Äänestä Omastadi-ehdotuksia 17.3.2024 mennessä! Katso Puotilan alueen ehdotuksia

Nyt on taas aika vaikuttaa! Voit äänestää viittä suosikkiehdotustasi. Anna äänesi kuulua. Siitä vaan klikkailemaan ja vaikuttamaan, mitkä viisi ehdotusta vievät voiton! Helsingin kaupungin äänestys on avoinna vain 17. maaliskuuta asti. Äänestää voivat 13-vuotiaat ja vanhemmat helsinkiläiset.

  1. Kirjaudu pankkitunnuksilla äänestyssivustolle omastadi.hel.fi  ja valitse alueeksi
    Itäinen ja Östersundom.
  2. Kirjoita hakusanaksi esim. ”Puotila” tai ”Vartiokylä”. Äänestä viittä suosikkiehdotustasi.
    Tänä vuonna budjetti ei vaikuta äänestykseen.

Puotilan alueen ehdotuksia

Valaistus Puotilan Juorumäen puistoon ja kappelin ympäristöön – lisää turvallisuutta ja tunnelmaa (nro 1850)

Puotilan Juorumäen, Kappelin ja Kartanon puistot tarjoavat upeat puitteet ulkoiluun sekä alueen historiaan tutustumiseen. Onko Juorumäen puistossa ulkoilu estynyt pimeyden vuoksi? Ehkä olet halunnut viettää aikaa puistossa ystävien, koiran tai perheenjäsenten kanssa, mutta puiston pimeys on ollut esteenä. Kauniit kävelytiet jäävät käyttämättä pimeinä hetkinä. Tunnelmallinen ja laadukas valaistus parantaa turvallisuutta sekä huomioi alueen ulkoilijat, luonnon ja eläimet.

Tavoitteena on se, että valaistus on päällä joitakin tunteja ilta-aikaan sekä jonkin aikaa aamulla. Ajastuksen toteutustapa sovitaan tarkemmin kaupungin kanssa. Tämä järjestely suojaa ympäristöä ja mahdollistaa ulkoilijoille liikkumisen myös luonnollisessa pimeydessä, nauttien alueesta ilman valaistusta.

Yöaikaan alue säilytettäisiin pimeänä valaistuksen ollessa pois päältä.

Rakennetaan portaat Vuosaaren raittisillalle nousuun (2383)
Vuosaaren ja Puotilan yhdistävältä sillalta puuttuu portaat, jotka mahdollistaisivat sillalle nousun suositulta ulkoreitiltä. Rakennetaan siis portaat metrosillan ja kävelysillan väliin!

Pieni rullakiekkokaukalo itähelsinkiin (1934)
Itäisessä Helsingissä ei ole kesäisin rullakiekkokaukaloa. Kaukalon voisi sijoittaa joko Myllypuron liikuntapuistoon, Vuosaareen tai Puotilaan. Kaukalo voisi olla myös pienempi kuin normaalikaukalo.

Ulkotulipaikka puotilan/vartiokylän alueelle (2344)
Olisi kiva, jos Puotilan tai Vartiokylän alueella olisi ulkotulipaikka niin kuin Kallahdenniemessä.

Aidattu pelikenttä lapsille ja nuorille Vartioharjuun (2006)
Vartioharjussa ei ole liikuntamahdollisuuksia hieman vanhemmille lapsille ja nuorille. Ehdotan aidattua koripallo- ja jalkapallohäkkiä Linnalahdenpuiston eteläpäähän.

Puotila-seuran lausunto 4.1.2024: Itäisen bulevardikaupungin itäosan suunnitteluperiatteiden OAS

Kartta

Diaarinumero HEL 2022-004834 / Hankenumero 6444_1 

TAUSTAA

Suunnittelualueen rajaus käsittää Vartioharjun ja Mellunmäen osa-alueet Itäväylän ympäristössä Puotilan ja Vantaan rajan välillä. Suunnittelualueen pinta-ala on 370 ha.

Suunnitteluperiaatteet mahdollistavat asuntojen rakentamisen noin 5 000 uudelle asukkaalle alueilla, jotka ovat 

1) rakentamattomia yleiskaavan mukaisia asuntovaltaisia alueita tai
2) täydennysrakennettavia tontteja, joiden haltija on jättänyt asemakaavan muutoshakemuksen. 

Lisäksi suunnitteluperiaatealueella on rakentamispotentiaalia muutamalle tuhannelle uudelle asukkaalle mahdollisista tontinhaltijoiden tulevista kaavamuutoshakemuksista ja niiden pohjalta käynnistyvistä asemakaavoista riippuen.

Itäistä bulevardikaupunkia kehitetään yleiskaavan ja kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti.

PUOTILA-SEURAN MIELIPIDE

Suunnittelualueen rajaus

Suunnitteluperiaatteiden aluerajausta on laajennettu edellisen nähtävilläolon jälkeen. 

Laajennusta on perusteltu sillä, että se tuo paremmin esille, että valtaosa suunnittelualueen nykyisistä pientaloalueista säilyy ennallaan tai maltillisesti täydennysrakennettavina pientaloalueina. Suunnittelualueen laajennus kattaa kuitenkin myös paljon muutakin kuin pelkkiä pientaloalueita, kuten mm. Rantakartanontien ja Kukkaniityntien itäpuolet.

Puotila-seura katsoo, että Rantakartanontien ympäristö tulisi jättää tämän suunnitelman ulkopuolelle, sillä suunnitteluperiaatteiden laajennettu alueraja halkaisee keinotekoisesti nyt vuoden 1959 asemakaavan perustuvan Puotilan kerrostalonalueen pitkin Rantakartanontietä. Tämä rajaus ei ole suunnittelullisesti tarkoituksenmukainen ja Rantakartanontien puolikkaasta muodostuu ikään kuin irrallinen osa suunnitelmaa. Aluetta ei voi tai tulisi suunnitella pieni pala kerrallaan.

