Puotilan ala-asteen Antti Mähönen ja Vartsikan yläasteen nuoriso-ohjaaja Juulia Vauhkonen
Kauan toivottu Idän olohuoneet -hanke käynnistyi helmikuussa 2023 viidessä koulussa osana nuorisopalveluiden koulu -ja oppilaitosnuorisotyön hankekokonaisuuta. Saimme nuoriso-ohjaajan Puotilan ala-asteelle, Vartiokylän yläasteelle sekä Vesalan, Vuoniityn ja Merilahden peruskouluihin. Hankkeeseen liittyy mukaan myös Aurinkolahden ja Puistopolun peruskoulut, joissa on ollut nuoriso-ohjaaja 2021 keväästä alkaen.
Kuluvan kevään aikana nuoriso-ohjaajat ovat tutustuneet koulun oppilaisiin sekä henkilökuntaan ja ohjanneet esimerkiksi välitunti ja iltapäivätoimintaa. Voit seurata hankkeessa tehtävää työtä Instagramissa: @koulunuorisotyo_helsinki
Puotilan ja Vartiokylän alueen tarve yhteiselle olohuoneelle on tärkeä osa hankkeen toteutusta. Kevään aikana suunnittelemme olohuonetta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on avata syksyllä Puotilan ala-asteelle avoin olohuone, jonne alueen lapset, nuoret ja perheet ovat tervetulleita. Yhteistyössä on mukana harrastustoiminnan ja nuorisotyön osaajia. Puotila-seuran kautta myös alueen asukkailla on merkittävä rooli valmisteluissa ja toteutuksessa. Siitä voi kysyä lisää osoitteesta info@puotila.fi Voit seurata Puotilan Olkkarin toteutuksen vaiheita Puotila-seuran sivustolla www.puotila.fi
OmaStadi on Helsingin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia. Tällä Omastadi-kierroksella Helsinki käyttää 8,8 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ehdotusten toteuttamiseen. Idän olohuoneet -ehdotuksen budjetti on 523000 euroa.
Keinotekoisen saaren idea vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta: Keinotekoisen saaren rakentamisessa toivomme vedenalaisen meriluontoalueen erityistä huomioon ottamista sekä merivirtausten tarkempaa tutkimista. Onko mahdollisia vaikutuksia Vartiokylänlahdelle ja millaiset vaikutukset olisivat? Täyttömaa tulee vaatimaan todella paljon louhetta ja louhekuormaus on kallista. Kuinka tässä hoituisikaan vaiheistus, joka käytännössä tarkoittaa satoja jopa yli tuhannen meneviä kuormia. Tätä rakentamista on vaikea perustella ympäristöhäiriönäkökulmasta.
KERROSALAN TOTEUTTAMINEN PUOTILANRANTAAN
Näemme asian arkkitehtonisesti sekä luontoarvot huomioon ottaen, että porrastetusti merelle madaltuva kerrosrakentaminen olisi suotavaa Puotilanrantaan. Kerrostalojen välistä näkymäakselit merelle tulee säilyttää, kuten esim. valoisuus.
Meripellontien katuympäristöä tulisi madaltaa ja jättää näkymiä meren suuntaan. Myös olemassa olevat asuinrakennukset Meripellontien varressa tulee huomioida. Rakennusten korkeudeksi on suunnitteilla jopa 12 krs. Vuosaaren sillan tuntumassa, joka on yksiselitteisesti aivan liikaa.
Puotila-seuran ja alueen asukkaiden mielipide on se, että Puotilanrantaan rakentuisi enemmän 4 krs. taloja ja mahdollisimman vähän 8 krs. taloja. On tärkeää, että merellisyys välittyy vanhaankin Puotilaan, eikä jää yksin vain uusien asukkaiden etuoikeudeksi.
Mentäessä kohti lopullista suunnitelmaa, toivomme, että alueesta esitettävät havainnekuvat ovat realistisempia. Kaupunkimallikuvista ei saa selvää. Resoluutio ei riitä ja liian monta liian pientä kuvaa samalla sivulla.
Yleisvaikutelma alueesta on liian tiivis ja massiivinen alueen sijaintiin ja ympäristöön nähden.
Alueelle voisi tulla tiiviin kerrostalovoittoisuuden rinnalle kaupunkipientaloja, terassitaloja ja pienkerrostaloja
Korkea rakentaminen ei aidosti istu tälle alueelle: hallitsevat paikalliset elementit tässä maisematilassa ovat Vuosaarta reunustavat metsät, Marjaniemen kumpuavat pientaloalueet ja Puotilan kartanon peltojen, lehtipuumetsien ja kaislikkojen alueet, Vuosaaren vanhojen kerrostalojen lisäksi toki Vuosaaren silta.
