Synttärijuhlat Puotila-seura 60 vuotta su 22.5.2022

Puotila-seura 60 vuotta

Kaikki tervetuloa Puotila-seuran 60-vuotissynttäreille su 22.5. kello 13-16 Puotilan kartanon pihapiiriin! Täytekakkukahvit 150 ensimmäiselle. Upea Marko Haavisto -duo! Kääpiövuohet Zola ja Nala. Kattibiisejä lapsille esittävät Pinkki ja Fankki. Juhla-arpajaiset!

Synttäriohjelmaa

  • Makoisaa täytekakkua ja kahvia 150 ensimmäiselle!
  • Alkusanat Puotila-seuran puheenjohtaja Elina Lehmusvuo ja Anne Visan runo kello 13
  • Upea MARKO HAAVISTO DUO kello 13 ja 15
  • Puotila-seuran juhlaohjelmaa kello 13.45
  • Keväisiä runoja, teatteriopiskelijat
  • Hulvaton villikissaduo Pinki ja Fanki esittää KATTIBIISEJÄ lapsille kello 14.30
  • Päävoittojen arvonta kello 16


Facebook-tapahtuman linkki:

https://fb.me/e/3j1KGN8ku


Järjestää Puotila-seura

Yhteistyössä mukana Puotilan kartano, Helsingin teatterikoulu, Puotilan kesäteatteri, Good Guide Helsinki Finland

Leikkipuisto Rusthollarin perustaja, vastaava ohjaaja Terhi Rinne palkittiin Pro-Helsinki mitalilla

dav

Itä-Helsingin uutiset 4.11.2001: ”Puotilalaisten ja monien muidenkin itähelsinkiläisten lapsia ja nuoria Rusthollarin leikkipuistossa pitkään hoivannut leikkipuiston vastaava ohjaaja Terhi Rinne palkittiin Pro Helsinki-mitalilla erityisesti lasten ja nuorten hyväksi tehdystä työstä.” Kultainen Pro Helsinki mitali on Helsingin kaupunginosayhdistyksen mitali, jonka voi saada vähintään 10 vuoden pituisesta ansiokkaasta uurastuksesta kotiseutu- tai asukastyössä.

Puotilan rakastetun leikkipuisto Rusthollarin ympärivuotinen toiminta alkoi 1.6.1986. Leikkipuiston uusi leikkipuistorakennus valmistui tammikuussa 1987. Toimintaan osallistui heti paljon ihanaa ja aktiivista Puotilan väkeä. Helsingin kaupungin vastaavan ohjaajan virasta eläkkeellä oleva Terhi Rinne oli perustamassa kolmatta leikkipuistoansa Rusthollariin 1986 ja toimi siellä vastaavana ohjaajana 17 vuotta.

Terhi Rinne – kuinka pitkään olet asunut Puotilassa?

Olen asunut Puotilassa vuodesta 1982 asti – toki alue oli minulle ennestäänkin tuttu. Mieheni siskon perhe muutti vuonna 1960 Rantakartanontie kakkoseen, jossa vierailimme usein.

Olin apulaisohjaajana Vartiokylän kesäleikkikentällä jo opiskeluaikanani vuonna 1957. Silloin toimintaa kutsuttiin leikkikentäksi, ja se toimi Vartiokylän urheilukentän tuntumassa. Siellä oli pieni mökki leikkivälineiden säilytykseen ja päivät kuluivat laulu- ja piirileikkien sekä ”kymmenen tikkua laudalla” tapaisten juoksuleikkien merkeissä. Keskipäivällä kaupungin elintarvikekeskuksen valmistama keittoruoka tuotiin tonkassa ja tarjottiin lapsille heidän omiin astioihinsa. Töihin tulin kaupungista bussilla 41 joka pysähtyi urheilukentän kohdalla.

Miten alue on mielestäsi muuttunut vuosikymmenien saatossa?

Paljon. Vuonna 1957 veimme leikkikentän lapsia uimarannalle ja matka taittui hiekkatietä, jossa ohitimme pienen punaisen mökin ja aika ränsistyneen kartanon sekä viljamakasiinin. Kerrostaloja ei vielä tuolloin ollut.

