Varhainen historia
Vuosaari nousi hiljalleen merestä jääkauden päättyessä. Ensimmäisenä vedenpinnan yläpuolelle ilmestyivät noin 7 000 vuotta sitten pirunpeltona tunnettu muinaisranta Meri-Rastilassa sekä Vanttikallio.
Keskiajan lopulla Vuosaaressa oli jo kymmenen maatilaa, joilla viljeltiin maata, kalastettiin sekä hoidettiin lampaita ja lehmiä. Vuoden 1778 isojaossa kantatiloja oli viisi: Nordsjö, Porslax, Rastböle, Skata ja Nybondas.
Kesäasutus levisi Vuosaaren hienoille merenrannoille Degerön kanavan valmistumisen jälkeen 1800-luvun lopulta, kun höyrylaivayhteydet kaupunkiin vilkastuivat. Eri tyylisuuntia edustavia huviloita nousi Kallahdenniemelle, Ramsinniemeen, Uutelaan ja muuallekin.
Modernin Vuosaaren alku
Teollisuus tuli Vuosaareen 1930-luvulla, kun Oy Saseka Ab:n tiili- ja rakennuselementtitehdas aloitti toimintansa vuonna 1935. Lohjan Kalkkitehdas, joka oli Sasekan emoyhtiö, osti Nordsjön kartanon hiekkaesiintymineen vuonna 1937. Tehtaalla oli myös oma satama Vuosaaressa.
Sasekan jatkoi toimintaansa Vuosaaressa lähes 40 vuotta. Sen teollisuusrakennukset olivat olemassa Vuosaaressa vielä 1980-luvun alussa ja ne purettiin vasta Kallahden uuden asuntoalueen tieltä. Jäljellä on enää Sasekan ruokala eli kostholli, joka tunnetaan Saseka-talona.
Helsingin maalaiskunnassa, pääkaupungin itäpuolella sijaitseva Vuosaari oli vielä 1950- luvulla harvaan rakennettu ja luonnonkaunis alue. Meren läheisyydessä oli Sasekan tehtaan ohella vähäistä huvila-asutusta ja pohjoisemmassa pientaloasutusta sekä peltoja ja metsää.
Alueen suurin maanomistaja Saseka myös käynnisti Vuosaaren kaavoitusprosessin 1950-luvulla, jolloin se ryhtyi myymään maitaan rakennusmaaksi. Tuskin missään muualla lähellä pääkaupunkiseutua oli enää niin paljon halpaa raakamaata vapaana. Helsingin kaupunki ja maalaiskunta pitivät Vuosaarta reservialueena kaupungin kasvavan teollisuuden ja mahdollisesti sataman tarpeisiin.
Osaksi Helsinkiä 1966
Alueen liittämistä Helsingin kaupunkiin harkittiin jo vuonna 1946, mutta se toteutui vasta vuonna 1966 pääkaupungin toisessa suuressa alueliitoksessa. Tällöin Vuosaaresta tuli Helsingin 54. kaupunginosa.
Vuosaaren asukasluku kasvoi kiivaimman rakennuskauden eli vuosien 1964–1969 aikana 2000:sta lähes 15000:een.
Vuosaaren rakennuttajista merkittävin oli vuonna 1956 perustettu Asuntosäästäjät-yhdistys, joka rakennutti noin kolme neljäsosaa Vuosaaren 1960-luvun asuinrakennuskannasta.
Vuosaaren rakennuttajana voi pitää Asuntosäästäjät-yhdistyksen perustajaa ja johtajaa Martti Ilveskorpea (1908–1973). Kunnallispolitiikassa avainpaikoilla toiminut Ilveskorpi oli poikkeuksellinen visionääri ja organisaattori, jonka tavoitteena oli tuottaa tavallisille ihmisille omistusasuntoja edullisilla hinnoilla. Tämän toteutettiin ns. hartipankkiperiaatteella: tulevat asukkaat antoivat omaa työpanostaan eli hartiapankkia 100–150 tuntia kuukaudessa, joka kattoi jopa kolme neljännestä tarvittavista töistä. Myös Vuosaaren silta syntyi Ilveskorven ajamana Asuntosäästäjät ry:n rakennuttamana vuonna 1966.