Pysäköintitalot pitää sommitella todella hyvin maisemaan. Nykyisessä suunnitelmassa varsinkin Vanhantorpankadun laitos on maisemallisesti tärkeässä risteyksessä sekä alueen sisäänajon kohdalla. Jotta siitä tulisi mahdollisimman toimiva, niin siinäkin on oltava hyvin tarkkana. Kattomuodoksi suosittelemme satulakattoa, vaikka loivaakin sellaista, läpi koko suunnittelualueen. Se toisi alueelle huomattavasti enemmän omaa identiteettiä. Tasakattoa uudisrakentamisessa riittää.
SATAMATOIMINTA PUOTILASSA
Kelluvat asunnot eivät sovellu näihin sääolosuhteisiin. Onko näille todella kysyntää ja onko se järkevä muoto asumiselle? Sen sijaan kelluva venekerho on sinänsä hauska oivallus, mikäli sen toteuttamiselle on taloudellisia realiteetteja. Helsingissä on pulaa venepaikoista, joten venepaikkojen supistamista tulisi tehdä maltillisesti.
Veneilijöiden ja venekerhon osallistaminen on äärimmäisen tärkeää, jotta pienvenesatama säilyy elinvoimaisena.
Veneiden säilytyspaikat ovat keskiössä, nyt veneiden säilytyspaikat on siirretty meren päälle.
Puotilanrannan toivotaan säilyttävän luontoarvot monipuolisena merellisenä rantapuistona, retkikohteena ja porttina merelle, jonne toivotaan myös sujuvat kevyenliikenteen väyläyhteydet.
Ikääntyvien ihmisten määrä kasvaa ja nyt Puotilassa joka 5. asukas on yli 65-vuotias. Palveluasumisen merkitys on tärkeää ottaa huomioon Puotilanrannan suunnittelussa. Päiväkoti alueelle onkin suunnitteilla.
Lopuksi hyvänä asiana mainittakoon, että Meripellontien pohjoispuolelle ei ole suunnitteilla uusia taloja.
Itsenäisyyspäivän lipunnosto Puotilan kartanolla. Alla Pekka Majurin puhe.
Lipunnosto Puotilan kartanolla 6.12.2022 klo 10
Lippupuhe
Pekka Majuri
Hyvät isänmaalliset suomalaiset, arvoisat läsnäolijat,
Itsenäinen Suomi täyttää tänään 105 vuotta. Se on kunnioitettava ikä maailman itsenäisten valtioiden joukossa. Vuonna 1917 koko maailmassa oli vain noin 50 itsenäistä valtiota.
Itsenäisyys on kansakunnan tärkein ominaisuus. Lippu puolestaan on itsenäisen maan tärkein symboli, jonka käyttö on säädetty tarkasti. Meillä Suomessa jokavuotisia virallisia liputuspäiviä on vain kuusi.
Itsenäisyyspäivällä on näiden liputuspäivien joukossa aivan erityinen merkitys. Siniristilipun nostaminen salkoon tuo mieleemme ne suuret uhraukset, joita itsenäisyytemme saavuttaminen ja säilyttäminen ovat vaatineet.
Itsenäisyyspäivä sykähdyttää meitä tänään uudella, koskettavalla tavalla. Venäjän käynnistämä raaka ja raukkamainen sota Ukrainassa on avannut jopa punalipun nimeen aiemmin vannoneiden suomalaisten silmiä. Toisin kuin monet vielä vuosi sitten uskoivat, presidentti Putin on paljastunut vallanhimoiseksi ja häikäilemättömäksi diktaattoriksi, jolle mikään ei ole pyhää.
Venäjän toiminta Ukrainassa on palauttanut karmealla tavalla mieleemme myös oman itsenäisyytemme kohtalonhetket. Punaisten vallankaappaus tammikuussa 1918 ja sitä seurannut vapaussota olivat Neuvosto-Venäjän aseellisesti tukema pyrkimys kiistää maamme itsenäisyys. Talvi- ja jatkosodan voidaan
katsoa olleen Stalinin selkeä yritys vallata maamme takaisin osaksi Neuvosto-Venäjää. Sotien jälkeen maatamme yritettiin sosialisoida monin eri tavoin.