Airi-Maria Fröjdmanin aikanaan laatima ja silloista kaupunkisuunnittelua uudistanutkin asemakaava vastaa alueen nykytilannetta. Se kattaa Rusthollarintien molemmat puolet Rantakartanontien kummallakin puolella oleviin kortteleihin saakka, samoin Meripellontien, Puotilantien ja Rusthollarinpuiston väliin jäävän alueen rakennuksineen. Aluetta aikanaan kaavoitettaessa Puotilan kartanon maisema oli asemakaavan olennainen lähtökohta. Rantakartanontien bulevardi, yksi alueen kaavallisista selkärangosta vastasi kartanon vanhaa puukujaa.

Rakentamisen tehokkuus

Puotila on osoitettu suunnitteluperiaatteissa osin ydinalueeksi (A) ja pääasiassa vaihettumisalueeksi (B), siis tiiviin bulevardin varren ja pientaloalueiden väliin jääväksi asuntopainotteiseksi alueeksi. Vaihettumisalueiden erityiseksi tavoitteeksi on todettu tiiviin ydinalueen ja pientaloalueiden väljän kaupunkirakenteen yhteensovittaminen. 

Vaiheittumisalueella sallitaan kuitenkin jopa kuusikerroksinen rakentaminen, mikä poikkeaa merkittävästi alueella tyypillisestä kolmi- tai nelikerroksisesta rakentamisesta. Rakentamistehokkuus on myös suurempi kuin mitä yleiskaava mahdollistaa. Suunnitteluperiaatteita voidaan siis pitää tältä osin lainvoimaisen ja maankäyttöä ohjaavan yleiskaavan vastaisena. Suunnitteluperiaatteissa mainitaan myös mahdollisuus tonttitehokkuuden nostamiseen tontinhaltijoiden hakemuksesta alulle saatavien asemakaavojen kautta. 

Oikeampi tavoite olisi jo vakiintuneen, korkeatasoisen asuinympäristön vaaliminen. Alueen luonteen säilyttämisen tulisi olla sen suunnittelun ytimenä, erityisesti rakentamisen tehokkuuden muutenkin lisääntyessä, Itäväylän kaupunkibulevardin ohella myös Meripellontien eteläsivulla, nykyisessä Puotilan satamassa.

Puotila on hyvä paikka elää ja asua. Alueen vahvuuksia ovat vehreys ja luonnonläheisyys, rakentamisen maltillinen mittakaava ja yhtenäinen ilme sekä suuret viihtyisät pihat, joilla myös lapset ja aikuiset oikeasti viettävät aikaa, mikä ei tänä päivänä ole itsestään selvää kun mm. digilaitteet houkuttelevat ihmisiä pysymään sisätiloissa. Kokonaisuuden kruunaa kartanon ympäristö puistoineen ja ulkoilumahdollisuuksineen. Puotila-seura näkee em. ominaispiirteiden olevan uhattuna nykyisen suunnitelman myötä (rajaus ja tehokkuus). Kuten Puotilan rakennusinventoinnissa (2014) todetaan: ”mittakaava ja olemassa oleva rakennustapa tulee huomioida myös uudessa rakentamisessa. Kaikki alueeseen, sen rakennuksiin, rakenteisiin ja ympäristöön kohdistuvat muutokset tulisi toteuttaa harkiten ja kohteen ominaispiirteitä kunnioittaen.” 

Rakentamisen tehokkuus vaikuttaa kasvaneen merkittävästi myös muualla suunnittelualueella. Varsinkin vaiheittumisalue (B) varaus kattaa laajoja alueita eri puolilla suunnittelualuetta ja rakentamisen tehokkuutta on nostettu useissa kohdissa yleiskaavaa suuremmaksi ilman sen kummempia perusteluita. Iso osa pientaloalueista jää tiivistämisen alle ja määrä on vain kasvanut suunnitelman etenemisen myötä. Mahdollista pikaraitiotietä käytetään pääasiallisena tiivistämisen perusteena, mutta suunnitelmaa ei ole sidottu millään tavoin raitiotien toteuttamispäätökseen, eikä raitiotien toteuttamisesta ole siten mitään takeita. Tämä vaikuttaa kummalliselta, koska raitiotie on aivan keskeinen osa suunnitelmaa. Parhaimmillaankin raitiotie toteutuisi vasta pitkällä tulevaisuudessa. Miten suunnitelma toimii, jos raitiotietä ei koskaan toteuteta?

Liikenne

Itäväylän bulevardisointi kasvattaa asukasmäärää merkittävästi samalla kun Puotilan toisella laidalla venesataman alue muutetaan asumiseen. Asukasmäärien kasvu johtaa väistämättä liikennemäärien kasvuun paikallisesti kun samanaikaisesti pitkän matkan liikenne kasvaa kaupungin muun kehityksen myötä. Suunnitelma-asiakirjojen mukaan pääkatuverkolla (Itäväylä, Länsimäentie ja Kallvikintie) pyritään turvaamaan riittävä autoliikenteen välityskyky,

ettei pitkämatkainen autoliikenne ala käyttämään asuntoalueiden kokoojakatuja läpiajoon. Näilläkään kaduilla ei pyritä täydelliseen ruuhkattomuuteen aamun ja illan huippuliikenteen aikana. Liikennettä tai sen ruuhkautumista ei ilmeisesti ole mitenkään erikseen tässä työssä simuloitu/selvitetty tai ainakaan tällaista selvitystä ei suunnitelman liitteenä ole. Itäväylän välityskyky tulee olemaan kovilla, kun liikennemäärät väylällä kasvavat, risteyksiin syötetään lisää liikennettä uusilta tiiviiltä asuinalueilta, liikennevalo-ohjattujen risteysten määrä lisääntyy, nopeusrajoitus laskee ja lisäksi Itäväylän varrelle sijoittuva Östersundom tulee alkuvaiheessa kehittymään pitkälti autoliikenteen varaan. Miten tämä “pyrkimys” välityskyvyn turvaamiseen konkretisoidaan ja miten varmistetaan, että väylää ympäröiviä asuinalueita ei käytetä liiaksi läpiajoon?

