Helkan historia – kaupunginosatoimintaa Helsingissä vuodesta 1964 alkaen

dsc00639.jpg
dsc00639.jpg

Helkan perustaminen

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry perustettiin 22.5.1964 Primulan kabinetissa pidetyssä kokouksessa. Järjestön tarkoituksena oli toimia helsinkiläisten kaupunginosayhdistysten neuvoa-antavana keskuselimenä. Helkan tuli huolehtia yhdistysten välisestä yhteistoiminnasta, antaa yhdistyksille virikkeitä toiminnan kehittämiseksi ja monipuolistamiseksi, avustaa uusien yhdistysten perustamisessa sekä tukea jäsenyhdistyksiään mahdollisuuksien mukaan myös taloudellisesti.

Helkan perustajaseuroja olivat Katajanokka-Seura, Lauttasaari-Seura, Pajamäki-Seura sekä Roihuvuori-Seura. Helka merkittiin yhdistysrekisteriin 10.7.1964, ensimmäinen hallituksen puheenjohtaja toimi Matti Kailari. Helkaan liittyi aloitusvuonna 15 kaupunginosayhdistystä.

Varainhankintaa ja yhteistyötä

Helkan alkuaikoina kustannukset pyrittiin pitämään mahdollisimman alhaisina turvautumalla suomalaiseen palkattomaan talkootyöhön. Järjestön työt tehtiin suurelta osin puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan kotona ja työpaikalla. Helkan toiminnan tukemiseen ei alkuvuosina haettu kaupungin avustusta, sillä sen pelättiin johtavan toiminnalliseen sitoutumiseen.

Rahaa tarvittiin ja sen hankkimiseen etsittiin uusia tapoja. Alkuvuosina Helka sai pääasialliset tulonsa julkaisemansa ”Helsingin joulu” -lehden ilmoituksista ja irtonumeromyynnistä.  Julkaisu syntyi heti ensimmäisenä toimintavuotena ja se ilmestyi kaiken kaikkiaan viisi kertaa.

Tulolähteinä olivat myös 1960-luvulla järjestetyt kulttuurimatkat. Tampereelle tehtiin useita teatterimatkoja. Ulkomaisina matkakohteina olivat Leningrad, Berliini, Unkari, Romania ja Bulgaria. Vuosina 1967-69 tehtyihin matkoihin osallistui yhteensä 1183 henkilöä.

1500 markan vekselin turvin aloitettu Helkan toiminta hiipui hiukan ensimmäisen kymmenvuotiskauden lopulla. Kohennusta asiaan ja lisätuloa saatiin vasta 1970-luvulla korottamalla yhdistysten jäsenmaksuja, jotka olivat tällöin Helkan ainoat varsinaiset tulolähteet. Toimistotehtävien lisääntyessä vapaaehtoistyö ei enää riittänyt, vaan päädyttiin Suomen Kotiseutuliiton kanssa yhteisen järjestösihteerin palkkaamiseen.

Tänä päivänä Helkan monipuolisen toiminnan mahdollistaa Helsingin kaupungin vuotuinen avustus, joka on kohonnut vaatimattomasta tutkimusavustuksesta vuosien varrella merkittäväksi toiminta-avustukseksi. Myös Helkan jäsenyhdistysten jäsenmaksut ovat saaneet vakiintuneen muodon jakautuen viiteen suuruusluokkaan kaupunginosayhdistysten jäsenmäärän mukaisesti.

Historiansa aikana Helkalla on ollut useita yhteistyökumppaneita, joiden kautta on avautunut yhteistyömahdollisuuksia ja vaikutuskanavia. Helkan tärkein yhteistyökumppani on Helsingin kaupunki, sen eri toimialat (aiemmin: hallintokunnat) sekä kaupungin johto. Suomen Kotiseutuliiton jäsenjärjestöksi Helka tuli jo 1965 ja sai tuolloin myös edustajan Kotiseutuliiton hallitukseen. Nykyään Helkalla on kaksi paikkaa liiton valtuustossa.

Helkan myöhempiä vaiheita

Helka on historiansa aikana seurannut aktiivisesti kaupunkikuvaan, asukkaiden elinympäristöön ja lähipalveluihin liittyvien kysymysten käsittelyä kaupungin hallinnossa. Se on tavittaessa ilmaissut myös oman mielipiteensä jo tehdyistä tai suunnitteilla olevista ratkaisuista. Helka on toiminut vuosien varrella mm. kaupunkikuvaan kiinteästi liittyvien rakennusten puolesta. Helka on aikanaan kannattanut esim. Lasipalatsia, Käpylän Vuoritaloa sekä Tennispalatsia.