Omalla talvisodallamme ja Venäjän Ukrainaan käynnistämällä laajamittaisella hyökkäyksellä on selkeä yhteys. Joutuminen suuren itäisen naapurimaan laajentumis- ja valtapolitiikan pelinappulaksi sai Suomessa aikaan niin sanotun talvisodan hengen ja sama henki on ollut nähtävissä myös Ukrainassa. 30.11.1939 käynnistyneen talvisodan piti Stalinin suunnitelman mukaan kestää vain kolme viikkoa. Voitonparaatit Helsingissä ja Oulussa oli valmisteltu pidettäväksi jo joulukuussa, Stalinin syntymäpäivänä. Yhtä utopistisin tavoittein käynnistyi Venäjän hyökkäys Kiovaan viime helmikuussa.
Tämä yhteys on antanut meille suomalaisille aivan erityisen näkökulman ja mahdollisuuden ymmärtää Ukrainan ja sen kansan kärsimyksiä ja raskaita uhrauksia. Meidän on ollut erityisen helppoa ymmärtää, että ukraina ja ukrainalaiset tarvitsevat ja ansaitsevat nyt täyden tukemme!
On itsestään selvää, että Venäjä on pakotettava vetäytymään ehdoitta koko Ukrainasta, mukaan lukien Krimin niemimaa ja maksamaan Ukrainan jälleenrakentaminen viimeistä lanttia myöten. Diktaattorille ja hänen johtamalleen terroristiselle rosvovaltiolle ei pidä antaa tuumaakaan periksi. Diktaattorin kanssa ei pidä, eikä voi neuvotella.
Läntisen maailman luottamus Venäjän johtoon on Ukrainan sodan myötä lopullisesti mennyt. Venäjän suurvalta-asema on osoittautunut pilvilinnaksi, joka on nyt romahtanut. Uudet idänsuhteet on tulevaisuudessa rakennettava kokonaan uudelle pohjalle. Maailma tarvitsee, ja ansaitsee kokonaan uuden maailmanjärjestyksen.
Hyvät läsnäolijat,
Lähes naapurissamme tapahtuu siis kauheita asioita, mutta ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin. Paljastettuaan Ukrainassa todelliset karvansa presidentti Putin on tehnyt meille isänmaallisille suomalaisille myös suuren palveluksen.
Suomalaisten maanpuolustustahto on nyt historiallisen korkealla. Sotilaallisen maanpuolustuksen voimavaroja on päätetty lisätä merkittävästi ja vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus kiinnostaa
ennätyksellisen suurta joukkoa miehiä, naisia, nuoria.
Nato-jäsenyytemme on vielä kahden, härskiä valtapolitiikkaa pelaavan valtiojohtajan pelinappulana, mutta toteutuu varmasti lähitulevaisuudessa. Siihen on Suomen kansan yksiselitteinen tuki. Hallituksen historiallinen lakiesitys Suomen liittymisestä Natoon on eilen annettu eduskunnalle. Esityksen ajoittaminen juuri itsenäisyyspäivän aattoon on iloinen uutinen meille kaikille.
Tasavallan presidentti puolisoineen isännöi muutama päivä sitten juhlatilaisuuden sotiemme veteraaneille ja lotille presidentinlinnassa. Omassa puheenvuorossaan presidentti Niinistö korosti veteraanien ja lottien arvokasta perintöä todeten muun muassa: ”On kunnia saada kanssanne juhlistaa Suomen itsenäisyyttä. Itsenäisyyttämme, joka meillä on teidän ansiostanne. Haluan kertoa, että me muistamme, me kunnioitamme ja me kiitämme.”
Tämä oli hieno ja arvostettava ele presidentiltämme. Näihin sanoihin meidän kaikkien on helppo yhtyä.
Me muistamme, me kunnioitamme ja me kiitämme.
Sotiemme jälkeen olemme saaneet elää itsenäisenä maana rauhan oloissa jo lähes 80 vuotta. Kiitos tästä kuuluu kaikille niille rohkeille ja väsymättömille miehille ja naisille, jotka turvasivat itsenäisyytemme ja jälleenrakensivat Suomen yhdeksi maailman vauraimmista ja turvallisimmista maista.
Kauniin siniristilippumme ääressä voimme todeta, että Suomi on maa, josta me kaikki voimme olla ylpeitä. On etuoikeus saada olla itsenäinen suomalainen.
Kaikki tervetuloa Puotila-seuran 60-vuotissynttäreille su 22.5. kello 13-16 Puotilan kartanon pihapiiriin! Täytekakkukahvit 150 ensimmäiselle. Upea Marko Haavisto -duo! Kääpiövuohet Zola ja Nala. Kattibiisejä lapsille esittävät Pinkki ja Fankki. Juhla-arpajaiset!