Vuorovaikutuksesta

Helsinki on yleisesti profiloitunut vuorovaikutteisen suunnittelun edelläkävijänä, mutta tämän työn yhteydessä vuorovaikutus on toisinaan ontunut. Suunnitteluperiaatteiden aikaisempi versio vietiin lautakunnan päätöksentekoon ilman kuulemista varsinaisen suunnitelmakartan osalta. Tämä on kummallinen tapa toimia, koska ko. “kaavakuva” on ehdottomasti tärkein osa prosessia, joka visualisoi ja konkretisoi suunnitelman ja toimii maankäyttöä ohjaavana asiakirjana. Pelkkä OAS tai raportti ilman karttaa ei aja samaa asiaa. Suunnitelmat tulee uskaltaa asettaa kommentoitavaksi ja ne tulee uskaltaa altistaa myös kritiikille. 

Harmillista myös on, että kaikki yleisötilaisuudet on siirretty verkkoon ja korvattu osin ”Uutta Itä-Helsinki verkkotilaisuuksilla” yms., joissa kaikki hankkeet esitellään pintapuolisesti. Tilaisuudet ovat enemmän tiedotushenkisiä, kysymyksille ei jää riittävästi aikaa eikä todellista vuoropuhelua synny. Verkkotilaisuuksille on tarvetta, mutta niiden ei tulisi olla ainoa toimintamalli.

Lisäksi nähtävilläolo loma-aikana ei ole kovinkaan hyvä tapa toimia. Asukasyhdistysten on hyvin vaikea organisoida lausunnon muodostamista tuona aikana puhumattakaan OAS:ssa mainitusta mahdollisesta suunnittelijan tapaamisesta. Kaavoituksen pyörät pyörivät usein hitaasti, joten on kohtuullista olettaa, että suunnitelma olisi kestänyt viikon tai kahden viivästyksen.

Esitystapa

Suunnitteluperiaatteet hämärtävät kaavahierarkian toteutumista. Vaikka kyseessä ei ole kaava, niin suunnitelmalla tavoitellaan kuitenkin yli 5 000 uutta asukasta ja se tulee merkittävästi ohjaamaan alueen tulevaa suunnittelua ja asemakaavoitusta, joten suunnitelmassa tulisi olla mukana myös vaikutusten arviointi, varsinkin kun suunnitelma poikkeaa yleiskaavaratkaisusta. Suunnitelma on liian ylimalkainen, jotta sitä voi käyttää sellaisenaan yleiskaavan tulkinnan venyttämiseen tulevia asemakaavoja laadittaessa.

Suunnitelman esitystapa on myös heikentynyt prosessin kuluessa. Aiemmassa versiossa suunnitelmassa oli esitetty erilaisia korttelikokonaisuuksia erilaisilla tehokkuuksilla. Nyt suunnitelmassa ydin- ja vaiheittumisalueet on esitetty pääasiassa tasaleveinä Itäväylän suuntaisina vyöhykkeinä. Rakentamisen tehokkuus ei tunnu korreloivan pysäkkivarausten, nykyisen korttelirakenteen tai maastonmuotojen kanssa pl. Länsimäentien risteys. Eikö Itäväylän varrelle ole tarkoitus tehdä mitään laajempaa kokonaissuunnittelua vai jätetäänkö asia yksin pala kerrallaan tehtävien asemakaavojen varaan? 

Lopuksi

Puotila-seura vaatii, että Rantakartanontien osuus poistetaan tästä suunnitelmasta, sillä esitetyn rakentamistehokkuuden noston vaikutuksia ei ole tässä suunnitelmassa millään tavoin tutkittu riittävästi ja alue on muutoinkin irrallinen ja kaukainen osa bulevardia. Suunniteltaessa Puotilan alue tulisi suunnitella erillisenä ja riittävän laajana yhtenäisenä suunnittelukokonaisuutena, jotta sen ominaispiirteet ja vahvuudet voidaan huomioida riittävällä tarkkuudella ja pieteetillä.  

Yhteistyöterveisin 

Puotila-seuran hallitus

Omastadi-ehdotus ”Idän olohuoneet kaikille nuorille” on toteutusvaiheessa

Puotilan ala-asteen Antti Mähönen ja Vartsikan yläasteen nuoriso-ohjaaja Juulia Vauhkonen
Puotilan ala-asteen Antti Mähönen ja Vartsikan yläasteen nuoriso-ohjaaja Juulia Vauhkonen

Kauan toivottu Idän olohuoneet -hanke käynnistyi helmikuussa 2023 viidessä koulussa osana nuorisopalveluiden koulu -ja oppilaitosnuorisotyön hankekokonaisuuta. Saimme nuoriso-ohjaajan Puotilan ala-asteelle, Vartiokylän yläasteelle sekä Vesalan, Vuoniityn ja Merilahden peruskouluihin. Hankkeeseen liittyy mukaan myös Aurinkolahden ja Puistopolun peruskoulut, joissa on ollut nuoriso-ohjaaja 2021 keväästä alkaen.

Kuluvan kevään aikana nuoriso-ohjaajat ovat tutustuneet koulun oppilaisiin sekä henkilökuntaan ja ohjanneet esimerkiksi välitunti ja iltapäivätoimintaa. Voit seurata hankkeessa tehtävää työtä Instagramissa: @koulunuorisotyo_helsinki

Puotilan ja Vartiokylän alueen tarve yhteiselle olohuoneelle on tärkeä osa hankkeen toteutusta. Kevään aikana suunnittelemme olohuonetta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on avata syksyllä Puotilan ala-asteelle avoin olohuone, jonne alueen lapset, nuoret ja perheet ovat tervetulleita. Yhteistyössä on mukana harrastustoiminnan ja nuorisotyön osaajia. Puotila-seuran kautta myös alueen asukkailla on merkittävä rooli valmisteluissa ja toteutuksessa. Siitä voi kysyä lisää osoitteesta info@puotila.fi Voit seurata Puotilan Olkkarin toteutuksen vaiheita Puotila-seuran sivustolla www.puotila.fi

OmaStadi on Helsingin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia. Tällä Omastadi-kierroksella Helsinki käyttää 8,8 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ehdotusten toteuttamiseen. Idän olohuoneet -ehdotuksen budjetti on 523000 euroa.

