Koti Blogi

Tutkimuskysely kaupungin viheralueiden virkistyskäytöstä – vastaa 23.11. mennessä!

0

Vastaa ”Kaupungin viheralueiden virkistyskäyttö” -karttakyselyyn 23.11. mennessä!

Kyselyn kautta saatavaa tietoa hyödynnetään terveyttä ja hyvinvointia edistävän kaupunkisuunnittelun kehittämisessä. Kysely on avoin kaikille ja siihen vastaaminen vie aikaa noin 15 – 20 minuuttia. Kysely liittyy tutkimukseen, jolla kartoitetaan Helsingin (ja Oulun) asukkaiden käsityksiä merkityksellisistä viheralueista ulkoilun, luonnossa liikkumisen ja oleskelun sekä luontoarvojen kannalta. Mielipiteesi on tärkeä, vaikka et ulkoilisi tai liikkuisi luonnossa säännöllisesti.

Kysely on osa Vastustuskykyinen kaupunki – Kaupunkisuunnittelu pandemioiden ennaltaehkäisyn välineenä (RECIPE) hanketta. Kysely toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston, Oulun diakonissalaitoksen (ODL), Luonnonvarakeskuksen (LUKE), Oulun kaupungin ja Helsingin kaupungin kanssa. Lisätietoja hankkeesta: www.recipestn.

Vaikuta sote-lähipalveluverkkoon vastaamalla kyselyyn 15.11. mennessä!

0

Kaupunki kysyy juuri nyt sähköisessä kyselyssä, ”Miten haluaisit asioida Helsingin sote-paveluissa?” Pitäisikö sote-palveluja olla pienissä palvelupisteissä ympäri kaupunkia vai muutamassa laajan palveluvalikoiman toimipisteessä? Nyt on tilaisuus antaa mielipide tärkeästä kaupunginosien lähipaveluihin liittyvästä aiheesta – osallistu ja vaikuta!! Klikkaa kyselyuutiseen linkistä ja siirry itse kyselyyn uutissivun alaosan linkistä. Kysely on auki 15.11.2022 saakka.

Kyselyssä voit ottaa kantaa yhteen tai useampaan palveluun. Vastausten perusteella kaupunki saa kokonaiskuvan siitä, mitä eri-ikäiset asukkaat eri puolilla Helsinkiä toivovat sosiaali- ja terveyspalveluilta. Kysely toistetaan jatkossa vuosittain.

Anna palautetta Helsingin kaupungin avustustoiminnan kehittämiseksi 31.10. mennessä!

0
Kuvalähde: Flickr (cc)
Kuvalähde: Flickr (cc)

Kaupungin avustustoimintaa uudistetaan. Kaupungin avustustoiminnalle tulee yhdenmukaisemmat käytännöt muun muassa hakuun, hakijoiden neuvontaan, viestintään, avustusten käytön valvontaan ja raportointiin. Tällä kyselyllä kerätään palautetta ja tietoa kaupungin avustustoiminnan kehittämistarpeista. Kyselyn tuloksia hyödynnetään avustustoiminnan kehittämisessä. Kerrokantasi -kysely on auki 31.10. saakka.

Tässä kyselyssä ei kerätä palautetta kaupungin sähköisen hakujärjestelmän kehittämiseen liittyen, koska sitä sekä avustusten viestintäsivustoja ollaan parhaillaan uudistamassa. Uuteen sähköiseen hakujärjestelmään siirrytään vuoden 2023 aikana.

Helsingin kaupunki valmistelee parhaillaan järjestöyhteistyön ja kaupungin avustustoiminnan kaupunkiyhteistä mallia osana sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta Helsingissä. Uuden järjestöyhteistyön mallin tavoitteena on tiivistää järjestöyhteistyötä luomalla jatkuvan ja säännöllisen yhteistyön ja sen kehittämisen rakenne vuorovaikutukseen kaupungin ja järjestöjen välillä. Kaupunki avustaa erilaisia helsinkiläisiä järjestöjä, yhteisöjä ja asukasryhmiä vuosittain yhteensä noin 70 miljoonalla eurolla.

Lisätietoja kaupungin myöntämistä avustuksista ja niiden hakemisesta.

Vastaa kerrokantasi -kyselyyn Helsingin metsien hoidosta su 6.11. mennessä!