Yllä olevat tiedot perustuvat vuonna 1999 tehtyyn Keski-Vuosaaren rakennuskannan inventointiin sekä Helsingin kaupungin nettisivujen tietoihin. Tutustu myös vuosaarelaisen kotiseutuaktiivin Rauno Heiskan tekemään historiikkiin Vuosaaren kerrostaloasutuksen synnystä.
1990-luvun alusta alkaen Vuosaari on kuulunut Helsingin merkittävimpiin asuntotuotanto-alueisiin. Uusista alueista valmistui ensimmäisenä Meri-Rastila ja seuraavana Kallahti. 2000-luvun alussa alkoi Aurinkolahden rakentaminen. 2020-luvulla entisen Pauligin kahvipaahtimon ympäristöön on noussut kahvikorttelin ohella pilvenpiirtäjien rivistö.
Vuosaaren vuosiluvut
3000 eKr. Vuosaari on suurimmaksi osaksi veden alla.
800 eKr. Pronssikauden ihmiset liikkuvat lähialueella. Pronssikautisia hautaröykkiöitä on mm. Herttoniemessä ja Kulosaaressa.
Vuosi 0 Vuosaari ja Niinisaari hahmottuvat. Saamelaiset ja muinaishämäläiset sekä muinaisvirolaiset liikkuvat ja mahdollisesti asuvatkin alueella.
600-luku Muinaisruotsalaiset ja etenkin friisiläiset retkeilevät Vuosaaren lähireittien kautta itään. Viimeistään vuonna 800 alkavat viikinkien idänretket. Muutto Virosta ja kanssakäyminen Suomenlahden yli lisääntyy.
700 – 1300 Hämäläiset, karjalaiset, saamelaiset, ruotsalaiset ja virolaiset liikkuvat, asuvat ja käyvät kauppaa alueella.
1200-luvulta alkaen: Ruotsalaiset siirtolaiset asuttavat Vuosaaren.
1347 Naapurikylä Västersundomin asukkaat esiintyvät ensimmäisen kerran asiakirjoissa: Mauno Eerikinpojan tuomiokirje kalavesistä.
1540 Vuosaaren neljä kylää esiintyvät Porvoon läänin maakirjassa. Ensimmäinen kirjallinen lähde Vuosaaresta.
1550 Helsinki perustetaan, mikä tulee vaikuttamaan myös lähialueiden kuten Vuosaaren kehitykseen.
1590-luku Vuosaaressa toimii kuninkaallinen laivaveistämö.
1600-luku Vuosaaresta tulee osa mannerta vuosisadan lopulla. Välissä on kuitenkin puro. Vuosaaren maatiloista suurimmat siirtyvät talonpoikaisomistuksesta säätyläisomistukseen ja niistä muodostetaan ratsusotilaita valtakunnalle varustavia ratsutiloja.
1700-1721 Suuri Pohjan sota: Helsingin pitäjä venäläisten miehittämä vuosina 1713-1721.
1740-1790-luku Sveaborgin eli Viaporin rakennustyöt vaurastuttavat myös Helsingin pitäjää. Vuosaareen perustetaan tiiliruukkeja ja kalkkikaivoksia.
1778 Vuosaaren kylän isojako vahvistetaan. Maat jaetaan viiden kantatilan välillä.
1809 Suomi liitetään Venäjän keisarikuntaan.
1850-luku Vuosaari löydetään kesänviettokohteena.
1873 Sjökullan torppa näkyy ensimmäisen kerran kartalla.
1880-luku Vakinainen höyrylaivayhteys Vuosaareen ja huvila-asutuksen kiihtyminen alkaa.
1915-1917 Venäläisten linnoitustyöt I maailmansodan aikana Mustavuoressa ja Uutelassa.
1917 Suunnitelma Kallvikin merikylpylästä.
1922 – 1936 Vuosaaren liittämistä Helsingin maalaiskunnasta Helsingin kaupunkiin aletaan tutkia osana suurta alueliitosta.
