttelyitä, kokouksia, konsertteja yms tapahtumia, järjestää alueen lapsille musiikki-, tanssi-, taide yms harrastus- ja kurssitoimintaa ja ylläpitää lasten harrastuspiirejä, järjestää toripäivätapahtumia, juhlia yms tilaisuuksia.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi järjestää rahankeräyksiä ja myyjäisiä, ottaa vastaan avustuksia ja lahjoituksia sekä hallita ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

3. Jäsenet

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Liittymis- ja jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää syyskokous.

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 4-8 muuta varsinaista jäsentä. Lisäksi korkeintaan 1-4 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty jollekin hallituksen jäsenelle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse.

11. Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle
6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
7. valitaan yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.

Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

 

Ajankohtaista