0
Uusissa linjauksissa painotetaan metsien luontaista vanhenemista ja luonnon monimuotoisuutta. Kuva: Aino Karilas/Sitowise oy
Uusissa linjauksissa painotetaan metsien luontaista vanhenemista ja luonnon monimuotoisuutta. Kuva: Aino Karilas/Sitowise oy

Helsinki kysyy juuri nyt kaupunkilaisilta kaupungin metsien luonnonhoidon linjauksista kerrokantasi -kyselyssä. Kysely on auki su 6.11. saakka. Miten Helsingin metsien monimuotoisuutta voisi ylläpitää ja lisätä? Millä tavalla voidaan huolehtia siitä, että metsässä on turvallista ulkoilla? Entä miten varmistaa kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen metsäisillä alueilla? Kyselyssä pyydetään näkemyksiä mm. luonnon monimuotoisuudesta ja metsien kestävyydestä sekä niiden virkistyskäytöstä. (Linjaus ei koske Helsingin luonnonsuojelualueita, joille tehdään omat hoito- ja käyttösuunnitelmat.)

Kysely liittyy Helsingin luonnonhoidon periaatteiden uudistamiseen. Ensimmäisenä työn alla on metsien hoito, johon kaupunkilaisilta toivotaan nyt näkemyksiä. Valmistuttuaan uudet linjaukset ohjaavat kaupungin luonnonhoidon suunnittelua ja toteutusta. Päivitystyö tehdään kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2022 työ käsittää metsäiset alueet. Toisessa vaiheessa vuonna 2023 uudistetaan linjauksia avoimien alueiden, kuten niittyjen ja peltojen, osalta.

Uusissa linjauksissa metsien hoidon punaiseksi langaksi on nostettu metsien monimuotoisuuden edistäminen. Metsien hoidossa painotetaan metsien luontaista vanhenemista aina kun se on mahdollista. Vanhoja puita halutaan säilyttää ja metsään jätetään lahopuita ja tiheikköjä. Haitallisia vieraslajeja torjutaan ja metsissä suositaan monilajista puustoa.

Tavoitteena on mahdollistaa kaupunkilaisten luontokokemukset ja metsien virkistyskäyttö. Näkymiä kiinnostaviin yksityiskohtiin kuten maastonmuotoihin avataan, kuitenkin niin että metsän tuntu säilyy. Linjausten uudistuksessa huolehditaan siitä, että metsien virkistyskäyttö on turvallista. Kaupunki on velvollinen huolehtimaan ulkoilureittien, liikenneväylien varsien sekä tonttien reunojen turvallisuudesta. Näissä kohdissa vaaraa aiheuttavat puut, taimikot ja pensaat poistetaan.

Tavoitteena on lisäksi vahvistaa metsien kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen ja kaupungin kasvun asettamille haasteille. Kun rakentaminen lisääntyy, kohdistuu metsiin yhä suurempaa virkistyskäyttöä sekä kaupunkimaisen ympäristön painetta. Uusissa linjauksissa varaudutaan myös ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ilmiöihin, kuten myrskyihin, metsäpaloihin ja kuivuuteen.

Helsingin metsät ovat olleet hoidon piirissä yli 100 vuoden ajan ja niitä on suunnitelmallisesti hoidettu 1950-luvulta lähtien ulkoilumetsinä luontoarvot huomioiden. Helsingin metsistä ei korjata puuta taloudellisen tuoton vuoksi, eikä niitä hoideta talousmetsinä.

Luonnonhoidon aikaisempi linjaus on vuodelta 2011 ja se päivitetään tämän syksyn aikana vastaamaan paremmin kaupungin nykyistä strategiaa. Strategian yksi keskeisimmistä tavoitteista on lisätä suunnitelmallista monimuotoisuutta metsäisillä alueilla sekä mahdollistaa metsien luontainen vanheneminen.

Metsäalueita koskeva osa luonnonhoidon linjauksista viedään loppuvuodesta kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn. Linjaus ei määrittele konkreettisia työtapoja tai menetelmiä linjausten toteuttamiseksi. Työtavat ja menetelmät kuuluvat luonnonhoidon työohjeisiin, jotka päivitetään heti linjaustyön jälkeen.

Yhteyshenkilö: Katriina Arrakoski, yksikön päällikkö/ kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu
Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
p. 09 310 64382, katriina.arrakoski[at]hel.fi

Ehdota parannuksia Helsingin kävely-ympäristöihin 19.10. mennessä!

0

Kasarmikatu kesällä 2022. Kuva: Veikko Somerpuro

Minne haluaisit Helsingin seuraavan kesäkadun? Tiedätkö kaupungista paikan, missä kävely-ympäristön viihtyisyyttä tulisi lisätä pysyvästi? Kaupungin kyselyssä voit kertoa parhaat ideasi karttakäyttöliittymän avulla sekä esittää toiveita kohteen kehittämisen tavasta. Karttakysely on auki ke 19.10.2022 asti. Kyselyyn voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Klikkaa kyselyyn oheisen linkin kautta.

