HSY:n Sortti-keräysautot saapuvat jälleen noutamaan kodin vaaralliset jätteet, metalliromun ja sähkölaitteet huhti-toukokuussa 2023! Kierros alkaa ma 3.4. ja kestää aina 30.5. saakka. Katso tarkemmat keräysautojen pysähdysajankohdat ja -paikat oheisen Helsingin pysähdyspaikkalistauksen kautta.  Autot vastaanottavat jätteitä jokaisella pysäkillä 30–40 minuutin ajan.

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden Sortti-keräysautot kiertävät jälleen kevään aikana Helsingissä keräämässä kodin vaarallista jätettä, metalliromua sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Keräysautot nimettiin uudelleen alkuvuonna HSY:n alueellisten kierrätyspalvelujen uudistuksen yhteydessä.

Sortti-keräysautoilla otetaan vastaan vain seuraavia:
• Kodin vaaralliset jätteet, kuten maalit, lakat ja laastit, syövyttävät kemikaalit, moottoriöljy ja bensiini, liuottimet ja syövyttävät kemikaalit, lannoitteet sekä akut. Arkisista tuotteista jätteinä vaarallisia ovat esimerkiksi hius- ja kynsilakka sekä hajuvesi.
• Sähkö- ja elektroniikkalaitteet, kuten pesukoneet, televisiot, kahvinkeittimet, puhelimet ja tietokoneet.
• Kodin metalliromut, kuten paistinpannut, pyykkitelineet, rikkinäiset polkupyörät ja muut suuremmat metallijätteet, joita ei voi lajitella kiinteistön tai Rinki-ekopisteiden pienmetalliastioihin.

Lajitteluapua saa HSY:n jäteoppaasta sekä keräysautojen pysäkeillä mukana olevilta ympäristöneuvojilta. Keräysautoille tuodut metallijätteet ja sähkölaitteet kierrätetään uusien tuotteiden raaka-aineiksi. Vaaralliset jätteet voivat väärin käsiteltyinä aiheuttaa haittaa tai olla vaaraksi ihmisille, eläimille ja ympäristölle. Niitä ei saa koskaan laittaa sekajätteen joukkoon eikä päästää luontoon tai laskea viemäriin.

Kodin vaaralliset jätteet, sähkölaitteet ja metalliromu kerätään kukin omaan keräysautoonsa. Jotta keräystilanteet pysyisivät sujuvina, jätteet on hyvä lajitella erikseen jo kotona. Suuremmat jätemäärät täytyy viedä suoraan Sortti-asemille, jotka niin ikään ottavat maksutta vastaan samoja jätteitä. Omalla autolla saapuessa on suotavaa pysäköidä loitommalle, jotta kaikki keräysautot mahtuvat pysähdyspaikalle. Tavarat pitää luovuttaa paikan päällä eikä jättää niitä sinne etukäteen.

Myös Kierrätyskeskuksen keräysauto liikkuu maalis-toukokuussa

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus järjestää oman erillisen Hyvä kiertää -keräyskierroksensa Helsingissä maaliskuun lopulta toukokuun puoliväliin. Sen keräyspaikoille asukkaat voivat tuoda siistiä, ehjää ja puhdasta uudelleenkäyttöön soveltuvaa kodin pientavaraa, tekstiileitä sekä kaiken kuntoista pienelektroniikkaa ja polkupyöriä.

Lisätiedot:
HSY:n Sortti-keräysautokierros:
Toimintovastaava Maarit Kiviranta, 040 833 3254, maarit.kiviranta[at]hsy.fi
Kierrätyskeskuksen erillinen Hyvä kiertää -keräysautokierros:  
Kuljetusten palvelupäällikkö Satu Mäkinen, 0400 348 699, satu.makinen[at]kierratyskeskus.fi

Kaupunki pyytää helsinkiläisiä vastaamaan karttapohjaiseen kyselyyn kaupungin katujen talvikunnossapidon onnistumisesta 2022-2023. Vastaa kyselyyn viimeistään 20.3. Kyselyssä on jalkakäytävien, pyöräväylien ja ajoratojen sekä aurattavien ulkoilu- ja puistoreittien talvikunnossapitoon liittyviä kysymyksiä ja vastamiseen menee n. 5–10 minuuttia. Lyhytosoite:
Saatuja vastauksia käytetään kunnossapidon kehittämiseen. Jos sinulla on yksityiskohtaista palautetta, joka vaatii välittömiä toimenpiteitä, lähetä viesti kaupungin palautekanavaan: hel.fi/palaute.