Kuva/Bild: Helkan Kansalaiskanava-projektin kesäseminaari 2007 keräsi paljon osallistujia/ Sommarseminariet för Helkas projekt Kansalaiskanava år 2007 hade ett stort antal deltagare

Vuodesta 1997 Helka on ollut keskeisenä toimijana mukana kaupunginosien kotisivuverkoston Kotikadun luomisessa. Sen ideoijina ja alkuunpanijoina toimivat Helkan lisäksi Teknillisen Korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopiston) miljöörakentamiskeskus, Helsingin kaupungin rakennusvirasto (nyk. ”kaupunkiympäristön toimialan” sisällä) sekä Suomen Kotiseutuliitto.

Helkan perustoimintaan kuuluvan Kotikatu-palvelun jatkuvana tavoitteena on löytää yhä uusia keinoja ja teknisiä ratkaisuja, joilla parantaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia sekä yhteisöllisyyttä kaupunginosissa. Viime vuosina Helka on satsannut yhä enemmän kouluttamiseen, asiantuntijana toimimiseen sekä netin mahdollisuuksien hyödyntämiseen tarjoamalla Kotikadun kautta kaupunginosille ohjausta, teknistä tukea, koulutusta ja palvelintilaa omien paikallisten kotisivujen luomisessa.

Lukuisten projektien kautta Helka on saanut 2000-luvulta eteenpäin kaivattua lisärahoitusta toimintaansa. Projektitoiminnan kautta kehitellään kaupunginosayhdistystoimijoille sekä Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun asukastoimijoille yhä uusia osallistumisen ja vaikutttamisen mahdollisuuksia.

Helkan lähihistoriassa, vuoden 2007 lopulla tapahtui yhdistyksen nimenmuutos, jossa Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto ry muutettiin muotoon Helsingin kaupunginosayhdistykset ry. Helka -lyhenne säilyi ennallaan. Helkan jäsenjärjestöjen määrä on kasvanut vuosi vuodelta, kun asuin- ja elinympäristöön kohdistuva mielenkiinto on lisääntynyt. 1970-luvun lopulla jäseniä oli 39 ja Helkan täyttäessä 20 vuotta vuonna 1984, jäsenyhdistysten määrä oli kohonnut 52:een. Vuoden 2004 taitteessa jäseniä oli 62 ja keväällä 2023 jäsenyhdistysten määrä on 68 kpl.

Esimerkkejä Helkan projekteista (exempel på Helkas projekt) :

KEVEIN (Kehittämisverkostoista innovaatioalustoiksi)

Helsingin paikallinen kehittämispolku

Vyyhti-projekti

CADDIES-projekti

Kansalaiskanava – seutuyhteistyötä paikallistasolla

*   *    *    *    *    *    *    *    *    *    *    *    *    *    *    *    *    *

HELKAS HISTORIA – STADSDELSVERKSAMHET I HELSINGFORS FRÅN ÅR 1964

Grundandet av Helka

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry grundades 22.5.1964 i ett möte som hölls i Primulas kabinett. Förbundets syfte var att fungera som rådgivande centralorganisation för stadsdelsföreningarna i Helsingfors. Helkas uppgift skulle vara att ta hand om föreningarnas samarbetsverksamhet, komma med idéer för att utveckla föreningarnas verksamhet och göra den mångsidigare, hjälpa till att grunda nya föreningar samt om möjligt även ekonomiskt bidra föreningsverksamheten.

De grundande föreningarna var Skatuddssällskapet, Drumsö-sällskapet, Smedjebacka Förening och Roihuvuori-Seura. Helka skrevs in i föreningsregistret 10.7.1964. Den första ordföranden var Matti Kailari.  Under grundningsåret anslöt sig 15 stadsdelsföreningar till i centralorganisationen.

Anskaffning av medel och samarbete

I början strävade man till att hålla kostnaderna så nere som möjligt genom att utnyttja en finländsk tradition: talkoarbete. Föreningsarbetet sköttes främst hemma hos och på arbetsplatserna av ordföraren, sekreteraren och kassören. De första åren ansökte man inte om ekonomiskt stöd från staden för Helkas verksamhet, då man oroade sig för att det skulle leda till förpliktelser i verksamheten.