Lisätiedot:
Projektikoordinaattori
vilma.naveri@hel.fi
040 489 4122

Projektipäällikkö:
Lauri Hiltunen
lauri.hiltunen@hel.fi
040 646 2499

Puotila-seuran lausunto 13.3.2023 Puotilanrannan asemakaavamuutokseen liittyen

KEINOTEKOINEN SAARI

Keinotekoisen saaren idea vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta: Keinotekoisen saaren rakentamisessa toivomme vedenalaisen meriluontoalueen erityistä huomioon ottamista sekä merivirtausten tarkempaa tutkimista. Onko mahdollisia vaikutuksia Vartiokylänlahdelle ja millaiset vaikutukset olisivat? Täyttömaa tulee vaatimaan todella paljon louhetta ja louhekuormaus on kallista. Kuinka tässä hoituisikaan vaiheistus, joka käytännössä tarkoittaa satoja jopa yli tuhannen meneviä kuormia. Tätä rakentamista on vaikea perustella ympäristöhäiriönäkökulmasta.

KERROSALAN TOTEUTTAMINEN PUOTILANRANTAAN

Näemme asian arkkitehtonisesti sekä luontoarvot huomioon ottaen, että porrastetusti merelle madaltuva kerrosrakentaminen olisi suotavaa Puotilanrantaan. Kerrostalojen välistä näkymäakselit merelle tulee säilyttää, kuten esim. valoisuus.

Meripellontien katuympäristöä tulisi madaltaa ja jättää näkymiä meren suuntaan. Myös olemassa olevat asuinrakennukset Meripellontien varressa tulee huomioida. Rakennusten korkeudeksi on suunnitteilla jopa 12 krs. Vuosaaren sillan tuntumassa, joka on yksiselitteisesti aivan liikaa.

Puotila-seuran ja alueen asukkaiden mielipide on se, että Puotilanrantaan rakentuisi enemmän 4 krs. taloja ja mahdollisimman vähän 8 krs. taloja. On tärkeää, että merellisyys välittyy vanhaankin Puotilaan, eikä jää yksin vain uusien asukkaiden etuoikeudeksi.

Mentäessä kohti lopullista suunnitelmaa, toivomme, että alueesta esitettävät havainnekuvat ovat realistisempia. Kaupunkimallikuvista ei saa selvää. Resoluutio ei riitä ja liian monta liian pientä kuvaa samalla sivulla.

Yleisvaikutelma alueesta on liian tiivis ja massiivinen alueen sijaintiin ja ympäristöön nähden.

Alueelle voisi tulla tiiviin kerrostalovoittoisuuden rinnalle kaupunkipientaloja, terassitaloja ja pienkerrostaloja

Korkea rakentaminen ei aidosti istu tälle alueelle: hallitsevat paikalliset elementit tässä maisematilassa ovat Vuosaarta reunustavat metsät, Marjaniemen kumpuavat pientaloalueet ja Puotilan kartanon peltojen, lehtipuumetsien ja kaislikkojen alueet, Vuosaaren vanhojen kerrostalojen lisäksi toki Vuosaaren silta.

Pysäköintitalot pitää sommitella todella hyvin maisemaan. Nykyisessä suunnitelmassa varsinkin Vanhantorpankadun laitos on maisemallisesti tärkeässä risteyksessä sekä alueen sisäänajon kohdalla. Jotta siitä tulisi mahdollisimman toimiva, niin siinäkin on oltava hyvin tarkkana. Kattomuodoksi suosittelemme satulakattoa, vaikka loivaakin sellaista, läpi koko suunnittelualueen. Se toisi alueelle huomattavasti enemmän omaa identiteettiä. Tasakattoa uudisrakentamisessa riittää.

SATAMATOIMINTA PUOTILASSA

Kelluvat asunnot eivät sovellu näihin sääolosuhteisiin. Onko näille todella kysyntää ja onko se järkevä muoto asumiselle? Sen sijaan kelluva venekerho on sinänsä hauska oivallus, mikäli sen toteuttamiselle on taloudellisia realiteetteja. Helsingissä on pulaa venepaikoista, joten venepaikkojen supistamista tulisi tehdä maltillisesti.

Veneilijöiden ja venekerhon osallistaminen on äärimmäisen tärkeää, jotta pienvenesatama säilyy elinvoimaisena.

Veneiden säilytyspaikat ovat keskiössä, nyt veneiden säilytyspaikat on siirretty meren päälle.

Puotilanrannan toivotaan säilyttävän luontoarvot monipuolisena merellisenä rantapuistona, retkikohteena ja porttina merelle, jonne toivotaan myös sujuvat kevyenliikenteen väyläyhteydet.

Ikääntyvien ihmisten määrä kasvaa ja nyt Puotilassa joka 5. asukas on yli 65-vuotias. Palveluasumisen merkitys on tärkeää ottaa huomioon Puotilanrannan suunnittelussa. Päiväkoti alueelle onkin suunnitteilla.

Lopuksi hyvänä asiana mainittakoon, että Meripellontien pohjoispuolelle ei ole suunnitteilla uusia taloja.

Itsenäisyyspäivän lipunnosto 5.12.2022

Itsenäisyyspäivän lipunnosto Puotilan kartanolla. Alla Pekka Majurin puhe.

Lipunnosto Puotilan kartanolla 6.12.2022 klo 10

Lippupuhe

Pekka Majuri

Hyvät isänmaalliset suomalaiset, arvoisat läsnäolijat,

Itsenäinen Suomi täyttää tänään 105 vuotta. Se on kunnioitettava ikä maailman itsenäisten valtioiden joukossa. Vuonna 1917 koko maailmassa oli vain noin 50 itsenäistä valtiota.

Itsenäisyys on kansakunnan tärkein ominaisuus. Lippu puolestaan on itsenäisen maan tärkein symboli, jonka käyttö on säädetty tarkasti. Meillä Suomessa jokavuotisia virallisia liputuspäiviä on vain kuusi.

Itsenäisyyspäivällä on näiden liputuspäivien joukossa aivan erityinen merkitys. Siniristilipun nostaminen salkoon tuo mieleemme ne suuret uhraukset, joita itsenäisyytemme saavuttaminen ja säilyttäminen ovat vaatineet.

Itsenäisyyspäivä sykähdyttää meitä tänään uudella, koskettavalla tavalla. Venäjän käynnistämä raaka ja raukkamainen sota Ukrainassa on avannut jopa punalipun nimeen aiemmin vannoneiden suomalaisten silmiä. Toisin kuin monet vielä vuosi sitten uskoivat, presidentti Putin on paljastunut vallanhimoiseksi ja häikäilemättömäksi diktaattoriksi, jolle mikään ei ole pyhää.