Uusi Puotilan asuinalue nousi 1960 -luvulla. Sitten tuli lähikauppoja ja ostoskeskus, jossa oli ruoka- kenkä- kirja-tekstiili-kukka- ja kemikaalikauppa, sekä kampaamo, posti ja kaksi pankkia.

Olet ollut perustamassa alueen asukkaille rakasta leikkipuisto Rusthollaria

Puotilassa toimi kesäleikkipuisto Rusthollarintie 13 kohdalla pienellä kentällä vuoteen 1985 asti. Ympärivuotinen toiminta alkoi 1986 kesäkuun alussa. Leikkipuiston paikka oli erittäin hyvä sillä se sijaitsi keskellä kylää ja ei aivan minkään ajotien varrella ja paikalla oli hiekkakenttä, metsää ja puita sekä nurmikkoa. Valmiina oli myös kiinteitä ulkoleikkivälineitä ja niitä tuli lisääkin. Niistä vastuu oli rakennusviraston puisto-osastolla.

Kesäpuuhia. Tässä opitaan saunavihtojen valmistamista.

Mikä sai sinut lähtemään tähän projektiin mukaan?

Olin Helsingin kaupungin virassa melkein koko työurani ajan. Rusthollari oli kolmas leikkipuisto, jota olin perustamassa. Muita puistoja minua oli pyydetty perustamaan mutta kun kuulin, että Puotilaan tulee uusi ympärivuotinen puisto, hain ja pääsin perustamaan sitä. Silloin vastaava ohjaaja sai valita henkilökunnan ja niinpä pyysin Sirkka Koivistoa yhdeksi ohjaajaksi Rusthollariin.

Korpinkylän tekijät Sirkka ja Terhi

Sirkka oli Rusthollarissa yli 20 vuotta ennen jäämistään eläkkeelle. Hän oli puiston sielu, oli tukena lapsille ja aikuisille aina heidän asioitaan kuunnellen ja ratkoen. Leikit hän hallitsi ja sai joukot mukaan oli sitten kyse perinneleikeistä tai satutuokioista. Henkilökunta pysyi samana vuosia ja näin he olivat tuttuja ja turvallisia koko kylälle. Olin Rusthollarissa vastaavana ohjaajana 17 vuotta ennen kuin jäin eläkkeelle. Se oli antoisaa aikaa ja aina oli ilo mennä töihin. Jokainen päivä oli erilainen eikä etukäteen tiennyt mitä päivä tuo tullessaan.

Paljon olen voinut hyödyntää toiminnassa myös rakkaita harrastuksiani. Olen valmistunut nukketeatteri ohjaajaksi ja minulla on oma nukketeatteri Teet ry ollut yhdessä Terttu Luukkaisen kanssa jo yli 35 vuotta, ja niinpä teatteria/ nukketeatteria on aina ollut paljon puiston ohjelmassa. Toinen harrastukseni sopi myös hyvin monipuolistamaan puiston toimintaa. Se oli lumiveisto, jota innostuimme kolmen hengen joukkueena tekemään. Osallistuimme alueellisiin kilpailuihin ja onnistuimme pärjäämään niin, että meidät valittiin viitenä vuonna Suomen mestaruuskilpailuihin mukaan.

Leikkipuistoissa oli tilaa ja tilausta kaikenlaiselle osaamiselle. Ohjaajat haistoivat uudet tuulet ja muotivirtaukset ja toivat ne osaksi toimintaa. Tästä osoituksena mm. lumiveistely, hiihto- ja luistelukoulut, muotitanssien opettelu ja monet muut toimintaa rikastuttavat asiat.

Vasemmalla ohjaaja Sirkka Koivisto, keskellä apulaisohjaaja Pirjo Kärkkäinen ja oikealla vastaava ohjaaja Terhi Rinne vuonna 1987.

Tämän jälkeen koko leikkipuistotoiminta on ollut muutoksissa ja Rusthollarinkin toiminta muuttunut paljon.