Synttäriohjelmaa
Makoisaa täytekakkua ja kahvia 150 ensimmäiselle!
Alkusanat Puotila-seuran puheenjohtaja Elina Lehmusvuo ja Anne Visan runo kello 13
Upea MARKO HAAVISTO DUO kello 13 ja 15
Puotila-seuran juhlaohjelmaa kello 13.45
Keväisiä runoja, teatteriopiskelijat
Hulvaton villikissaduo Pinki ja Fanki esittää KATTIBIISEJÄ lapsille kello 14.30
Itä-Helsingin uutiset 4.11.2001: ”Puotilalaisten ja monien muidenkin itähelsinkiläisten lapsia ja nuoria Rusthollarin leikkipuistossa pitkään hoivannut leikkipuiston vastaava ohjaaja Terhi Rinne palkittiin Pro Helsinki-mitalilla erityisesti lasten ja nuorten hyväksi tehdystä työstä.” Kultainen Pro Helsinki mitali on Helsingin kaupunginosayhdistyksen mitali, jonka voi saada vähintään 10 vuoden pituisesta ansiokkaasta uurastuksesta kotiseutu- tai asukastyössä.
Puotilan rakastetun leikkipuisto Rusthollarin ympärivuotinen toiminta alkoi 1.6.1986. Leikkipuiston uusi leikkipuistorakennus valmistui tammikuussa 1987. Toimintaan osallistui heti paljon ihanaa ja aktiivista Puotilan väkeä. Helsingin kaupungin vastaavan ohjaajan virasta eläkkeellä oleva Terhi Rinne oli perustamassa kolmatta leikkipuistoansa Rusthollariin 1986 ja toimi siellä vastaavana ohjaajana 17 vuotta.
Terhi Rinne – kuinka pitkään olet asunut Puotilassa?
Olen asunut Puotilassa vuodesta 1982 asti – toki alue oli minulle ennestäänkin tuttu. Mieheni siskon perhe muutti vuonna 1960 Rantakartanontie kakkoseen, jossa vierailimme usein.
Olin apulaisohjaajana Vartiokylän kesäleikkikentällä jo opiskeluaikanani vuonna 1957. Silloin toimintaa kutsuttiin leikkikentäksi, ja se toimi Vartiokylän urheilukentän tuntumassa. Siellä oli pieni mökki leikkivälineiden säilytykseen ja päivät kuluivat laulu- ja piirileikkien sekä ”kymmenen tikkua laudalla” tapaisten juoksuleikkien merkeissä. Keskipäivällä kaupungin elintarvikekeskuksen valmistama keittoruoka tuotiin tonkassa ja tarjottiin lapsille heidän omiin astioihinsa. Töihin tulin kaupungista bussilla 41 joka pysähtyi urheilukentän kohdalla.
Miten alue on mielestäsi muuttunut vuosikymmenien saatossa?
Paljon. Vuonna 1957 veimme leikkikentän lapsia uimarannalle ja matka taittui hiekkatietä, jossa ohitimme pienen punaisen mökin ja aika ränsistyneen kartanon sekä viljamakasiinin. Kerrostaloja ei vielä tuolloin ollut.
Uusi Puotilan asuinalue nousi 1960 -luvulla. Sitten tuli lähikauppoja ja ostoskeskus, jossa oli ruoka- kenkä- kirja-tekstiili-kukka- ja kemikaalikauppa, sekä kampaamo, posti ja kaksi pankkia.
Olet ollut perustamassa alueen asukkaille rakasta leikkipuisto Rusthollaria
Puotilassa toimi kesäleikkipuisto Rusthollarintie 13 kohdalla pienellä kentällä vuoteen 1985 asti. Ympärivuotinen toiminta alkoi 1986 kesäkuun alussa. Leikkipuiston paikka oli erittäin hyvä sillä se sijaitsi keskellä kylää ja ei aivan minkään ajotien varrella ja paikalla oli hiekkakenttä, metsää ja puita sekä nurmikkoa. Valmiina oli myös kiinteitä ulkoleikkivälineitä ja niitä tuli lisääkin. Niistä vastuu oli rakennusviraston puisto-osastolla.
Kesäpuuhia. Tässä opitaan saunavihtojen valmistamista.
Mikä sai sinut lähtemään tähän projektiin mukaan?