1938 Sasekan tehtaan toiminta alkaa.
1944 Vuosaari on osa Helsingin ilmapuolustuksen suuroperaatiota helmikuussa 1944; Vuosaaren kartanon mailla toimii 26.-27.2. ilmatorjuntatykki ”Pommi”.
1940-luvun lopulla ajatus Vuosaaren satamasta esiintyy ensimmäisen kerran.
1951 Petter Forsström esittää Vuosaaren–Savion junaradan rakentamista.
1946-1955 Maanhankintalain mukaisille asuintonteille rakentaminen Rastilassa.
1963 Vuosaaren lähiön rakentaminen alkaa. Suurimmaksi rakentajaksi nousee Asuntosäästäjät ry.
1964 Vuoden lopulla seitsemän asunto-osakeyhtiötä päättää perustaa Vuosaari-Säätiön. Se rekisteröidään vuoden 1965 puolella. Vesitorni nousee Merikorttikujan päähän ja puretaan 2005.
1966 Vuosaari liitetään Helsinkiin. Vuosaari-Seura ry aloittaa toimintansa. Vuosaaren silta avataan liikenteelle 1.7.1966.
1967 Vuosaaren seurakunta perustetaan. Väliaikainen kirkkorakennus, ns. vanerikirkko, saadaan vuonna 1969 Merikorttitielle. Eteläinen ostoskeskus avataan vuonna 1967 osoitteeseen Vuosaarentie 8 ja puretaan vuonna 2004.
1968 Pauligin tehdas muuttaa Vuosaareen, nykyisen Kahvikorttelin paikalle Aurinkolahteen.
1971 Rastilaan perustetaan virallinen leirintäalue.
1972-1974 Valmetin telakka rakennetaan ja toimii Vuosaaressa vuoteen 1987.
1973 Vuosaaren asukastoimikunta perustetaan.
1978 Sasekan tehtaan toiminta päättyy.
1979 Vuosaaren urheilutalo valmistuu.
1980 Vuosaaren kirkko valmistuu Satamasaarentielle.
1989 Kaupunginosan toinen rakennusvaihe käynnistyy Meri-Rastilassa ja pian myös Kallahdessa.
1990 Pelastetaan Vuosaari! -kansalaisliike perustetaan vastustamaan satamahanketta ja ylimitoitettua asuntorakentamista.
1992 Kaupunginvaltuusto hyväksyy yleiskaavan, jossa satamavaraus.
1994 Metron rakentaminen alkaa.
1996 Kauppakeskus Columbus avataan. Kaupunginvaltuusto hyväksyy sataman perustamissuunnitelman.
1997 Vuotie valmistuu.
1998 Palvelukeskus Albatross valmistuu. Metro aloittaa liikenteen Rastilan ja Vuosaaren metroasemille 1.9.
2001 Vuotalo aloittaa toimintansa.
2002 Kaupunginvaltuusto päättää sataman rakentamisesta. Aurinkolahden rakentaminen pääsee vauhtiin.
2003 Sataman rakennustyöt alkavat tammikuussa. Uutelan kanavan rakentaminen käynnistyy.
2008 Vuosaaren satama avataan 24.11.2008.
2009 Vuosaaren merimieskirkko vihitään käyttöön.
2010 Pauligin kahvipaahtimo muuttaa Aurinkolahdesta Vuosaaren Satamaan. Sen paikalle vaiheittain rakennettava kahvikortteli viimeistellään vuonna 2023.
2014 Vuosaaren asukasluku on vuoden 2014 alussa 36 832.
2017 Vuosaari valitaan 11.8.2017 Vuoden kaupunginosaksi Kotiseutuliiton valtakunnallisessa kilpailussa.
2021 Vuosaaren uusi lukiorakennus otetaan käyttöön Mosaiikkiraitilla, metroaseman ja urheilutalon naapurissa.
2025 Metroaseman ja kauppakeskus Columbuksen viereen rakentuvan pilvenpiirtäjäkorttelin korkein maamerkki valmistuu: 120-metrisessä Atlaksessa on 33 kerrosta. Pilvenpiirtäjien myötä Aurinkolahden väkimäärä nousee yli 9000.