Leikkikentät/-puistot olivat 80-luvun alkupuolelle saakka lasten päivähoitoviraston alaista toimintaa, jonka jälkeen isäntänä toimi sosiaalivirasto. Nykyään leikkipuistotoiminta on osa Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan alaista toimintaa.

Toimintaa leikkipuistossa

Ympärivuotinen toiminta alkoi Rusthollarissa 1.6.1986 ja uusi leikkipuistorakennus valmistui tammikuussa 1987. Sen päivittäinen toiminta-aika oli kello 8-17.

Toimintaan osallistui heti paljon ihanaa ja aktiivista Puotilan väkeä. Koululaisia oli ennen ja jälkeen koulupäivän. Ensimmäiset koululaiset saapuivat jo 8 aikaan aamulla koulun alkaessa klo 9 tai 10. Meillä lapset saivat leikkiä vahtaamatta kelloa ja lähetimme heidät oikeaan aikaan kouluun. Olen tänäkin päivänä tavannut täällä Puotilassa useita aikuisia, jotka muistelevat miten turvallista oli kun lapsi sai tulla puistoon, eikä hänen tarvinnut jännittää kotona yksin kouluun lähtöä eikä hänen peräänsä tarvinnut huolestuneena soitella.

Päivittäinen kävijämäärä oli noin 200-400, koululaisia kävi välipalalla noin 50-80. Perheitä oli runsaasti ja monet perheet ystävystyivät niin hyvin, että jopa lomailivat yhdessä.

Teatteria Rusthollarin pihalla

Koululaiset saivat valita halusivatko olla ulkona tai sisällä vai kiinnostiko osallistuminen ohjattuun toimintaan. Koululaisille oli tarjolla lehtisahausta, rakentelua, käsityökerhoa, roolileikkejä ja teatteria, johon osallistui myös aikuisia. Ulkona järjestettiin hiihto- ja luistelukouluja ja tietysti jalkapalloa sekä jääkiekkoa. Aamupäivisin oli ohjattuja tuokioita alle kouluikäisille, niistä joihinkin osallistuivat myös lasten vanhemmat. Perhepäivähoitajat ulkoilivat päivittäin ja pitivät myös sisätiloissa tuokioita hoitolapsilleen.

Tässä syntyy leikkipuiston sisätiloissa vuonna 1999 hattuja keskikesän ”Runonpäivän juhlaan”.

Puiston metsä oli ahkerassa käytössä. Joskus laitoimme nuotion ja kaikki saivat nauttia tunnelmasta ja paistella makkaraakin. Meillä oli ihan palolaitoksen lupa nuotion pitämiseen.

Myös retkiä tehtiin paljon esim. museoihin, uimaloihin, torille, Seurasaareen, Vartiosaareen sekä junamatkoja esim. Lahteen.

Leikkipuiston tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat esimerkiksi alueen päivähoito ja koulut, sekä Puotila-seura, jonka kanssa järjestettiin yhteistyössä talvitapahtumia, lumiveistokilpailuja ja Varjagi-tapahtuma vuonna 2000. Puotila-seura myös rahoitti viikon mittaisen Vartiokylän historiaa valottavan teatterileirin puistossa.

Naamiaisesitys

Myös seurakunnan henkilökunta kävi puistossa ja saimme puiston vieressä olevan seurakunnan tiloja käyttöömme.

Aluepoliisi poikkesi moikkaamassa viikoittain ja Lions-clubilta saatiin hankerahoitusta. Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa järjestettiin monta kirpparia. Tärkeä yhteistyökumppani oli myös Nukketeatteri Sampo, joka toimi Puotilan ostarilla. Saimme viedä heidän näyttämölleen puistossa valmistamaamme teatteria ja he antoivat muusikon juhliimme esim. Korpinkylä-tapahtumaan, jossa viikonlopun aikana vieraili yli 1000 ihmistä eduskuntaa ja kaupungin johtoa myöten.