Olin Helsingin kaupungin virassa melkein koko työurani ajan. Rusthollari oli kolmas leikkipuisto, jota olin perustamassa. Muita puistoja minua oli pyydetty perustamaan mutta kun kuulin, että Puotilaan tulee uusi ympärivuotinen puisto, hain ja pääsin perustamaan sitä. Silloin vastaava ohjaaja sai valita henkilökunnan ja niinpä pyysin Sirkka Koivistoa yhdeksi ohjaajaksi Rusthollariin.
Korpinkylän tekijät Sirkka ja Terhi
Sirkka oli Rusthollarissa yli 20 vuotta ennen jäämistään eläkkeelle. Hän oli puiston sielu, oli tukena lapsille ja aikuisille aina heidän asioitaan kuunnellen ja ratkoen. Leikit hän hallitsi ja sai joukot mukaan oli sitten kyse perinneleikeistä tai satutuokioista. Henkilökunta pysyi samana vuosia ja näin he olivat tuttuja ja turvallisia koko kylälle. Olin Rusthollarissa vastaavana ohjaajana 17 vuotta ennen kuin jäin eläkkeelle. Se oli antoisaa aikaa ja aina oli ilo mennä töihin. Jokainen päivä oli erilainen eikä etukäteen tiennyt mitä päivä tuo tullessaan.
Paljon olen voinut hyödyntää toiminnassa myös rakkaita harrastuksiani. Olen valmistunut nukketeatteri ohjaajaksi ja minulla on oma nukketeatteri Teet ry ollut yhdessä Terttu Luukkaisen kanssa jo yli 35 vuotta, ja niinpä teatteria/ nukketeatteria on aina ollut paljon puiston ohjelmassa. Toinen harrastukseni sopi myös hyvin monipuolistamaan puiston toimintaa. Se oli lumiveisto, jota innostuimme kolmen hengen joukkueena tekemään. Osallistuimme alueellisiin kilpailuihin ja onnistuimme pärjäämään niin, että meidät valittiin viitenä vuonna Suomen mestaruuskilpailuihin mukaan.
Leikkipuistoissa oli tilaa ja tilausta kaikenlaiselle osaamiselle. Ohjaajat haistoivat uudet tuulet ja muotivirtaukset ja toivat ne osaksi toimintaa. Tästä osoituksena mm. lumiveistely, hiihto- ja luistelukoulut, muotitanssien opettelu ja monet muut toimintaa rikastuttavat asiat.
Vasemmalla ohjaaja Sirkka Koivisto, keskellä apulaisohjaaja Pirjo Kärkkäinen ja oikealla vastaava ohjaaja Terhi Rinne vuonna 1987.
Tämän jälkeen koko leikkipuistotoiminta on ollut muutoksissa ja Rusthollarinkin toiminta muuttunut paljon.
Leikkikentät/-puistot olivat 80-luvun alkupuolelle saakka lasten päivähoitoviraston alaista toimintaa, jonka jälkeen isäntänä toimi sosiaalivirasto. Nykyään leikkipuistotoiminta on osa Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan alaista toimintaa.
Toimintaa leikkipuistossa
Ympärivuotinen toiminta alkoi Rusthollarissa 1.6.1986 ja uusi leikkipuistorakennus valmistui tammikuussa 1987. Sen päivittäinen toiminta-aika oli kello 8-17.
Toimintaan osallistui heti paljon ihanaa ja aktiivista Puotilan väkeä. Koululaisia oli ennen ja jälkeen koulupäivän. Ensimmäiset koululaiset saapuivat jo 8 aikaan aamulla koulun alkaessa klo 9 tai 10. Meillä lapset saivat leikkiä vahtaamatta kelloa ja lähetimme heidät oikeaan aikaan kouluun. Olen tänäkin päivänä tavannut täällä Puotilassa useita aikuisia, jotka muistelevat miten turvallista oli kun lapsi sai tulla puistoon, eikä hänen tarvinnut jännittää kotona yksin kouluun lähtöä eikä hänen peräänsä tarvinnut huolestuneena soitella.
Päivittäinen kävijämäärä oli noin 200-400, koululaisia kävi välipalalla noin 50-80. Perheitä oli runsaasti ja monet perheet ystävystyivät niin hyvin, että jopa lomailivat yhdessä.