Pengar behövdes och man sökte jämt nya sätt att skaffa verksamhetsmedel. De första åren fick Helka främst sina inkomster av lösnummer– och annonsförsäljning av tidningen ”Helsingin joulu” som förbundet publicerade. Publikationen föddes redan under det första verksamhetsåret och gavs allt som allt ut fem gånger.

En inkomstkälla var kulturresorna som anordnades på 1960-talet. Många gånger åkte man på teaterutflykt till Tammerfors. Utomlands riktades resorna till Leningrad, Berlin, Ungern, Rumänien och Bulgarien. På resorna som ordnades åren 1967-69 deltog sammanlagt hela 1183 personer.

Helka hade grundats med hjälp av en växel på 1500 mark. Verksamheten avtog något efter det första årtiondet. Situationen förbättrades först på 1970-talet då föreningarnas medlemsavgifter höjdes. Avgifterna var då Helkas enda egentliga inkomstkälla. Då kontorsarbetet ökade räckte inte frivilligarbete längre till, utan man bestämde sig att anställa en gemensam organisationssekreterare med Finlands Hembygdsförbund.

I dag möjliggör ett årligt bidrag från Helsingfors stad Helkas mångsidiga verksamhet. Bidraget har under årens lopp vuxit från ett anspråkslöst forskningsbidrag till ett avsevärt verksamhetsbidrag. Helkas medlemsavgifter har fått en etablerad form i fyra storleksklasser beroende på stadsdelsföreningarnas medlemsantal.

Under sin historia har Helka haft flera samarbetsparter som har öppnat nya samarbets- och påverkningsmöjligheter. Den viktigaste samarbetsparten är Helsingfors stad och dess förvaltningssektorer samt stadens styrelse. Helka blev redan år 1965 medlem i Finlands Hembygdsförbund och fick då en representant i förbundets styrelse. I dag har Helka två representanter i förbundets fullmäktige.

Helkas senare skeden

Under sin historia har Helka aktivt följt med hur ärenden gällande stadsbilden, stadsmiljön och närtjänster har behandlats i stadens förvaltning. Föreningen har vid behov också uttryckt sin åsikt om beslut som gjorts eller planerats. Helka har bl.a. under årens lopp verkat för byggnader som är viktiga för stadsbilden. Helka har t.ex. talat för Glaspalatset, Bergshuset i Kottby och Tennispalatset.

Från år 1997 har Helka varit en central aktör i att skapa nätverket Kotikatu för stadsdelarnas hemsidor. Initiativet för nätverket kom utöver Helka från Tekniska högskolans (nu Aalto-universitetets) miljöbyggnadscentrum, Helsingfors stadsplaneringskontor (som nu anslutits till stadsmiljösektorn) samt Finlands Hembygdsförbund.

Det pågående syftet för Kotikatu-servicen som hör till Helkas basverksamhet är att finna nya sätt och tekniska lösningar för att förbättra invånarnas påverkningsmöjligheter samt öka gemenskapen i stadsdelarna. De senaste åren har Helka satsat allt mer på skolning, sakkunnighet och utnyttjande av nätets möjligheter genom att via Kotikatu erbjuda stadsdelarna handledning, tekniskt stöd, skolning och utrymme på nätverksservern för att skapa egna hemsidor.

Genom ett flertal projekt har Helka sedan 2000-talet fått en efterlängtad tilläggsfinansiering för sin verksamhet. Genom projektverksamheten utvecklas allt fler nya sätt att delta och påverka för invånaraktörer i både Helsingfors och hela huvudstadsregionen.

I Helkas närhistoria, på slutsidan av år 2007, ändrade föreningen namn. Det tidigare namnet var Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto ry, som ändrades till Helsingin kaupunginosayhdistykset ry. Förkortningen Helka förblev oförändrad. Antalet medlemsföreningar har vuxit år för år, då intresset för bostads- och livsmiljöer har ökat. I slutet av 1970-talet var medlemsantalet 39 föreningar, men då Helka år 1984 fyllde 20 år var antalet medlemsföreningar redan 52. År 2004 hade Helka 62 medlemmar och på våren 2023 är medlemsantalet 68 föreningar.