Helsingin talvikunnossapidon periaatteista

Helsingin kadut puhdistetaan ennalta määriteltyjen hoitoluokkien mukaisesti. Työt on priorisoitu niin, että ensiksi hoidetaan pääväylät, joukkoliikennekadut sekä tärkeimmät jalankulku- ja pyöräilyreitit. Asuntokatujen vuoro tulee niiden jälkeen. Kaupunki vastaa talvihoidosta ajoradoilla, pyöräväylillä ja esikaupunkialueiden jalkakäytävillä. Kantakaupungissa jalkakäytävien hoito on kiinteistönomistajien vastuulla.
Kaupungin kunnossapidettäviä autoliikenteen katuja ja teitä on noin 1 200 kilometriä. Pyörä- ja kävelyteitä on noin 2 500 kilometriä. Tehostetun talvihoidon reitistö laajeni talvelle 2022–2023 ja kattaa nyt noin 95 kilometriä pyöräilyn ja kävelyn reittejä. Lue lisää täältä.

Yhteyshenkilöt

Kyselyyn liittyvät asiat: Sari Yli-Säntti / laatuvastaava, yleiset alueet, kaupunkiympäristön toimiala (p. (09) 3102 3764 tai sari.yli-santti[at]hel.fi
Katujen talvikunnossapitoon liittyvät asiat: Tarja Myller / tiimipäällikkö, katukunnossapitoyksikkö, kaupunkiympäristön toimiala (p. (09) 3103 8538 tai tarja.myller[at]hel.fi

Suomen Kotiseutuliiton Vuoden kaupunginosa -kilpailussa 2023 etsitään jälleen maamme parasta urbaania kaupunginosaa. Onko juuri sinun kaupunginosasi hyvän arjen tyyssija? Löytyykö sieltä juurevaa meininkiä, ainutlaatuisia perinteitä, kaupunkikulttuuria ja aktiivisia asukkaita? Nyt saa kertoa, kehua ja vuodattaa paikkakiintymystään sydänjuuria myöten! Vuoden kaupunginosassa ihmiset, yhdistykset ja muut toimijat ovat yhdessä aktiivisia, ja alueella on hyvä asua. Toiminta on monipuolista, kestävää ja kaikille avointa. Ehdotusaika päättyy 31.3. Klikkaa tästä ehdotuslomakkeeseen.

Kuka tahansa voi ehdottaa palkittavaa kaupunginosaa – omia kulmia, lomakohdetta, naapurikaupunginosaa tai henkistä kotia, kunhan alue on urbaani kaupunginosa. Tutustu kriteereihin alta. Helsinkiläinen kaupunginosa on saanut huomionosoituksen viimeksi v. 2020 – olisiko tänä vuonna jälleen helsinkiläisen kaupunginosan vuoro saada tunnustus?! Voittaja julkistetaan Flooran päivänä 13.5.

Kisan pääkriteeri on tänä vuonna elävä kulttuuriperintö. Se on aineetonta kulttuuriperintöä ja perinteitä, jotka ovat läsnä ihmisten arjessa ja juhlassa: tietoja ja taitoja, tapoja ja perinteitä, jotka yhteisöt tunnistavat osaksi omaa kulttuuriperintöään. Miten omassa kaupunginosassasi vaalitaan ja välitetään elävää perintöä eteenpäin? Miten elävä perintö näkyy alueen kotikulmilla ja yhteisöissä? Onko vanhaa perinnettä ja tietotaitoa säilynyt? Kyteekö pinnan alla upeita uusia perinteitä, joita halutaan nostaa esiin?