Venäjän toiminta Ukrainassa on palauttanut karmealla tavalla mieleemme myös oman itsenäisyytemme kohtalonhetket. Punaisten vallankaappaus tammikuussa 1918 ja sitä seurannut vapaussota olivat Neuvosto-Venäjän aseellisesti tukema pyrkimys kiistää maamme itsenäisyys. Talvi- ja jatkosodan voidaan

katsoa olleen Stalinin selkeä yritys vallata maamme takaisin osaksi Neuvosto-Venäjää. Sotien jälkeen maatamme yritettiin sosialisoida monin eri tavoin.

Omalla talvisodallamme ja Venäjän Ukrainaan käynnistämällä laajamittaisella hyökkäyksellä on selkeä yhteys. Joutuminen suuren itäisen naapurimaan laajentumis- ja valtapolitiikan pelinappulaksi sai Suomessa aikaan niin sanotun talvisodan hengen ja sama henki on ollut nähtävissä myös Ukrainassa. 30.11.1939 käynnistyneen talvisodan piti Stalinin suunnitelman mukaan kestää vain kolme viikkoa. Voitonparaatit Helsingissä ja Oulussa oli valmisteltu pidettäväksi jo joulukuussa, Stalinin syntymäpäivänä. Yhtä utopistisin tavoittein käynnistyi Venäjän hyökkäys Kiovaan viime helmikuussa.

Tämä yhteys on antanut meille suomalaisille aivan erityisen näkökulman ja mahdollisuuden ymmärtää Ukrainan ja sen kansan kärsimyksiä ja raskaita uhrauksia. Meidän on ollut erityisen helppoa ymmärtää, että ukraina ja ukrainalaiset tarvitsevat ja ansaitsevat nyt täyden tukemme!

On itsestään selvää, että Venäjä on pakotettava vetäytymään ehdoitta koko Ukrainasta, mukaan lukien Krimin niemimaa ja maksamaan Ukrainan jälleenrakentaminen viimeistä lanttia myöten. Diktaattorille ja hänen johtamalleen terroristiselle rosvovaltiolle ei pidä antaa tuumaakaan periksi. Diktaattorin kanssa ei pidä, eikä voi neuvotella.

Läntisen maailman luottamus Venäjän johtoon on Ukrainan sodan myötä lopullisesti mennyt. Venäjän suurvalta-asema on osoittautunut pilvilinnaksi, joka on nyt romahtanut. Uudet idänsuhteet on tulevaisuudessa rakennettava kokonaan uudelle pohjalle. Maailma tarvitsee, ja ansaitsee kokonaan uuden maailmanjärjestyksen.

Hyvät läsnäolijat,

Lähes naapurissamme tapahtuu siis kauheita asioita, mutta ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin. Paljastettuaan Ukrainassa todelliset karvansa presidentti Putin on tehnyt meille isänmaallisille suomalaisille myös suuren palveluksen.

Suomalaisten maanpuolustustahto on nyt historiallisen korkealla. Sotilaallisen maanpuolustuksen voimavaroja on päätetty lisätä merkittävästi ja vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus kiinnostaa

ennätyksellisen suurta joukkoa miehiä, naisia, nuoria.

Nato-jäsenyytemme on vielä kahden, härskiä valtapolitiikkaa pelaavan valtiojohtajan pelinappulana, mutta toteutuu varmasti lähitulevaisuudessa. Siihen on Suomen kansan yksiselitteinen tuki. Hallituksen historiallinen lakiesitys Suomen liittymisestä Natoon on eilen annettu eduskunnalle. Esityksen ajoittaminen juuri itsenäisyyspäivän aattoon on iloinen uutinen meille kaikille.

Tasavallan presidentti puolisoineen isännöi muutama päivä sitten juhlatilaisuuden sotiemme veteraaneille ja lotille presidentinlinnassa. Omassa puheenvuorossaan presidentti Niinistö korosti veteraanien ja lottien arvokasta perintöä todeten muun muassa: ”On kunnia saada kanssanne juhlistaa Suomen itsenäisyyttä. Itsenäisyyttämme, joka meillä on teidän ansiostanne. Haluan kertoa, että me muistamme, me kunnioitamme ja me kiitämme.”

Tämä oli hieno ja arvostettava ele presidentiltämme. Näihin sanoihin meidän kaikkien on helppo yhtyä.

Me muistamme, me kunnioitamme ja me kiitämme.

Sotiemme jälkeen olemme saaneet elää itsenäisenä maana rauhan oloissa jo lähes 80 vuotta. Kiitos tästä kuuluu kaikille niille rohkeille ja väsymättömille miehille ja naisille, jotka turvasivat itsenäisyytemme ja jälleenrakensivat Suomen yhdeksi maailman vauraimmista ja turvallisimmista maista.

Kauniin siniristilippumme ääressä voimme todeta, että Suomi on maa, josta me kaikki voimme olla ylpeitä. On etuoikeus saada olla itsenäinen suomalainen.

Toivotan teille kaikille hyvää itsenäisyyspäivää!

Puotilanrannan kaavoitus – Puotila-seuran lausunto 17.6.2022

Puotilanrannan asemakaavaan liittyen Puotila-seura lähetti kaupungille lausunnon 17.6.2022. (klikkaa linkkiä)

Puotila-seura on pitkin matkaa kommentoinut kaupungille hanketta, mm. liittyen Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteisiin 20.5.2020.

Synttärijuhlat Puotila-seura 60 vuotta su 22.5.2022

Puotila-seura 60 vuotta

Kaikki tervetuloa Puotila-seuran 60-vuotissynttäreille su 22.5. kello 13-16 Puotilan kartanon pihapiiriin! Täytekakkukahvit 150 ensimmäiselle. Upea Marko Haavisto -duo! Kääpiövuohet Zola ja Nala. Kattibiisejä lapsille esittävät Pinkki ja Fankki. Juhla-arpajaiset!