Rusthollarissa oli oma hevonen, jonka nimeksi tuli nimiäänestyksen tuloksena Hulivili . Piiripuutarhuri Jukka Toivonen teetti sen pajallaan ja tuo hevonen oli rakastettu ja monipuolisten leikkien kohteena. Hevosen kastejuhlassa kummeina olivat Terhi Rinne ja Jukka Toivonen,

Leikkipuistoon ovat tervetulleita kaikki milloin vain eikä mitään ilmoittautumista tarvita. Kaikki ikään, sukupuoleen, taikka sosiaaliseen ryhmään katsomatta ovat tervetulleita viihtymään puistossa. Leikkipuistossa lapset saavat tavata ja tutustua monen ikäisiin ihmisiin vauvasta vaariin. Moni koululainen ihmettelee pientä vauvaa, koska lapset ovat koulussa ja päiväkodissa usein oman ikäistensä parissa ja ikäihminen ilahtuu katsoessaan lasten touhuja.

”Tasavallan Presidentin” vastaanotto

Terveisiä Helsingin päättäjille

Nykyään on enää harvoja ”vanhoja” ohjaajia työssä kaupungin leikkipuistoissa. Vaikuttaa siltä, että nykyisillä Helsingin kaupungin korkeimman tason päättäjillä ei ole laajaa visiota mitä kaikkea leikkipuistotoiminta voisi tarjota alueen kaikille asukkaille. Perinteinen leikkipuistotoiminta on avointa toimintaa palleroille, kouluikäisille, varhaisnuorisolle, perheille, ikäihmisille – ei kerhotoimintaa vain joillekin ryhmille.

Leikkipuisto on ollut yli 100 vuotta tärkeä osa kaupungin kulttuuria ja tarjonnut tuhansille ja taas tuhansille lapsille varhaistukea, monelle perheelle tärkeää ruokailua, tasokasta ohjattua toimintaa ja ollut oman alueensa tärkeä kohtaamispaikka kaikille asukkaille.

Usein on kuultu maailmalle muuttaneilta leikkipuistoa käyttäneiltä ihmisiltä, miten ainutlaatuista Helsingin ilmainen leikkipuistotoiminta on – sellaista, jota he ei ole muualla maailmassa tavanneet. Toivon, että päättäjät muistavat sitä vaalia tästedeskin.

Haastattelu ja toimitus Marika Lahti 8.5.2022
Kuvat Terhi Rinteen kotialbumi

Puotila-seuran kommentti 12.11.2021: Itäkeskuksen ja sen ympäristön suunnitteluperiaatteet