”Kyselyyn vastaajilta toivotaan nyt luovuutta parannettavien katujen löytämiseksi. Keskuskadun ja Iso Roobertinkadun kaltaiset kävelykadut ovat jo tuttu näky ydinkeskustassa. Viihtyisämmän kävely-ympäristön kokeiluideoita ja pysyviä parannuksia voi ehdottaa ympäri Helsinkiä”, kertoo liikenneinsinööri Henna Hovi Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.

Kävely-ympäristöjen kokeilulla tarkoitetaan kausiluontoista, kuten kesäkadut tai lyhyempiaikaista tilannetta, jossa kadulle tai aukiolle tuodaan katuvihreää, kalusteita tai muita viihtyisyyttä parantavia asioita. Pysyvillä kävely-ympäristön parannuksilla tarkoitetaan puolestaan kadulle tai aukiolle tuotavaa katuvihreää, kalusteita tai muita viihtyisyyttä parantavia asioita, jotka suunnitellaan ympärivuotisiksi ja pysyviksi. Pysyvät parannukset voivat sisältää myös katutilan uudelleen jakamista eri toimintojen kesken, esimerkiksi jalkakäytäviä leventämällä. Pysyviä ratkaisuja ja kokeiluja suunniteltaessa varmistetaan aina kadun huolto- ja lastausliikenteen toimivuus.

Kävely-ympäristön kokeiluilla ja pysyvillä ratkaisuilla pyritään luomaan kaupunkilaisille viihtyisämpiä kävelyn, pyöräilyn ja oleskelun tiloja. Lisäksi kaupungilla on suunnittelussa keskustan maankäytön kehityskuva sekä ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelma, joiden ratkaisuja voidaan edistää kokeilujen keinoin.

Lisätietoja tarjoavat Helsingin kaupunkiympäristön toimialan Henna Hovi, liikenneinsinööri (p. 040 663 7864 / henna.hovi[at]hel.fi) ja Sirje Lappalainen, projektisuunnittelija (040 656 8935, sirje.lappalainen[at]hel.fi)

Kaupunki kysyy luonnossa liikkujien palveluista – vastaa 12.10.-22 mennessä!

0
Lammassaareen johtavat pitkospuut Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueella. (Kuvaaja: Marli Masalin)
Lammassaareen johtavat pitkospuut Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueella. (Kuvaaja: Marli Masalin)

Lammassaareen johtavat pitkospuut Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueella. (Kuva: Marli Masalin)

Kaupunkilaiset pääsevät kertomaan Helsingin luontopalveluihin liittyvistä tottumuksistaan ja toiveistaan vastaamalla verkkokyselyyn, joka on avoinna ke 12.10. asti. Kyselyssä kysytään muun muassa millaisia luontopalveluita kaupunkilaiset käyttävät, miten tyytyväisiä niihin ollaan, millaisia palveluita pitäisi lisätä ja mihin ne tulisi sijoittaa. Kyselyyn vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan viisi kappaletta Lumoava Helsinki – 200 luontoelämystä -kirjaa! Sidosryhmiä on kutsuttu keskustelemaan luontopalvelujen tavoitteista lokakuussa järjestettävään työpajaan.

Luontopalvelulinjauksen laatiminen on osa luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaa 2021–2028 (LUMO). Linjauksen on tarkoitus valmistua keväällä 2023.

Myös Helsingin metsänhoidon linjaukset uudistuvat!

Vuoden 2022 aikana päivitetään myös Helsingin kaupunkimetsien hoitoa ohjaavat linjaukset. Näiden linjausten tärkeimpinä tavoitteina on lisätä suunnitelmallista monimuotoisuutta metsäisillä alueilla sekä mahdollistaa metsien luontainen vanheneminen. Linjauksessa varaudutaan myös ilmastonmuutokseen ja siihen, miten kaupungin kasvu vaikuttaa metsien kestokykyyn. Metsänhoidon linjaukset päivitetään vastaamaan paremmin kaupungin nykyistä strategiaa ja kytkeytyvät niin ikään LUMO-ohjelman tavoitteisiin. Kaupunkilaisille tarkoitettu kysely metsienhoidosta avautuu lokakuun alkupuolella.