Synttäriohjelmaa

  • Makoisaa täytekakkua ja kahvia 150 ensimmäiselle!
  • Alkusanat Puotila-seuran puheenjohtaja Elina Lehmusvuo ja Anne Visan runo kello 13
  • Upea MARKO HAAVISTO DUO kello 13 ja 15
  • Puotila-seuran juhlaohjelmaa kello 13.45
  • Keväisiä runoja, teatteriopiskelijat
  • Hulvaton villikissaduo Pinki ja Fanki esittää KATTIBIISEJÄ lapsille kello 14.30
  • Päävoittojen arvonta kello 16


Facebook-tapahtuman linkki:

https://fb.me/e/3j1KGN8ku


Järjestää Puotila-seura

Yhteistyössä mukana Puotilan kartano, Helsingin teatterikoulu, Puotilan kesäteatteri, Good Guide Helsinki Finland

Leikkipuisto Rusthollarin perustaja, vastaava ohjaaja Terhi Rinne palkittiin Pro-Helsinki mitalilla

dav

Itä-Helsingin uutiset 4.11.2001: ”Puotilalaisten ja monien muidenkin itähelsinkiläisten lapsia ja nuoria Rusthollarin leikkipuistossa pitkään hoivannut leikkipuiston vastaava ohjaaja Terhi Rinne palkittiin Pro Helsinki-mitalilla erityisesti lasten ja nuorten hyväksi tehdystä työstä.” Kultainen Pro Helsinki mitali on Helsingin kaupunginosayhdistyksen mitali, jonka voi saada vähintään 10 vuoden pituisesta ansiokkaasta uurastuksesta kotiseutu- tai asukastyössä.

Puotilan rakastetun leikkipuisto Rusthollarin ympärivuotinen toiminta alkoi 1.6.1986. Leikkipuiston uusi leikkipuistorakennus valmistui tammikuussa 1987. Toimintaan osallistui heti paljon ihanaa ja aktiivista Puotilan väkeä. Helsingin kaupungin vastaavan ohjaajan virasta eläkkeellä oleva Terhi Rinne oli perustamassa kolmatta leikkipuistoansa Rusthollariin 1986 ja toimi siellä vastaavana ohjaajana 17 vuotta.

Terhi Rinne – kuinka pitkään olet asunut Puotilassa?

Olen asunut Puotilassa vuodesta 1982 asti – toki alue oli minulle ennestäänkin tuttu. Mieheni siskon perhe muutti vuonna 1960 Rantakartanontie kakkoseen, jossa vierailimme usein.

Olin apulaisohjaajana Vartiokylän kesäleikkikentällä jo opiskeluaikanani vuonna 1957. Silloin toimintaa kutsuttiin leikkikentäksi, ja se toimi Vartiokylän urheilukentän tuntumassa. Siellä oli pieni mökki leikkivälineiden säilytykseen ja päivät kuluivat laulu- ja piirileikkien sekä ”kymmenen tikkua laudalla” tapaisten juoksuleikkien merkeissä. Keskipäivällä kaupungin elintarvikekeskuksen valmistama keittoruoka tuotiin tonkassa ja tarjottiin lapsille heidän omiin astioihinsa. Töihin tulin kaupungista bussilla 41 joka pysähtyi urheilukentän kohdalla.

Miten alue on mielestäsi muuttunut vuosikymmenien saatossa?

Paljon. Vuonna 1957 veimme leikkikentän lapsia uimarannalle ja matka taittui hiekkatietä, jossa ohitimme pienen punaisen mökin ja aika ränsistyneen kartanon sekä viljamakasiinin. Kerrostaloja ei vielä tuolloin ollut.

Uusi Puotilan asuinalue nousi 1960 -luvulla. Sitten tuli lähikauppoja ja ostoskeskus, jossa oli ruoka- kenkä- kirja-tekstiili-kukka- ja kemikaalikauppa, sekä kampaamo, posti ja kaksi pankkia.

Olet ollut perustamassa alueen asukkaille rakasta leikkipuisto Rusthollaria

Puotilassa toimi kesäleikkipuisto Rusthollarintie 13 kohdalla pienellä kentällä vuoteen 1985 asti. Ympärivuotinen toiminta alkoi 1986 kesäkuun alussa. Leikkipuiston paikka oli erittäin hyvä sillä se sijaitsi keskellä kylää ja ei aivan minkään ajotien varrella ja paikalla oli hiekkakenttä, metsää ja puita sekä nurmikkoa. Valmiina oli myös kiinteitä ulkoleikkivälineitä ja niitä tuli lisääkin. Niistä vastuu oli rakennusviraston puisto-osastolla.

Kesäpuuhia. Tässä opitaan saunavihtojen valmistamista.

Mikä sai sinut lähtemään tähän projektiin mukaan?

Olin Helsingin kaupungin virassa melkein koko työurani ajan. Rusthollari oli kolmas leikkipuisto, jota olin perustamassa. Muita puistoja minua oli pyydetty perustamaan mutta kun kuulin, että Puotilaan tulee uusi ympärivuotinen puisto, hain ja pääsin perustamaan sitä. Silloin vastaava ohjaaja sai valita henkilökunnan ja niinpä pyysin Sirkka Koivistoa yhdeksi ohjaajaksi Rusthollariin.

Korpinkylän tekijät Sirkka ja Terhi

Sirkka oli Rusthollarissa yli 20 vuotta ennen jäämistään eläkkeelle. Hän oli puiston sielu, oli tukena lapsille ja aikuisille aina heidän asioitaan kuunnellen ja ratkoen. Leikit hän hallitsi ja sai joukot mukaan oli sitten kyse perinneleikeistä tai satutuokioista. Henkilökunta pysyi samana vuosia ja näin he olivat tuttuja ja turvallisia koko kylälle. Olin Rusthollarissa vastaavana ohjaajana 17 vuotta ennen kuin jäin eläkkeelle. Se oli antoisaa aikaa ja aina oli ilo mennä töihin. Jokainen päivä oli erilainen eikä etukäteen tiennyt mitä päivä tuo tullessaan.