Teatteria Rusthollarin pihalla
Koululaiset saivat valita halusivatko olla ulkona tai sisällä vai kiinnostiko osallistuminen ohjattuun toimintaan. Koululaisille oli tarjolla lehtisahausta, rakentelua, käsityökerhoa, roolileikkejä ja teatteria, johon osallistui myös aikuisia. Ulkona järjestettiin hiihto- ja luistelukouluja ja tietysti jalkapalloa sekä jääkiekkoa. Aamupäivisin oli ohjattuja tuokioita alle kouluikäisille, niistä joihinkin osallistuivat myös lasten vanhemmat. Perhepäivähoitajat ulkoilivat päivittäin ja pitivät myös sisätiloissa tuokioita hoitolapsilleen.
Tässä syntyy leikkipuiston sisätiloissa vuonna 1999 hattuja keskikesän ”Runonpäivän juhlaan”.
Puiston metsä oli ahkerassa käytössä. Joskus laitoimme nuotion ja kaikki saivat nauttia tunnelmasta ja paistella makkaraakin. Meillä oli ihan palolaitoksen lupa nuotion pitämiseen.
Myös retkiä tehtiin paljon esim. museoihin, uimaloihin, torille, Seurasaareen, Vartiosaareen sekä junamatkoja esim. Lahteen.
Leikkipuiston tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat esimerkiksi alueen päivähoito ja koulut, sekä Puotila-seura, jonka kanssa järjestettiin yhteistyössä talvitapahtumia, lumiveistokilpailuja ja Varjagi-tapahtuma vuonna 2000. Puotila-seura myös rahoitti viikon mittaisen Vartiokylän historiaa valottavan teatterileirin puistossa.
Naamiaisesitys
Myös seurakunnan henkilökunta kävi puistossa ja saimme puiston vieressä olevan seurakunnan tiloja käyttöömme.
Aluepoliisi poikkesi moikkaamassa viikoittain ja Lions-clubilta saatiin hankerahoitusta. Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa järjestettiin monta kirpparia. Tärkeä yhteistyökumppani oli myös Nukketeatteri Sampo, joka toimi Puotilan ostarilla. Saimme viedä heidän näyttämölleen puistossa valmistamaamme teatteria ja he antoivat muusikon juhliimme esim. Korpinkylä-tapahtumaan, jossa viikonlopun aikana vieraili yli 1000 ihmistä eduskuntaa ja kaupungin johtoa myöten.
Rusthollarissa oli oma hevonen, jonka nimeksi tuli nimiäänestyksen tuloksena Hulivili . Piiripuutarhuri Jukka Toivonen teetti sen pajallaan ja tuo hevonen oli rakastettu ja monipuolisten leikkien kohteena. Hevosen kastejuhlassa kummeina olivat Terhi Rinne ja Jukka Toivonen,
Leikkipuistoon ovat tervetulleita kaikki milloin vain eikä mitään ilmoittautumista tarvita. Kaikki ikään, sukupuoleen, taikka sosiaaliseen ryhmään katsomatta ovat tervetulleita viihtymään puistossa. Leikkipuistossa lapset saavat tavata ja tutustua monen ikäisiin ihmisiin vauvasta vaariin. Moni koululainen ihmettelee pientä vauvaa, koska lapset ovat koulussa ja päiväkodissa usein oman ikäistensä parissa ja ikäihminen ilahtuu katsoessaan lasten touhuja.
”Tasavallan Presidentin” vastaanotto
Terveisiä Helsingin päättäjille
Nykyään on enää harvoja ”vanhoja” ohjaajia työssä kaupungin leikkipuistoissa. Vaikuttaa siltä, että nykyisillä Helsingin kaupungin korkeimman tason päättäjillä ei ole laajaa visiota mitä kaikkea leikkipuistotoiminta voisi tarjota alueen kaikille asukkaille. Perinteinen leikkipuistotoiminta on avointa toimintaa palleroille, kouluikäisille, varhaisnuorisolle, perheille, ikäihmisille – ei kerhotoimintaa vain joillekin ryhmille.
Leikkipuisto on ollut yli 100 vuotta tärkeä osa kaupungin kulttuuria ja tarjonnut tuhansille ja taas tuhansille lapsille varhaistukea, monelle perheelle tärkeää ruokailua, tasokasta ohjattua toimintaa ja ollut oman alueensa tärkeä kohtaamispaikka kaikille asukkaille.
Usein on kuultu maailmalle muuttaneilta leikkipuistoa käyttäneiltä ihmisiltä, miten ainutlaatuista Helsingin ilmainen leikkipuistotoiminta on – sellaista, jota he ei ole muualla maailmassa tavanneet. Toivon, että päättäjät muistavat sitä vaalia tästedeskin.
