Kaupunkipuiston suunnittelun kuulumisia
Kansallisen kaupunkipuiston perustamisen valmistelu on edennyt vuosina 2025–2026. Tavoitteena on viedä hakemus kaupungin poliittiseen käsittelyyn tämän vuoden lopussa tai alkuvuodesta 2027.
Vuoden 2025 asukaskyselyssä koottiin tietoa erityisesti kansallisen kaupunkipuiston vaalittavista arvoista ja kehittämisajatuksista. Myös perustamisen valmistelutyö on keskittynyt alueen nykyisten ja tulevien arvojen tunnistamiseen, eli siihen millaisilla perusteilla kansallisen kaupunkipuiston statusta haetaan, mutta myös siihen, mitä alueen arvojen vaalimisesta ja kehittämisestä kirjataan kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelmaan.
Syksyn 2026 vuorovaikutus keskittyy hoito- ja käyttösuunnitelman luonnoksen laatimiseen
Hoito- ja käyttösuunnitelman sisältöön keskittyvä keskustelu- ja kommentointivaihe on syksyllä 2026. Järjestämme kaikille avoimen esittely- ja keskustelutilaisuuden keskiviikkona 30.9.2026 klo 17–19.30 keskustakirjasto Oodissa.
Tilaisuudesta tiedotetaan tarkemmin elo-syyskuussa, jolloin myös ennakkoilmoittautuminen avataan. Syyskuussa avataan myös avoin verkkokysely, jolla täydennetään kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman aineistoa.
Vuoden 2025 kyselyn keskeiset tulokset
Edellinen vuorovaikutusvaihe liittyi hakemuksen valmisteluun. Verkkokysely oli avoinna 27.11.–21.12.2025.
Karttakyselyn tavoitteena oli kerätä helsinkiläisten mielipiteitä kansallisen kaupunkipuiston vaalittavista ja kehitettävistä teemoista sekä merkittävistä ja vähemmän merkittävistä alueista. Kysely tuotti konkreettisia ehdotuksia ja arvokkaita näkökulmia kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen ja hoito- ja käyttösuunnitelman valmisteluun.
Kyselyn suosituin teema oli luontoalueiden ja ekologisten yhteyksien vaaliminen ja kehittäminen. Teemassa vastauksia saatiin koko alueen laajuudelta, ja vastaajat korostivat alueen tärkeyttä jatkuvana kokonaisuutena.
Runsaasti vastauksia saatiin myös kysymykseen kansallisen kaupunkipuiston kannalta erityisen merkittävistä alueista. Vastausten perusteluissa toistuivat luontoarvoihin, kulttuuriympäristöihin ja virkistysarvoihin liittyvät teemat.
Virkistyksen kannalta merkittävimpinä palvelukohteina tunnistettiin Eläintarhan ja Pirkkolan liikunta-alueet, Paloheinä sekä Maunulan maja ja Haltialan tila. Kulttuuriympäristöjen, näkymien ja maisema-alueiden osalta korostuivat etenkin keskusta-alueen historialliset puistokokonaisuudet rakennuksineen, kallioalueet sekä Haltialan perinnemaisemat.
Kansallisen kaupunkipuiston alustavan rajauksen ulkopuolisista kohteista eniten merkintöjä saivat Tuomarinkylän kartano, palstaviljelyalueet, rajauksen lähimmät puistoalueet Hämeenlinnanväylän varrella sekä Vantaanjokivarsi Haltialasta Vanhankaupunginkoskelle.
Erityistä huolta sekä kyselyssä että sosiaalisessa mediassa herätti kansallisen kaupunkipuiston rajaaminen paikoin Keskuspuiston nykyistä rajaa pienemmäksi. Puiston kannalta erityisen tärkeitä alueita merkittiin kyselyssä rajauksen ulkopuolelle erityisesti Hämeenlinnanväylän varrella. Kyselyn vastaajat tuovat esiin huolensa siitä, että rakentaminen uhkaa alueiden luontoarvoja ja viihtyvyyttä.
Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen ei määrittele Keskuspuiston rajoja, eikä kansallisen kaupunkipuiston perustamisen yhteydessä tehdä maankäytöllisiä päätöksiä. Kansallisen kaupunkipuiston rajaamisen periaatteena on ollut jättää ulkopuolelle alueet, joille on yleiskaavassa osoitettu rakentamisen mahdollistava maankäyttövaraus ja joiden osalta lainvoimainen asemakaavatilanne on vanhempi kuin voimassa oleva yleiskaava (2016).
Hämeenlinnanväylän varren kumottujen yleiskaavaruutujen osalta alueen yleiskaavatasoinen suunnittelu ei ole tällä hetkellä ajankohtaista. Alueen tilannetta tullaan tarvittaessa tarkastelemaan kokonaisuutena.
Kansallisen kaupunkipuiston asukaskysely 2025 – Vuorovaikutusraportti (pdf)
Helsingin kansallisen kaupunkipuiston verkkosivut
Teksti & kuva: Helsingin kaupunki