Paljon olen voinut hyödyntää toiminnassa myös rakkaita harrastuksiani. Olen valmistunut nukketeatteri ohjaajaksi ja minulla on oma nukketeatteri Teet ry ollut yhdessä Terttu Luukkaisen kanssa jo yli 35 vuotta, ja niinpä teatteria/ nukketeatteria on aina ollut paljon puiston ohjelmassa. Toinen harrastukseni sopi myös hyvin monipuolistamaan puiston toimintaa. Se oli lumiveisto, jota innostuimme kolmen hengen joukkueena tekemään. Osallistuimme alueellisiin kilpailuihin ja onnistuimme pärjäämään niin, että meidät valittiin viitenä vuonna Suomen mestaruuskilpailuihin mukaan.

Leikkipuistoissa oli tilaa ja tilausta kaikenlaiselle osaamiselle. Ohjaajat haistoivat uudet tuulet ja muotivirtaukset ja toivat ne osaksi toimintaa. Tästä osoituksena mm. lumiveistely, hiihto- ja luistelukoulut, muotitanssien opettelu ja monet muut toimintaa rikastuttavat asiat.

Vasemmalla ohjaaja Sirkka Koivisto, keskellä apulaisohjaaja Pirjo Kärkkäinen ja oikealla vastaava ohjaaja Terhi Rinne vuonna 1987.

Tämän jälkeen koko leikkipuistotoiminta on ollut muutoksissa ja Rusthollarinkin toiminta muuttunut paljon.

Leikkikentät/-puistot olivat 80-luvun alkupuolelle saakka lasten päivähoitoviraston alaista toimintaa, jonka jälkeen isäntänä toimi sosiaalivirasto. Nykyään leikkipuistotoiminta on osa Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan alaista toimintaa.

Toimintaa leikkipuistossa

Ympärivuotinen toiminta alkoi Rusthollarissa 1.6.1986 ja uusi leikkipuistorakennus valmistui tammikuussa 1987. Sen päivittäinen toiminta-aika oli kello 8-17.

Toimintaan osallistui heti paljon ihanaa ja aktiivista Puotilan väkeä. Koululaisia oli ennen ja jälkeen koulupäivän. Ensimmäiset koululaiset saapuivat jo 8 aikaan aamulla koulun alkaessa klo 9 tai 10. Meillä lapset saivat leikkiä vahtaamatta kelloa ja lähetimme heidät oikeaan aikaan kouluun. Olen tänäkin päivänä tavannut täällä Puotilassa useita aikuisia, jotka muistelevat miten turvallista oli kun lapsi sai tulla puistoon, eikä hänen tarvinnut jännittää kotona yksin kouluun lähtöä eikä hänen peräänsä tarvinnut huolestuneena soitella.

Päivittäinen kävijämäärä oli noin 200-400, koululaisia kävi välipalalla noin 50-80. Perheitä oli runsaasti ja monet perheet ystävystyivät niin hyvin, että jopa lomailivat yhdessä.

Teatteria Rusthollarin pihalla

Koululaiset saivat valita halusivatko olla ulkona tai sisällä vai kiinnostiko osallistuminen ohjattuun toimintaan. Koululaisille oli tarjolla lehtisahausta, rakentelua, käsityökerhoa, roolileikkejä ja teatteria, johon osallistui myös aikuisia. Ulkona järjestettiin hiihto- ja luistelukouluja ja tietysti jalkapalloa sekä jääkiekkoa. Aamupäivisin oli ohjattuja tuokioita alle kouluikäisille, niistä joihinkin osallistuivat myös lasten vanhemmat. Perhepäivähoitajat ulkoilivat päivittäin ja pitivät myös sisätiloissa tuokioita hoitolapsilleen.

Tässä syntyy leikkipuiston sisätiloissa vuonna 1999 hattuja keskikesän ”Runonpäivän juhlaan”.

Puiston metsä oli ahkerassa käytössä. Joskus laitoimme nuotion ja kaikki saivat nauttia tunnelmasta ja paistella makkaraakin. Meillä oli ihan palolaitoksen lupa nuotion pitämiseen.

Myös retkiä tehtiin paljon esim. museoihin, uimaloihin, torille, Seurasaareen, Vartiosaareen sekä junamatkoja esim. Lahteen.

Leikkipuiston tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat esimerkiksi alueen päivähoito ja koulut, sekä Puotila-seura, jonka kanssa järjestettiin yhteistyössä talvitapahtumia, lumiveistokilpailuja ja Varjagi-tapahtuma vuonna 2000. Puotila-seura myös rahoitti viikon mittaisen Vartiokylän historiaa valottavan teatterileirin puistossa.

Naamiaisesitys

Myös seurakunnan henkilökunta kävi puistossa ja saimme puiston vieressä olevan seurakunnan tiloja käyttöömme.

Aluepoliisi poikkesi moikkaamassa viikoittain ja Lions-clubilta saatiin hankerahoitusta. Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa järjestettiin monta kirpparia. Tärkeä yhteistyökumppani oli myös Nukketeatteri Sampo, joka toimi Puotilan ostarilla. Saimme viedä heidän näyttämölleen puistossa valmistamaamme teatteria ja he antoivat muusikon juhliimme esim. Korpinkylä-tapahtumaan, jossa viikonlopun aikana vieraili yli 1000 ihmistä eduskuntaa ja kaupungin johtoa myöten.

Rusthollarissa oli oma hevonen, jonka nimeksi tuli nimiäänestyksen tuloksena Hulivili . Piiripuutarhuri Jukka Toivonen teetti sen pajallaan ja tuo hevonen oli rakastettu ja monipuolisten leikkien kohteena. Hevosen kastejuhlassa kummeina olivat Terhi Rinne ja Jukka Toivonen,

Leikkipuistoon ovat tervetulleita kaikki milloin vain eikä mitään ilmoittautumista tarvita. Kaikki ikään, sukupuoleen, taikka sosiaaliseen ryhmään katsomatta ovat tervetulleita viihtymään puistossa. Leikkipuistossa lapset saavat tavata ja tutustua monen ikäisiin ihmisiin vauvasta vaariin. Moni koululainen ihmettelee pientä vauvaa, koska lapset ovat koulussa ja päiväkodissa usein oman ikäistensä parissa ja ikäihminen ilahtuu katsoessaan lasten touhuja.