Haastattelu ja toimitus Marika Lahti 8.5.2022 Kuvat Terhi Rinteen kotialbumi
Pääväylien ajoneuvoliikenteen riittävän välityskyvyn ja liikekiinteistöihin suuntautuvan liikenteen sujuvuuden turvaaminen
Lainvoimaisessa yleiskaavassa on eritasoliittymä Itäväylän ja Kehä 1:n risteyksessä. Tosin muutkin tarkastelut ovat yleiskaavan mukaan mahdollisia, mutta risteyksen liikenteen palvelutasosta ei voi silloin oleellisesti tinkiä.
Itähelsinkiläisten tavoitteena on turvata hyvät julkiset ja henkilöautoyhteydet alueellaan, palveluihinsa ja työpaikkoihinsa myös jatkossa.
Suunnitelmaluonnoksessa pääväylien riittävä palvelutaso on tulkittu niin, että pääväylillä ei ole esimerkiksi mitään nopeustavoitteita eikä liikennemäärien kehitysennusteita tai lisääntyvää ruuhkautumista ole kuvattu. Itäkeskuksen pääväylien liikennemäärät ovat jatkuvasti pandemian aikaa lukuun ottamatta kasvaneet voimakkaasti, joten kaavoituksella ei saa estää tai vaikeuttaa tulevaisuudessa kasvavien liikenneongelmien ratkaisemista.
Bulevardisoinnin sopivuus Itäkeskuksen keskuskorttelin suunnitteluun: Liikenneväylien kaventamisen seurauksena liikenne ruuhkautuisi pysyvästi laajalla alueella Itä-Helsingissä
Suunnitelmaluonnoksessa Itäväylää ja Kehä 1 koskevat ratkaisut estävät Itäväylän ja Kehä 1:n risteyksen vaikean liikenneongelman ratkaisemisen myös pitkällä aikavälillä. Keskuskorttelin suunnitelmaluonnoksen mukaiset ratkaisut estäisivät esimerkiksi risteysongelman ratkaisemiseksi valtion ja kaupungin yhteistyössä laatimien yleissuunnitelmavaihtoehtojen toteuttamisen. Esimerkiksi tätä ns. kaukalovaihtoehtoa on mahdollista edelleen kehittää.
Jos Itiksen kohdalla koko Itäväylä menisi alhaalla kaukalossa ja katseilta piilossa, asumisen voisi tuoda siihen liki ja sillat voisi toteuttaa ilman nousuja. Melusuojaus hoituisi samalla ja ajoratoja voisi ehkä kätkeä lisää jopa pienellä lipalla.
Voisiko Kehä I:ltä tuoda yhteyden maan alla suoraan pysäköintihalliin Itiksen kauppakeskukseen? Pysäköintiähän on siellä Stockmannin alakerrassa, mikä on aivan Kehä I:n ja Turunlinnantien risteyksen tuntumassa. Se keventäisi liikennettä melkoisesti Itäväylän ja Itäkadun välisissä risteyksissä.
Kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen on tarpeellista ja siihen on suunnittelussa kiinnitetty paljon huomiota
Suunnitelmassa on paljon kävelysiltoja Itäväylän yli, mikä on hyvä.
Erityisen hyvä on yhteys, joka menee päiväkodilta Meripellontien yli Itäkeskukseen.
Tarve olisi myös Itiksen ja Prisman välille eritasossa olevalle kevyen liikenteen yhteydelle.
Puotilan Metrokadun varteen on ideoitu uutta asumista kapeana nauhana
Väli on aika hankala rakentamiselle.
Voisiko aluetta miettiä sen sijaan urheilukentän toimintojen laajennusalueena? Urheilukenttä on myös verrattain suosittu ja sinne tulee pelaajia kaukaa, joten pintapysäköinnille ja lyhytaikaiselle pysäköinnille / saattoliikenteelle on hyvä varata tilaa.
Puotilan ala-asteelle on niin ikään hyvä varata tilaa saattoliikenteelle Itäväylän suunnasta tultaessa.
Vanhanlinnantien varressa pihat aukeavat kadulle päin, mutta ne ovat kannen päällä.
Tuleeko kävely-ympäristöstä yksitoikkoinen ja muurimainen?
Havainnekuva uudesta ostarista / Arkkitehdit Sivula & Sivula
Puotilan ostarin liikkeet lopettavat lokakuussa 2021. Rakennuttaja Kojamo Oy / Lumo-kodit on hakenut rakennusluvalle hyväksyntää Helsingin kaupungilta. Kun rakennuslupa on käsitelty, rakennuttaja tiedottaneet projektin etenemisestä.