  • Pääväylien ajoneuvoliikenteen riittävän välityskyvyn ja liikekiinteistöihin suuntautuvan liikenteen sujuvuuden turvaaminen
    • Lainvoimaisessa yleiskaavassa on eritasoliittymä Itäväylän ja Kehä 1:n risteyksessä. Tosin muutkin tarkastelut ovat yleiskaavan mukaan mahdollisia, mutta risteyksen liikenteen palvelutasosta ei voi silloin oleellisesti tinkiä. 
    • Itähelsinkiläisten tavoitteena on turvata hyvät julkiset ja henkilöautoyhteydet alueellaan, palveluihinsa ja työpaikkoihinsa myös jatkossa.
    • Suunnitelmaluonnoksessa pääväylien riittävä palvelutaso on tulkittu niin, että pääväylillä ei ole esimerkiksi mitään nopeustavoitteita eikä liikennemäärien kehitysennusteita tai lisääntyvää ruuhkautumista ole kuvattu. Itäkeskuksen pääväylien liikennemäärät ovat jatkuvasti pandemian aikaa lukuun ottamatta kasvaneet voimakkaasti, joten kaavoituksella ei saa estää tai vaikeuttaa tulevaisuudessa kasvavien liikenneongelmien ratkaisemista.
  • Bulevardisoinnin sopivuus Itäkeskuksen keskuskorttelin suunnitteluun: Liikenneväylien kaventamisen seurauksena liikenne ruuhkautuisi pysyvästi laajalla alueella Itä-Helsingissä
  • Suunnitelmaluonnoksessa Itäväylää ja Kehä 1 koskevat ratkaisut estävät Itäväylän ja Kehä 1:n risteyksen vaikean liikenneongelman ratkaisemisen myös pitkällä aikavälillä. Keskuskorttelin suunnitelmaluonnoksen mukaiset ratkaisut estäisivät esimerkiksi risteysongelman ratkaisemiseksi valtion ja kaupungin yhteistyössä laatimien yleissuunnitelmavaihtoehtojen toteuttamisen. Esimerkiksi tätä ns. kaukalovaihtoehtoa on mahdollista edelleen kehittää.
  • Jos Itiksen kohdalla koko Itäväylä menisi alhaalla kaukalossa ja katseilta piilossa, asumisen voisi tuoda siihen liki ja sillat voisi toteuttaa ilman nousuja. Melusuojaus hoituisi samalla ja ajoratoja voisi ehkä kätkeä lisää jopa pienellä lipalla.
  • Voisiko Kehä I:ltä tuoda yhteyden maan alla suoraan pysäköintihalliin Itiksen kauppakeskukseen? Pysäköintiähän on siellä Stockmannin alakerrassa, mikä on aivan Kehä I:n ja Turunlinnantien risteyksen tuntumassa. Se keventäisi liikennettä melkoisesti Itäväylän ja Itäkadun välisissä risteyksissä.
  • Kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen on tarpeellista ja siihen on suunnittelussa kiinnitetty paljon huomiota
    • Suunnitelmassa on paljon kävelysiltoja Itäväylän yli, mikä on hyvä.
    • Erityisen hyvä on yhteys, joka menee päiväkodilta Meripellontien yli Itäkeskukseen.
    • Tarve olisi myös Itiksen ja Prisman välille eritasossa olevalle kevyen liikenteen yhteydelle.
  • Puotilan Metrokadun varteen on ideoitu uutta asumista kapeana nauhana
    • Väli on aika hankala rakentamiselle.
    • Voisiko aluetta miettiä sen sijaan urheilukentän toimintojen laajennusalueena? Urheilukenttä on myös verrattain suosittu ja sinne tulee pelaajia kaukaa, joten pintapysäköinnille ja lyhytaikaiselle pysäköinnille / saattoliikenteelle on hyvä varata tilaa.
    • Puotilan ala-asteelle on niin ikään hyvä varata tilaa saattoliikenteelle Itäväylän suunnasta tultaessa.
  • Vanhanlinnantien varressa pihat aukeavat kadulle päin, mutta ne ovat kannen päällä.

Tuleeko kävely-ympäristöstä yksitoikkoinen ja muurimainen?

Puotilan ostarin liikkeet lopettavat lokakuussa 2021

Havainnekuva uudesta ostarista / Arkkitehdit Sivula & Sivula

Puotilan ostarin liikkeet lopettavat lokakuussa 2021. Rakennuttaja Kojamo Oy / Lumo-kodit on hakenut rakennusluvalle hyväksyntää Helsingin kaupungilta. Kun rakennuslupa on käsitelty, rakennuttaja tiedottaneet projektin etenemisestä.

Arkkitehtitoimiston sivulla on joitakin hahmotelmia uudesta Puotilan ostarista
LINKKI Projekti 2 ( Puotila) | arkkitehditsivula.fi

Uutta Itä- ja Kaakkois-Helsinkiä -tilaisuus verkossa 26. toukokuuta 2021

Helsingin kaupunki järjestää kaupunkiympäristöasioihin keskittyvän Uutta Itä- ja Kaakkois-Helsinkiä -tilaisuuden verkossa 26. toukokuuta 2021 kello 17 alkaen. Tilaisuudessa Helsingin kaupungin työntekijät kertovat lyhyiden esitysten avulla Itä— ja Kaakkois-Helsingin tulevaisuuden suunnitelmista. Saat tietoa siitä, mitä kaupunki suunnittelee ja mitä uutta se aikoo rakentaa.

Tilaisuuden aiheita ovat asuminen, liikenne, puistot ja viheralueet. Illan aikana käydään läpi Mellunkylän, Vartiokylän, Vuosaaren ja Kaakkois-Helsingin ajankohtaisia asioita. 