Vastaa kyselyyn kesän 2022 katu- ja puistokunnossapidon onnistumisesta 19.9. mennessä

0
Kuvassa Töölönlahden rantareittiä kesällä 2022
Kuvassa Töölönlahden rantareittiä kesällä 2022

Anna palautetta Helsingin kaupungille puistojen ja katujen kesäkunnossapidon onnistumisesta v. 2022! Helsinki kerää tietoa em. aiheesta karttapohjaisella kyselyllä, joka on avoinna ma 29.8. – ma 19.9.2022. Vastaaminen vie noin 5–15 minuuttia. Linkki kyselyyn löytyy alla olevan uutisen sisältä.

Kyselyssä voi vastata jalkakäytävien, pyöräteiden, ajoratojen sekä puistojen kunnossapitoon liittyviin kysymyksiin. Lisäksi voi antaa palautetta muun muassa istutusten ja nurmikoiden hoitoon, roska-astioiden käytettävyyteen ja sijantiin sekä puistojen varusteiden kuntoon liittyen. Saatuja vastauksia käytetään kunnossapidon kehittämiseen.
https://www.sttinfo.fi/tiedote/kaupunki-keraa-kyselylla-mielipiteita-katujen-ja-puistojen-kunnosta-kesalla?publisherId=60577852&releaseId=69949241&lang=fi

Vaarallisen jätteen ylimääräinen keräyskierros syys-lokakuussa 2022

0
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY toteuttaa Helsingissä 21.9.–10.10.2022 ylimääräisen vaarallisen jätteen keräyskierroksen. Keräys on suunnattu erityisesti alueille, joilla ei ole pysyvää vaarallisen jätteen keräyspistettä. Palvelu on tarkoitettu kotitalousasiakkaille ja järjestetään nyt ensimmäistä kertaa erillisenä. Keräysautojen pysähdyspaikat ja aikataulut Helsingissä löytyvät oheisesta pdf-listauksesta.

Keräysauto kiertää Helsingissä 21.9.–10.10. ja pysähdyspaikkoja on 32. Asukkaat voivat maksutta tuoda keräykseen vaarallisia jätteitään kuten maalia, jäteöljyä, vanhentunutta bensiiniä, siivouskemikaaleja, loisteputkia ja energiansäästölamppuja, käyttämättä jääneitä aerosolipurkkeja ja -pulloja sekä kynsilakkaa. Ympäristölle ja terveydelle vaarallisia jätteitä ei missään tapauksessa saa kaataa viemäriin, laittaa roskikseen tai etenkään heittää luontoon. HUOM! Nyt järjestettävässä syksyn keräyksessä EI oteta vastaan sähkö- ja metalliromua kuten keväisin järjestettävässä keräysautokierroksessa.

Keräyksellä halutaan helpottaa vaarallisten jätteiden toimittamista keräykseen, jotta ne päätyvät asianmukaiseen käsittelyyn. Keväällä 2022 järjestetylle keräysautokierrokselle tuotiin ennätyksellisen vähän vaarallista jätettä. Jos sitä on vielä jäänyt kotinurkkiin, nyt on hyvä tilaisuus päästä siitä eroon.

Keräyskierroksen pysähdyspaikat ja aikataulut löytyvät myös HSY:n verkkosivuilta hsy.fi/vjkerayskierros. Syksyinen vaarallisen jätteen keräyskierros on nyt kokeilu, jossa HSY selvittää keräyksen toimivuutta ja asukkaiden kokemuksia siitä. Keräyskokeilun tulosten perusteella arvioidaan palvelun jatkamista tulevaisuudessa.
Vaarallisen jätteen keräysauton tunnistaa sen kylkiin maalatuista kuvituksista. Niiden tavoitteena on tehdä tunnetuksi kodeissa käytettäviä arkisia tuotteita, jotka ovat jätteenä vaarallisia ja jotka pitää toimittaa erillisiin vaarallisen jätteen keräyspisteisiin. Kuvitukset ovat Samuli Siiralan käsialaa.
Vaarallisen jätteen keräysauton tunnistaa sen kylkiin maalatuista kuvituksista. Niiden tavoitteena on tehdä tunnetuksi kodeissa käytettäviä arkisia tuotteita, jotka ovat jätteenä vaarallisia ja jotka pitää toimittaa erillisiin vaarallisen jätteen keräyspisteisiin. Kuvitukset ovat Samuli Siiralan käsialaa.

Ky­se­ly­tut­ki­mus asui­na­luei­den ke­hi­tyk­ses­tä – vastaa 31.7. 2022 mennessä

0
Kuva: Helka ry, kotikaupunkipolkukavelyllä Vuosaaressa
Kuva: Helka ry, kotikaupunkipolkukavelyllä Vuosaaressa

Min­kä­lais­ta elä­mä on asui­na­lu­eel­la­si? Osal­lis­tu tut­ki­muk­seen! Vastaa Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijoiden kyselytutkimukseen asuinalueesi kehityksestä 31.7.2022 mennessä ja osallistu 50 euron arvoisen lahjakortin arvontaan, joita arvotaan 10 kpl! Kyselyyn vastaaminen kestää noin 20 minuuttia.