Haussa on kaupunginosa, jossa on toimintaa erilaisille ihmisille, mahdollisuus osallistua alueen kehittämiseen, turvallista elää ja mahdollisuuksia yrittää. Avoin kansalaistoiminta – erityisesti kaupunkilaisten, yhdistysten, yritysten ja kaupungin yhteistyö – lisäävät kaupunginosan viihtyisyyttä ja hyvinvointia.

Palkinnolla Kotiseutuliitto korostaa paikallistoimijoiden aktiivisuuden merkitystä kotikaupunginosan viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden rakentamisessa sekä elävän perinnön vaalimisessa ja välittämisessä. Eri alojen asiantuntijoista koostuva raati eli Kotiseutuliiton kaupunkityön jaosto seuloo ehdotuksista kärkiehdokkaat ja tekee esityksen voittajasta Kotiseutuliiton hallitukselle, joka nimeää voittajan.

Vuodesta 2001 järjestetyssä kilpailussa on palkittu kaupunginosia eri puolilta Suomea, muun muassa Raumalta, Oulusta, Espoosta, Helsingistä, Porista, Vantaalta, Tampereelta, Turusta, Vaasasta, Lahdesta ja Kajaanista.

Aineettomasta kulttuuriperinnöstä voi lukea lisää: www.aineetonkulttuuriperinto.fi ja hyviä esimerkkejä löytyy wikiluettelosta: wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi

Aiemmat Vuoden kaupunginosa -palkitut:

2022 Vanha Rauma
2021 1. kaupunginosa, Turku
2020 Lauttasaari, Helsinki
2019 Tuira, Oulu
2018 Kauklahti, Espoo
2017 Vuosaari, Helsinki
2016 Reposaari, Pori
2015 Hakunila, Vantaa
2014 Pispala, Tampere
2013 Kakskerta, Turku
2012 Asevelikylä, Vaasa
2011 Häntälä, Somero
2010 Roihuvuori, Helsinki
2009 Tapanila, Helsinki
2008 Anttilanmäki, Lahti
2007 Nakertaja-Hetteenmäki, Kajaani
2006 Kontula, Helsinki
2005 Hupisaaret, Oulu
2004 Kypärämäki-Köhniö, Jyväskylä
2003 Kommila, Varkaus
2002 Käpylä, Helsinki
2001 Port Arthur, Turku

Kaupungin avustustoimintaa uudistetaan. Kaupungin avustustoiminnalle tulee yhdenmukaisemmat käytännöt muun muassa hakuun, hakijoiden neuvontaan, viestintään, avustusten käytön valvontaan ja raportointiin. Tällä kyselyllä kerätään palautetta ja tietoa kaupungin avustustoiminnan kehittämistarpeista. Kyselyn tuloksia hyödynnetään avustustoiminnan kehittämisessä. Kerrokantasi -kysely on auki 31.10. saakka.

Tässä kyselyssä ei kerätä palautetta kaupungin sähköisen hakujärjestelmän kehittämiseen liittyen, koska sitä sekä avustusten viestintäsivustoja ollaan parhaillaan uudistamassa. Uuteen sähköiseen hakujärjestelmään siirrytään vuoden 2023 aikana.

Helsingin kaupunki valmistelee parhaillaan järjestöyhteistyön ja kaupungin avustustoiminnan kaupunkiyhteistä mallia osana sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta Helsingissä. Uuden järjestöyhteistyön mallin tavoitteena on tiivistää järjestöyhteistyötä luomalla jatkuvan ja säännöllisen yhteistyön ja sen kehittämisen rakenne vuorovaikutukseen kaupungin ja järjestöjen välillä. Kaupunki avustaa erilaisia helsinkiläisiä järjestöjä, yhteisöjä ja asukasryhmiä vuosittain yhteensä noin 70 miljoonalla eurolla.

Lisätietoja kaupungin myöntämistä avustuksista ja niiden hakemisesta.

