Kesän 1984 viettoa ystävien kanssa Rantakartanontie 2:ssa

Kesäinen Juhannusjuhla

Puotila on ollut Vuokko Strandvikin perheen kotikylä jo vuosikymmeniä.

”Rantakartanontielle muutimme 1979. Saimme hyviä ystäviä, sillä pihapiirissä oli paljon lapsiperheitä. Saarikosken Railista ja Markusta tuli meidän parhaimmat ystävämme. Taidanpa vielä mainita, että Raili ja minä olemme päivälleen saman ikäisiä, minä olen kylläkin pari tuntia vanhempi, joten vähän ajan kuluttua juomme synttärikahvit joko meidän tai heidän pihallansa. Kuluneiden vuosien aikana olemme viettäneet monia hyviä hetkiä pihapiirissä.”

Pihagrillin historia on yksi niistä monista hauskoista tapahtumista.

Oli vuosi 1984 ja näytti siltä, että koko Strandvikin perheen ystäväpiiri viettää juhannusta kotona. Siispä juhannusta varten alettiin suunnitella ruokalistaa ja todettiin, että suomalaiseen juhannukseen kuuluvat grillimakkara ja grillipihvit lisineen. Mutta – mitenkäs se toteutuu kun ei ole grilliä?

”Päätimme rakentaa grillin, siis tuumasta toimeen. Lupa taloyhtiön hallitukselta, ja kysely muutamalta asukkaalta auttaa. Ystävällinen muurari lupautui myös auttamaan ja toi vielä tarvikkeet meille. Yksi asukkaista oli ammatiltaan hitsari ja niin saimme heidän avullaan grillin valmiiksi, niin unohtamatta kahta ahkeraa apupoikaa, Markkua ja Uffea.”

Yksi asukkaista toi vielä puita. Ja kun juhannus sitten koitti, oli aika vihkiä grilli käyttöön. Kaikki sujui hienosti.

Grillaajat joutuivat melko pian toteamaan, että pihapiirissä oli myös heitä, jotka eivät pitäneet siitä, että grilli kuumenee ja asukkaat syövät ulkona.

Siinä sitten grillauksen ja syömisen lomassa huomattiin yhtäkkiä poliisiauton ajavan pihalle ja kahden poliisin astuvan autosta ja – mitä vielä – hehän kävelivät suoraan grillaajien luokse.

Kyselivät onko luvat kunnossa – söivät grillipihvit ja tuumasivat, että “on hyvä aloittaa työvuoro täydellä vatsalla”. Ja niinhän sitten kesän grillaukset jatkuivat ja kuinkas ollakaan, toisillekin pihoille rakennettiin grillit.

Kesällä nähtiin myös syntyvän rakkaustarinoita, kuten kesäisin on tapana. Osa päätyi hyviksi ystävyyssuhteiksi, jotka ovat säilyneet näihin päiviin asti. ”Saarikosken Antin ja meidän Vivecan välille syntyi yksi näistä Heistä ei tullut avioparia, jota me äidit toivoimme, mutta syvä ystävyys heidän välillään säilyi ja säilyy vieläkin, ainakin tähän päivään asti. Toivottavasti edelleen.”

”Nyt katselemme kaiholla pihalle. Näemme sukupolvien vaihtuvan – lapsiperheet ulkoilevat ja uusi grilli palvelee heitä. Hyvä näin.”

Rakas Kotikylä

”Puotila on ollut meille rakas kotikylä jo 42 vuotta. Asukkaat vaihtuvat, Raili ja Markkukin muuttivat, mutta eivät jättäneet Puotilaa. Meilläkin on pian aika muuttaa asuntoon, jossa voimme liikkua esteettömästi sillä vanhuus koputtaa jo ovelle.”

”Toistaiseksi elämme vielä tässä ja nyt. Toivottavasti nykyiset asukkaat viihtyvät täällä. Tämä on hyvä paikka asua. Täällä sijaitsee Kartano, Kirkko, Uimaranta ja hienot ulkoilualueet sekä Juorumäki, jossa Mustarastas nytkin laulaa.”

Vuokko Strandvikin tekstistä toimittanut Marika Lahti (20.6.2021) Kuvat: Raili ja Markku Saarikoski