– Mikä tekee asuinalueestasi viihtyisän? Missä olisi parannettavaa?
– Oletko tyytyväinen asuinalueeltasi löytyviin palveluihin?
– Mitkä asiat ja paikat ovat asuinalueellasi tärkeitä?

Näihin kysymyksiin voit vastata Re:Urbia -tutkimushankkeen tutkimuskyselyssä. Kyselyllä halutaan kuulla asukkaiden näkemys erityyppisten naapurustojen asukkaiden viihtyvyydestä, muuttohalukkuudesta ja sosiaalisesta elämästä erityyppisissä naapurustoissa. Tutkimuksen tulokset auttavat kaupunkeja asuinalueiden kehittämisessä.

Voit vastata kyselyyn osoitteessa https://secure.ks-konsultointi.fi/naapurustosi/

Vaarallisen jätteen keräysautot kiertävät jälleen 4.4 – 6.6.!

0
HSY:n keräysautot vastaanottavat maksutta asukkailta metalliromua, kodin vaarallisia jätteitä ja sähkölaitteita runsaan kahden kuukauden pituisella kierroksellaan. Kuva: HSY/Suvi-Tuuli Kankaanpää
HSY:n keräysautot vastaanottavat maksutta asukkailta metalliromua, kodin vaarallisia jätteitä ja sähkölaitteita runsaan kahden kuukauden pituisella kierroksellaan. Kuva: HSY/Suvi-Tuuli Kankaanpää

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) keräysautot saapuvat jälleen noutamaan maksutta kodin vaaralliset jätteet, metalliromun ja sähkölaitteet asuinalueilta. Kierros alkaa ma 4.4. ja kestää n. 9 viikkoa (6.6. saakka). Perinteinen kierros on jouduttu perumaan kahtena edellisenä keväänä poikkeusajan vuoksi, mutta onnistuttiin toteuttamaan syksyllä 2020. Tarkat keräyspaikat ja -ajat löytyvät oheisen linkin kautta. Kannattaa merkitä jo oman asuinalueen keräysajankohta kalenteriin!

Pysähdyspaikkoja on lähes 300. Keräysautot ottavat vastaan vain  kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkalaitteita, metalliromua sekä vaarallista jätettä. Näitä ovat mm. maalit, lakat ja laastit, syövyttävät kemikaalit, akut, moottoriöljy, liuottimet  ja bensiini, hius- ja kynsilakat sekä hajuvedet.

Lajitteluapua saa myös HSY:n jäteoppaasta tai  ympäristöneuvojalta paikan  päällä. Keräysautoille tuodut metallijätteet ja sähkölaitteet kierrätetään uusien tuotteiden raaka-aineiksi. Vaarallinen jäte tehdään käsittelyssä vaarattomaksi, mutta myös osa siitä voidaan kierrättää.

Kodin vaaralliset jätteet, sähkölaitteet ja metalliromu kerätään kukin omaan keräysautoonsa. Jotta keräystilanteet pysyvät sujuvina, jätteet on hyvä lajitella valmiiksi jo kotona. Suuremmat jätemäärät tulee viedä suoraan Sortti-asemille, jotka niin ikään ottavat maksutta vastaan samoja jätteitä.

Palvelu on ensisijaisesti suunnattu autottomille asukkaille, joten keräysautoilla ei oteta vastaan huomattavan suuria, kuten peräkärryllä tuotuja, jätekuormia. Omalla autolla saapuessa on suotavaa pysäköidä loitommalle, sillä pysähdyspaikalle saapuu kerralla 5–6 kuorma-autoa. Tavaroita ei saa jättää paikalle etukäteen!

Keräysautopalvelun  tavoitteena on helpottaa kierrättämistä tuomalla keräyspiste lähemmäksi koteja. Vuoden 2020 syksyllä keräysautoja hyödynsi yli  12 300  asukasta, jotka toivat kierrätettäväksi noin  200 000  kiloa jätettä. Autot ottavat jätteitä vastaan kullakin pysähdyspaikalla 30–40 minuutin ajan, joten kaikki halukkaat ehtivät asioida rauhassa turvavälit huomioiden.

Lisätietoja HSY:n keräysautokierroksesta:
Käyttöpäällikkö Marjut Mäntynen, p. 0400 609 493, marjut.mantynen[ät]hsy.fi