Helsinki kysyy juuri nyt kaupunkilaisilta kaupungin metsien luonnonhoidon linjauksista kerrokantasi -kyselyssä. Kysely on auki su 6.11. saakka. Miten Helsingin metsien monimuotoisuutta voisi ylläpitää ja lisätä? Millä tavalla voidaan huolehtia siitä, että metsässä on turvallista ulkoilla? Entä miten varmistaa kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen metsäisillä alueilla? Kyselyssä pyydetään näkemyksiä mm. luonnon monimuotoisuudesta ja metsien kestävyydestä sekä niiden virkistyskäytöstä. (Linjaus ei koske Helsingin luonnonsuojelualueita, joille tehdään omat hoito- ja käyttösuunnitelmat.)

Kysely liittyy Helsingin luonnonhoidon periaatteiden uudistamiseen. Ensimmäisenä työn alla on metsien hoito, johon kaupunkilaisilta toivotaan nyt näkemyksiä. Valmistuttuaan uudet linjaukset ohjaavat kaupungin luonnonhoidon suunnittelua ja toteutusta. Päivitystyö tehdään kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2022 työ käsittää metsäiset alueet. Toisessa vaiheessa vuonna 2023 uudistetaan linjauksia avoimien alueiden, kuten niittyjen ja peltojen, osalta.

Uusissa linjauksissa metsien hoidon punaiseksi langaksi on nostettu metsien monimuotoisuuden edistäminen. Metsien hoidossa painotetaan metsien luontaista vanhenemista aina kun se on mahdollista. Vanhoja puita halutaan säilyttää ja metsään jätetään lahopuita ja tiheikköjä. Haitallisia vieraslajeja torjutaan ja metsissä suositaan monilajista puustoa.

Tavoitteena on mahdollistaa kaupunkilaisten luontokokemukset ja metsien virkistyskäyttö. Näkymiä kiinnostaviin yksityiskohtiin kuten maastonmuotoihin avataan, kuitenkin niin että metsän tuntu säilyy. Linjausten uudistuksessa huolehditaan siitä, että metsien virkistyskäyttö on turvallista. Kaupunki on velvollinen huolehtimaan ulkoilureittien, liikenneväylien varsien sekä tonttien reunojen turvallisuudesta. Näissä kohdissa vaaraa aiheuttavat puut, taimikot ja pensaat poistetaan.

Tavoitteena on lisäksi vahvistaa metsien kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen ja kaupungin kasvun asettamille haasteille. Kun rakentaminen lisääntyy, kohdistuu metsiin yhä suurempaa virkistyskäyttöä sekä kaupunkimaisen ympäristön painetta. Uusissa linjauksissa varaudutaan myös ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ilmiöihin, kuten myrskyihin, metsäpaloihin ja kuivuuteen.

Helsingin metsät ovat olleet hoidon piirissä yli 100 vuoden ajan ja niitä on suunnitelmallisesti hoidettu 1950-luvulta lähtien ulkoilumetsinä luontoarvot huomioiden. Helsingin metsistä ei korjata puuta taloudellisen tuoton vuoksi, eikä niitä hoideta talousmetsinä.

Luonnonhoidon aikaisempi linjaus on vuodelta 2011 ja se päivitetään tämän syksyn aikana vastaamaan paremmin kaupungin nykyistä strategiaa. Strategian yksi keskeisimmistä tavoitteista on lisätä suunnitelmallista monimuotoisuutta metsäisillä alueilla sekä mahdollistaa metsien luontainen vanheneminen.

Metsäalueita koskeva osa luonnonhoidon linjauksista viedään loppuvuodesta kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn. Linjaus ei määrittele konkreettisia työtapoja tai menetelmiä linjausten toteuttamiseksi. Työtavat ja menetelmät kuuluvat luonnonhoidon työohjeisiin, jotka päivitetään heti linjaustyön jälkeen.

Yhteyshenkilö: Katriina Arrakoski, yksikön päällikkö/ kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu
Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
p. 09 310 64382, katriina.arrakoski[at]hel.fi