Tilaisuudessa voit kommentoida ja esittää kysymyksiä chatin kautta silloin, kun kyseistä aluetta illassa esitellään. Kysymyksiin on vastaamassa iso joukko kaupunkiympäristön asiantuntijoita. Pyrimme vastaamaan mahdollisimman moniin kysymyksiin. Voit olla mukana koko illan tai valita ohjelmasta sinua kiinnostavat osat. Voit olla mukana koko illan tai osan iltaa. Osallistua voi halutessaan myös vain kuunnellen. 

Etukäteen kysymyksiä voi jättää Kerrokantasi -verkkopalveluun 17.5.2021 asti: https://kerrokantasi.hel.fi/uih052021 

Tarkka ohjelma ja liittymislinkit sekä teknisiä ohjeita löytyy Helsingin kaupungin verkkosivulta hel.fi/asukastilaisuudet > 26.5. Uutta Itä-Helsinkiä -tilaisuus. 
Facebook -tapahtuma:https://www.facebook.com/events/819905588963776/ 
Twitter -postaus: https://twitter.com/HelsinkiKymp/status/1387009890632273931 
Kaupungin tapahtumakalenteri: https://tapahtumat.hel.fi/fi/events/helsinki:af4phu6qcq 
Infovideo osallistumisesta kaupunkiympäristön asioihin: https://www.youtube.com/watch?v=tioar8XgYpE&t=3s

Stoan ja Puhoksen alue uudistuu. Kerro mielipiteesi suunnitteluperiaatteista!

Helsingin kaupunki haluaa uudistaa Stoan ja Puhoksen aluetta ja tehdä siitä paremman. Siksi kaupunki kysyy alueen asukkailta, asiakkailta ja yrittäjiltä, mitä uudistamisessa on tärkeää ottaa huomioon. Lue lisätietoja ja kerro mielipiteesi 11.–29. tammikuuta 2021 osoitteessa kerrokantasi.hel.fi.

Stoan ja Puhoksen alueen suunnittelu on vasta alussa

Kaupunki on nyt tehnyt suunnitteluperiaatteet. Stoan ja Puhoksen alueen suunnittelun tärkeimmät tavoitteet ovat:

  • Julkisista ympäristöistä tehdään sellaisia, että kaikki viihtyvät niissä. Julkisia ympäristöjä ovat esimerkiksi kävelyreitit, torit ja aukiot.
  • Puhoksen ostoskeskuksen vanhin ja arvokkain osa korjataan. Puhoksen vanhin osa on viuhkan muotoinen, ja sitä kutsutaan A-osaksi.
  • Tulevaisuudessa Kulttuurikeskus Stoasta voidaan rakentaa isompi. Isompi rakennus voi tulla nykyiselle Stoan parkkipaikalle. Parkkipaikalle voi tulla myös uusi aukio tai puisto.
  • Alueelta puretaan vanhoja rakennuksia ja niiden tilalle rakennetaan uusia. Rakennuksia voidaan rakentaa myös nykyisten parkkipaikkojen, nurmikkojen ja pensaikkojen tilalle.

Kerro mielipiteesi verkossa

Kerro mielipiteesi Stoan ja Puhoksen alueen suunnitelmista verkossa osoitteessa: kerrokantasi.hel.fi. Kysely on auki 29. tammikuuta asti. Kyselyssä on myös lisätietoja ja kuvia suunnittelusta. Kyselyyn voit vastata suomeksi tai englanniksi.

Katso myös video suunnittelusta.

Miten suunnittelu etenee?

Suunnitteluperiaatteet valmistuvat kevään 2021 aikana. Tämän jälkeen suunnitteluperiaatteet täytyy hyväksyä ja menevät päätöksentekoon. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy suunnitteluperiaatteet.