Helsingin kaupunki järjestää kaupunkiympäristöasioihin keskittyvän Uutta Itä- ja Kaakkois-Helsinkiä -tilaisuuden verkossa 26. toukokuuta 2021 kello 17 alkaen. Tilaisuudessa Helsingin kaupungin työntekijät kertovat lyhyiden esitysten avulla Itä— ja Kaakkois-Helsingin tulevaisuuden suunnitelmista. Saat tietoa siitä, mitä kaupunki suunnittelee ja mitä uutta se aikoo rakentaa.
Tilaisuuden aiheita ovat asuminen, liikenne, puistot ja viheralueet. Illan aikana käydään läpi Mellunkylän, Vartiokylän, Vuosaaren ja Kaakkois-Helsingin ajankohtaisia asioita.
Tilaisuudessa voit kommentoida ja esittää kysymyksiä chatin kautta silloin, kun kyseistä aluetta illassa esitellään. Kysymyksiin on vastaamassa iso joukko kaupunkiympäristön asiantuntijoita. Pyrimme vastaamaan mahdollisimman moniin kysymyksiin. Voit olla mukana koko illan tai valita ohjelmasta sinua kiinnostavat osat. Voit olla mukana koko illan tai osan iltaa. Osallistua voi halutessaan myös vain kuunnellen.
Helsingin kaupunki haluaa uudistaa Stoan ja Puhoksen aluetta ja tehdä siitä paremman. Siksi kaupunki kysyy alueen asukkailta, asiakkailta ja yrittäjiltä, mitä uudistamisessa on tärkeää ottaa huomioon. Lue lisätietoja ja kerro mielipiteesi 11.–29. tammikuuta 2021 osoitteessa kerrokantasi.hel.fi.
Stoan ja Puhoksen alueen suunnittelu on vasta alussa
Kaupunki on nyt tehnyt suunnitteluperiaatteet. Stoan ja Puhoksen alueen suunnittelun tärkeimmät tavoitteet ovat:
Julkisista ympäristöistä tehdään sellaisia, että kaikki viihtyvät niissä. Julkisia ympäristöjä ovat esimerkiksi kävelyreitit, torit ja aukiot.
Puhoksen ostoskeskuksen vanhin ja arvokkain osa korjataan. Puhoksen vanhin osa on viuhkan muotoinen, ja sitä kutsutaan A-osaksi.
Tulevaisuudessa Kulttuurikeskus Stoasta voidaan rakentaa isompi. Isompi rakennus voi tulla nykyiselle Stoan parkkipaikalle. Parkkipaikalle voi tulla myös uusi aukio tai puisto.
Alueelta puretaan vanhoja rakennuksia ja niiden tilalle rakennetaan uusia. Rakennuksia voidaan rakentaa myös nykyisten parkkipaikkojen, nurmikkojen ja pensaikkojen tilalle.
Kerro mielipiteesi verkossa
Kerro mielipiteesi Stoan ja Puhoksen alueen suunnitelmista verkossa osoitteessa: kerrokantasi.hel.fi. Kysely on auki 29. tammikuuta asti. Kyselyssä on myös lisätietoja ja kuvia suunnittelusta. Kyselyyn voit vastata suomeksi tai englanniksi.
Suunnitteluperiaatteet valmistuvat kevään 2021 aikana. Tämän jälkeen suunnitteluperiaatteet täytyy hyväksyä ja menevät päätöksentekoon. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy suunnitteluperiaatteet.
Hyväksymisen jälkeen kaupunki jatkaa suunnittelua ja tekee asemakaavan. Asemakaavassa lukee muun muassa missä paikassa rakennukset voivat olla ja kuinka monta kerrosta niissä saa olla. Lisäksi asemakaavassa lukee missä puistot ja aukiot ovat. Asemakaavan tekemisessä kestää noin kaksi vuotta. Kaupunki arvioi, että Stoan ja Puhoksen alueen rakentaminen voi alkaa vuonna 2024.
Suunnittelun tausta
Suunnittelun taustalla on kansainvälinen ideakilpailu, joka järjestettiin vuonna 2020. Kilpailun nimi oli ”Itä-Helsingin keskusta”. Kilpailun tarkoituksena oli saada uusia ehdotuksia siitä, miltä Itäkeskus näyttää tulevaisuudessa. Kilpailussa toiseksi sijoittui ehdotus ITIS SITI, jonka ideoita on nyt käytetty Stoan ja Puhoksen alueen uusissa suunnitelmissa.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