”Tasavallan Presidentin” vastaanotto

Terveisiä Helsingin päättäjille

Nykyään on enää harvoja ”vanhoja” ohjaajia työssä kaupungin leikkipuistoissa. Vaikuttaa siltä, että nykyisillä Helsingin kaupungin korkeimman tason päättäjillä ei ole laajaa visiota mitä kaikkea leikkipuistotoiminta voisi tarjota alueen kaikille asukkaille. Perinteinen leikkipuistotoiminta on avointa toimintaa palleroille, kouluikäisille, varhaisnuorisolle, perheille, ikäihmisille – ei kerhotoimintaa vain joillekin ryhmille.

Leikkipuisto on ollut yli 100 vuotta tärkeä osa kaupungin kulttuuria ja tarjonnut tuhansille ja taas tuhansille lapsille varhaistukea, monelle perheelle tärkeää ruokailua, tasokasta ohjattua toimintaa ja ollut oman alueensa tärkeä kohtaamispaikka kaikille asukkaille.

Usein on kuultu maailmalle muuttaneilta leikkipuistoa käyttäneiltä ihmisiltä, miten ainutlaatuista Helsingin ilmainen leikkipuistotoiminta on – sellaista, jota he ei ole muualla maailmassa tavanneet. Toivon, että päättäjät muistavat sitä vaalia tästedeskin.

Haastattelu ja toimitus Marika Lahti 8.5.2022
Kuvat Terhi Rinteen kotialbumi

Puotila-seuran kommentti 12.11.2021: Itäkeskuksen ja sen ympäristön suunnitteluperiaatteet

  • Pääväylien ajoneuvoliikenteen riittävän välityskyvyn ja liikekiinteistöihin suuntautuvan liikenteen sujuvuuden turvaaminen
    • Lainvoimaisessa yleiskaavassa on eritasoliittymä Itäväylän ja Kehä 1:n risteyksessä. Tosin muutkin tarkastelut ovat yleiskaavan mukaan mahdollisia, mutta risteyksen liikenteen palvelutasosta ei voi silloin oleellisesti tinkiä. 
    • Itähelsinkiläisten tavoitteena on turvata hyvät julkiset ja henkilöautoyhteydet alueellaan, palveluihinsa ja työpaikkoihinsa myös jatkossa.
    • Suunnitelmaluonnoksessa pääväylien riittävä palvelutaso on tulkittu niin, että pääväylillä ei ole esimerkiksi mitään nopeustavoitteita eikä liikennemäärien kehitysennusteita tai lisääntyvää ruuhkautumista ole kuvattu. Itäkeskuksen pääväylien liikennemäärät ovat jatkuvasti pandemian aikaa lukuun ottamatta kasvaneet voimakkaasti, joten kaavoituksella ei saa estää tai vaikeuttaa tulevaisuudessa kasvavien liikenneongelmien ratkaisemista.
  • Bulevardisoinnin sopivuus Itäkeskuksen keskuskorttelin suunnitteluun: Liikenneväylien kaventamisen seurauksena liikenne ruuhkautuisi pysyvästi laajalla alueella Itä-Helsingissä
  • Suunnitelmaluonnoksessa Itäväylää ja Kehä 1 koskevat ratkaisut estävät Itäväylän ja Kehä 1:n risteyksen vaikean liikenneongelman ratkaisemisen myös pitkällä aikavälillä. Keskuskorttelin suunnitelmaluonnoksen mukaiset ratkaisut estäisivät esimerkiksi risteysongelman ratkaisemiseksi valtion ja kaupungin yhteistyössä laatimien yleissuunnitelmavaihtoehtojen toteuttamisen. Esimerkiksi tätä ns. kaukalovaihtoehtoa on mahdollista edelleen kehittää.
  • Jos Itiksen kohdalla koko Itäväylä menisi alhaalla kaukalossa ja katseilta piilossa, asumisen voisi tuoda siihen liki ja sillat voisi toteuttaa ilman nousuja. Melusuojaus hoituisi samalla ja ajoratoja voisi ehkä kätkeä lisää jopa pienellä lipalla.
  • Voisiko Kehä I:ltä tuoda yhteyden maan alla suoraan pysäköintihalliin Itiksen kauppakeskukseen? Pysäköintiähän on siellä Stockmannin alakerrassa, mikä on aivan Kehä I:n ja Turunlinnantien risteyksen tuntumassa. Se keventäisi liikennettä melkoisesti Itäväylän ja Itäkadun välisissä risteyksissä.
  • Kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen on tarpeellista ja siihen on suunnittelussa kiinnitetty paljon huomiota
    • Suunnitelmassa on paljon kävelysiltoja Itäväylän yli, mikä on hyvä.
    • Erityisen hyvä on yhteys, joka menee päiväkodilta Meripellontien yli Itäkeskukseen.
    • Tarve olisi myös Itiksen ja Prisman välille eritasossa olevalle kevyen liikenteen yhteydelle.
  • Puotilan Metrokadun varteen on ideoitu uutta asumista kapeana nauhana
    • Väli on aika hankala rakentamiselle.
    • Voisiko aluetta miettiä sen sijaan urheilukentän toimintojen laajennusalueena? Urheilukenttä on myös verrattain suosittu ja sinne tulee pelaajia kaukaa, joten pintapysäköinnille ja lyhytaikaiselle pysäköinnille / saattoliikenteelle on hyvä varata tilaa.
    • Puotilan ala-asteelle on niin ikään hyvä varata tilaa saattoliikenteelle Itäväylän suunnasta tultaessa.
  • Vanhanlinnantien varressa pihat aukeavat kadulle päin, mutta ne ovat kannen päällä.

Tuleeko kävely-ympäristöstä yksitoikkoinen ja muurimainen?

Puotilan ostarin liikkeet lopettavat lokakuussa 2021

Havainnekuva uudesta ostarista / Arkkitehdit Sivula & Sivula

Puotilan ostarin liikkeet lopettavat lokakuussa 2021. Rakennuttaja Kojamo Oy / Lumo-kodit on hakenut rakennusluvalle hyväksyntää Helsingin kaupungilta. Kun rakennuslupa on käsitelty, rakennuttaja tiedottaneet projektin etenemisestä.

Arkkitehtitoimiston sivulla on joitakin hahmotelmia uudesta Puotilan ostarista
LINKKI Projekti 2 ( Puotila) | arkkitehditsivula.fi

Ajankohtaista