Hyväksymisen jälkeen kaupunki jatkaa suunnittelua ja tekee asemakaavan. Asemakaavassa lukee muun muassa missä paikassa rakennukset voivat olla ja kuinka monta kerrosta niissä saa olla. Lisäksi asemakaavassa lukee missä puistot ja aukiot ovat. Asemakaavan tekemisessä kestää noin kaksi vuotta. Kaupunki arvioi, että Stoan ja Puhoksen alueen rakentaminen voi alkaa vuonna 2024.

Suunnittelun tausta

Suunnittelun taustalla on kansainvälinen ideakilpailu, joka järjestettiin vuonna 2020. Kilpailun nimi oli ”Itä-Helsingin keskusta”. Kilpailun tarkoituksena oli saada uusia ehdotuksia siitä, miltä Itäkeskus näyttää tulevaisuudessa. Kilpailussa toiseksi sijoittui ehdotus ITIS SITI, jonka ideoita on nyt käytetty Stoan ja Puhoksen alueen uusissa suunnitelmissa.

Puotila-seuran lausunto liittyen Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteisiin 20.5.2020

Vartiokylänlahti OAS

Puotila-seuran lausunto 20.5.2020 liittyen
Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteisiin löytyy tämän linkin takaa

https://drive.google.com/file/d/1_e9zC25py36vk7-zFwIgWIkyYf_RMnND/view?usp=sharing

 

 

Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! – Stadin yhteinen olohuone

Kansallinen kaupunkipuisto 2019

Kansallisen kaupunkipuiston tavoitteena on säilyttää Helsingin arvokasta

monimuotoista kaupunkiluontoa, vesistöjä, ekologisia käytäviä sekä rakennettuja kulttuuriympäristöjä laajana eheänä kokonaisuutena – kaupunkilaisten olohuoneena.
Kaupunkipuisto määrittää ne kulttuuriset, historialliset, ekologiset ja esteettiset arvot, jotka halutaan säilyttää tuleville sukupolville. Se luo hyvinvointia ja kokoaa yhteen Helsingin tarinan.

Kansallinen kaupunkipuisto on osa kestävää kaupunkisuunnittelua ja se määritellään maankäyttö- ja rakennuslaissa 68§.

Kansallinen kaupunkipuisto sisältyy hyväksyttyyn kaupunkistrategiaan ja taloussuunnitelmaan 2019 –2022.Kaupunkistrategia sisältää tavoitteen kansallisesta kaupunkipuistosta: ”Kansallinen kaupunkipuisto–hankkeesta tehdään päätös kuluvan valtuustokauden aikana, tekeillä olevan selvityksen valmistuttua.”

Helsinki ja sen asukkaat tarvitsevat nykyistä vahvemman suojan Keskuspuistolle, Viikki-Kivikon vihersormelle, Itä-Helsingin kulttuuripuistolle, Vuosaaren vihersormelle, Helsinki-puistolle, Koilliselle vihersormelle,

merenrannoille lähisaarineen ja läntiselle vihersormelle sekä näihin kytkeytyville rakennetuille arvoalueille. Aluerajausta tulee valmistella perustamisselvityksen yhteydessä kaupungin, asiantuntijoiden ja asukkaiden yhteistyönä.

Esiselvitys on valmistumassa ja sitä täydennetään syksyn 2019 aikana taloudellisten vaikutusten arvioinnilla.
Esiselvityksen valmistuttua kaupungin johtoryhmä keskustelee asiasta uudelleen ja linjaa päätöksenteon ketjun marras-joulukuun vaihteessa. Perustamisselvitystä on jatkettava valtuuston päätöksen mukaisesti!

  Tutustu esiselvitysluonnokseen (pdf).

Vaihtoehdot selvityksen etenemistavoiksi:

www.hel.fi/kaupunkipuisto

Työn etenemistä voi seurata tilaamalla uutiskirjeen.

KKPH!-liike

 www.kaupunkipuisto.fi     

posti@kaupunkipuisto.fi     

https://www.facebook.com/groups/1557185371226371/                      

https://www.facebook.com/Kansallinen-kaupunkipuisto-Helsinkiin-1815778915325063/  

                                                               

                                          VAIKUTA  ALUEESI  PÄÄTTÄJIIN!

Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! on kaikille avoin kansalaisliike, jonka taustalla on mm. 54 kaupunginosayhdistystä sekä ympäri kaupunkia lukuisia järjestöjä ja yhdistyksiä, jotka ovat sitoutuneet hankkeeseen.  https://kaupunkipuisto.fi/allekirjoittajat/ 

Puotilan ala-aste saa uudet tilat – huonokuntoinen vanha koulu puretaan

Puotilan ala aste kuvituskuva helsingin uutiset

Helsingin uutiset 27.8.2019:

Puotilan Klaavuntiellä sijaitseva koulu- ja esikoulurakennus puretaan. Tilalle rakennetaan uusi koulu, jonka rakentamiskustannukset ovat noin 18 miljoonaa euroa.

Uudisrakennukseen on tulossa tilat 70 esikoululaiselle ja 530 oppilaalle. Paikkamäärä kasvaa jonkin verran nykyisestä. Koulussa toimivat luokat 1–6.

Määrärahat uudisrakennukselle on viime vuoden talousarvion investointiohjelmassa varattu vuosille 2020–2021. Tilat tarvitaan käyttöön viimeistään vuoden 2022 alussa.

Opetustilat suunnitellaan esteettömiksi ja soveltuviksi myös aktiiviseen asukaskäyttöön.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsitteli tällä viikolla Puotilan ala-asteen korvaavan uudisrakennuksen ja esiopetustilojen tarveselvityksen hyväksymistä.

Nykyiset tilat on rakennettu vuonna 1967. Rakennus on huonokuntoinen, eikä se täytä opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelman toiminnalle asettamia vaatimuksia.

Väistötiloja kaavaillaan viereiselle Puotilan Leikkiniitylle.

Helsingin Uutiset / Sanna Jompero

Tule kulttuurikaveriksi!

Kulttuurikaverit2019

Etsimme uusia vapaaehtoisia kulttuurikavereita!

Helsingin kaupunki etsii uusia vapaaehtoisia kulttuurikavereita!

Kulttuurikaveritoiminta on Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan ylläpitämää vapaaehtoistoimintaa kulttuurista kiinnostuneille ihmisille. Toimintamme lähtökohtana on, että jokaisella meistä on oikeus kulttuurielämyksiin, vaikka joillekin tapahtumaan lähteminen voi, syystä tai toisesta, olla vaikeaa. Parantaaksemme alueenne asukkaiden mahdollisuuksia osallistua kulttuuritapahtumiin, etsimme kaupunginosastanne vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita henkilöitä. Kulttuurikaverit ovat vapaaehtoisia, jotka lähtevät asiakkaan seuraksi ja avuksi kulttuuritapahtumiin. Kulttuurikaveri pääsee ilmaiseksi tapahtumiin, ja asiakas maksaa pääsylipustaan enintään 5 euroa.

Järjestämme kulttuurikaverikurssin syksyllä 2019. Etsimme mukaan kulttuurista kiinnostuneita 18-74-vuotiaita toiminnallisesti ketteriä henkilöitä, joilla on aikaa ja halua auttaa muita. Kurssilla käsitellään vapaaehtoistoiminnan arvoja ja periaatteita sekä kulttuurikaverina toimimista. Lisäksi koulutukseen kuuluu apuvälineopastusta (pyörätuolin ja rollaattorin kanssa toimiminen).

Koulutuksen tarkempi ohjelma ja aikataulu valmistuvat syyskuun alkuun mennessä. Koulutukseen hakeudutaan sähköisellä hakulomakkeella, jonka voi tilata sähköpostiin osoitteesta

info.kulttuurikaveri@hel.fi

Ohessa hakuilmoituksemme, joka on voimassa syyskuun alkuun saakka. Kerron mielelläni lisää toiminnastamme ja kohteistamme. Lisätietoja löytyy myös verkkosivuilta:

www.kulttuurikaveri.fi,

www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/sv/tjanster/allmanna-kulturtjanster/kulturkompisar/

www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/en/services/cultural-centres-and-support/culture-companions/

Ajankohtaista